Nimimerkki
@Oskar innoittamana ajattelin kasata Suomen nuorten All-Star joukkueen. Otan mukaan 2010-luvun ja todennäköisesti joukkue tulee olemaan loppupää painoitteinen. Pyrin kasaamaan joukkueen siten, ketkä ovat nyt parhaimillaan. Lisään jokaisen pelaajan perään vuoden/vuodet jolloin on pelannut alle 20-vuotiaiden kisoissa. Lisäksi käyn jokaisen pelaajan otteita läpi kisoissa.
Joukkueeseen kasaan tyylillä 13+7+3
Maalivahdit: Joonas Korpisalo (2013) , Juuse Saros (2014 ja 2015) ja Kaapo Kähkönen (2016)
Maalivahti trioksi valitsin Juuse Saroksen, Joonas Korpisalon ja Kaapo Kähkösen. Valinnat ovat helppoja, sillä Saros ja Korpisalo ovat joukkueidensa ykkösmaalivahteja ja ovat pystyneet viimevuosina osoittamaan olevansa Nhl eliittiä. Kaapo Kähkönen on kolmikon nuorin ja siksi vielä kokonaista Nhl kautta ei ole naftaliinissa, mutta varmasti edessäpäin, viime kauden Aldege Bastien voittaja eli Ahl:än paras maalivahti. Maalivahdeilla Nhl ovi avautuu paljon myöhemmin kuin pelaajille, joka tarkoittaa sitä että edellinen nuorten mm-joukkueessa pelannut maalivahti, joka on pelannut Nhl:ssä on Kaapo Kähkönen (vuodelta 2016). HM= Honourable mentions menee tässä tilanteessa minulta Joni Ortiolle, joka olisi se neljäs maalivahti ollut.
Kolmikon otteita nuorten kisoissa onkin ollut ilo katsella, sillä Juuse Saros ja Kaapo Kähkönen ovat torjuneet kultaa!
Korpisalo: Hieman yllättäen minun papereissani se paras maalivahti on pelannut huonoimmat kisat. Tuolloin 2013 lähtökohtaisesti heikoimmassa lohkossa ollut Suomi sijoittui vasta neljänneksi ja joutui karsintoihin, jotka kuitenkin hoitui suvereenisti.
Saros: Saroksen nuorten kisojen tähtihetki on ehdottomasti 2014, jolloin hän pelasi aivan uskomattomat kisat torjuen Suomelle kultaa ensimmäistä kertaa sitten 1998. 2014 kulta on jopa maukkaampi kuin tuo 2016, sillä se tuli Ruotsissa ja Suomelle ei annettu mitään mahdollisuuksia. Saros pelasi myös 2015 kisoissa kaksi peliä huonolla menestyksellä, ja koko turnaus oli Suomen osalta pannukakku. 4 peliä 4pistettä ja 5 tehtyä maalia kertoo varmasti kaiken olennaisen 2015 kisoista.
Kähkönen: 2015 välivuoden jälkeen onkin aika sitten taas menestyä. Kisojen alkaessa Kähkönen ei ollut ykkösmaalivahti, mutta kisojen edetessä ja Vehviläisen heikkojen otteiden ansiosta Kähkönen sai paikan. Kähkönen pelasi alkusarjassa vain yhden pelin, mutta se ei vaikuttanut otteisiin. Kähkönen pelasi loistavat pudotuspelit, ensin kaatui Kanada sitten Ruotsi ja finaalissa Venäjä.
Puolustus: Puolustustukseen valikoitui Rasmus Ristolainen (2012, 2013, 2014) , Miro Heiskanen(2017,2018) , Esa Lindell(2014), Sami Vatanen 2010, 2011), Olli Määttä(2011, 2012, 2013), Henri Jokiharju(2018,2019) ja Juuso Välimäki(2017,2018). HM Ville Pokka (2012, 2013, 2014)
Puolustus on Suomella aivan ehdotonta eliittiä ja huomioitavaa on että monet ovat pelanneet useammat kisat.
