Kyllä se niin on, että Suomen jalkapallomaajoukkueen kannattajan tie on pitkä, kivinen, mutkainen ja täynnä toinen toistaan suurempia pettymyksiä. Luulin, että kaikki oli jo siinä vaiheessa nähty, kun olin todistamassa Suomi- Unkari peliä sateisella stadikalla aikoinaan, mutta onhan noita murheita ollut ihan riittämiin tuonkin jälkeen Suomifutiksessa ja ennenkaikkea karsinnoissa.
Tilanne on nyt mielestäni se, että nämä karsinnat on taputeltu ja parhaassa tapauksessa tapellaan enää 3. koriin noususta. Pari "pakkovoittotilannetta" on jo ollut ja niistä tuloksena 0-0 Armeniassa ja 1-0 pataan Azerjossakin. Tulevissa peleissä nuo pakkovoitot pitäisi sitten kaivella Serbiaa, Puolaa ja Belgiaa vastaan ja se on kyllä täyttä haihattelua se. Jos noista yhteensä edes 4 pinnaa saadaan, niin se on hyvä se. Yhtään enempää en odota. Toivon kyllä.
On se käsittämätöntä, että näin upea karsinnan alku saatiin ryssittyä tähän malliin. Ennen tapettiin kääpiöt ja kaaduttiin plääkät jalassa isoille. Nyt tapellaan tasapäisesti isoja vastaan ja hyydytään kääpiöille. Samaa saatanan kärsimystä, mutta jälleen kerran eri paketissa.
Pitäisi varmaan lopettaa kokonaan maajoukkueen seuraaminen, mutta sitä on kai niin masokisti ettei malta. Eihän sitä koskaan tiedä jos vaikka seuraavista karsinnoista...
Aivan turha selittää, että onhan tässä kaikki mahdollisuudet vielä. Eipä vaan ole kuin korkeintaan matemaattisessa mielessä. Sillä ei ole realitettien kanssa mitään tekemistä. Paukut eivät tälläkään kertaa tule riittämään.
Perinteisen kirouksen mukaan jos taas kerran mennään, niin jollain ihmeen ilveellä homma ratkeaa vasta viimeisessä pelissä Portugalia vastaan, joka pitää voittaa. Noh, Suomihan on tietenkin voitossa kiinni loppuun saakka johtaen 1-0. Sitten dumari, joka on Alex Dell, määrää 25min lisäaikaa ja kun sekin on pelattu, niin peli vaan eikun jatkuu ja lopulta Jääskeläinen vetää avauspotkun Hyypiän perseeseen, josta pallo kimpoaa ylärimasta molempien tolppien kautta takaisin kentälle, mutta hidastushan todistaa sen, tottakai, käyneen maalissa ja se siitä sitten. Oli kuitenkin taas kerran hieno taistelu vaan ei muuta. Vittu.