Heiskanen-Ristolainen
Lindell-Vatanen
Määttä-Välimäki
Jokiharju
Miro Heiskanen: pelasi ensimmäiset kisat häkkipäänä ja esiintyi edukseen näyttämällä, hänestä on vaikka mihin. Kisat olivat muuten aivan täysin mahalasku ja Suomi jäi lohkon viimeikseksi edessä ollessa Sveitsi Tanska ja Tsekki. 2018 kisoissa Suomella oli taas todella kova nippu ja mahdollisuuksia oli koviinkin suorituksiin, mutta puolivälierissä Tsekki onnistui kaatamaan Suomen rankkareilla. Heiskasesta sanottavaa jäi sen verran, että pisteiden valossa 0+2 ei ehkä mairittele, mutta Miro dominoi kisoissa luistelullaan.
Rasmus Ristolainen: on pelannut kolmet kisat ja myös ensimmäisen häkkipäänä. Ristolainen pelasi hyvin vuonna 2012, mutta matka tyssäsi välieriin ja lopulta neljänteen sijaan. 2013 oli epäonnistunut ja Suomi joutui karsintoihin. Rasmus pelasi piste per peli tahdilla ja oli joukkueensa parhaita. 2014, mestaruusvuosi oli taas Riston aikaa. Ristolainen pelasi erittäin hyvät kisat ja oli jatkoajalla ratkaisumaalin tekijä.
Esa Lindell: Esa Pelasi vain yhdet kisat ja voitaneen sanoa, että hyvään aikaan. Lindell hiljensi Malmö areenan vain 28sekunnin pelin jälkeen ja täten teki Suomelle arvokkaan johtomaalin.
Sami Vatanen: Puolustajien ikänestori pelasi kahdet kisat ja on kaikista puolustajista kokenein. Menestystä ei tullut kisoissa, mutta Sami oli johtohahmoja ja pelasi hyvät kisat ja kykeni olemaan tehokaskin.
Olli Määttä Määttä on pelannut myös kolmet kisat, mutta vain kahdet kokonaiset, sillä 2012 Määttä sai päähän taklauksen ja turnaus jäi siihen. Määttä oli myös hetken aikaa kaikkien aikojen nuorin Suomea edustanut pelaaja. Määttä pelasi jo junnukisoissa hyvin pelaajaprofiilinsa mukaisesti, sillä tehopisteitä ei tullut kauheita määriä, mutta peruspeli ja hyvä liike oli jo tuolloin loistavalla tasolla.
Juuso Välimäki: Välimäki on edustanut Suomea kahdet kisat, ollut totuttua laatua ja johtohahmoja. Välimäki on yhdessä, Jokiharjun, Vaakanaisen ja Juolevin kanssa näitä tulevaisuuden Nhl puolustajia, joilla on kuitenkin läpimurto vielä tekemättä. Välimäellä sattui harmittava polvivamma joka vaivasi vuoden, mutta nyt tulevan Nhl kauden alkaessa on lupa odottaa läpimurtoa top-4 pakistoon.
Henri Jokiharju: Triple gold klubiin kuuluva Jokiharju on edellämainituista menestyksekkäin. 21-vuotias Jokiharju on voittanut jo MM, u20 ja u18 mm-kultaa. Nuorten kisoissa Jokiharju on saanut nauttia isoa roolia ja on ollut luotettava kiekollinen pakki joka kisoissa.
Hyökkäys: Patrik Laine(2016), Sebastian Aho (2015,2016) Aleksander Barkov(2012, 2013) Teuvo Teräväinen(2013,2014) Mikael Granlund(2009,2010,2012) Mikko Rantanen(2015, 2016) Joel Armia(2011,2012,2013) Artturi Lehkonen(2013,2014,2015) Erik Haula( 2011) Joonas Donskoi(2011,2012) Roope Hintz(2015,2016) Kasperi Kapanen(2015,2016) Jesse Puljujärvi(2015,2016) HM Markus Granlund(2013,2014)
Laine-Barkov-Rantanen
Teräväinen-Aho-Granlund
Donskoi-Hintz-Kapanen
Armia-Haula-Lehkonen
Puljujärvi
Patrik Laine: Patrik Laine pelasi vain yhdet kisat, mutta kisojen määrään vaikutti seuraava kausi Nhl:ssä joten Laine ei päässyt osallistumaan. Laine teki maalin per peli ja dominoi yhdessä PuLaAho kentän kanssa. 2016 mestaruus kotikisoissa on ikimuistoinen.
Aleksander Barkov: Barkov on tälläkin hetkellä kaikkien aikojen nuorin suomea edustanut u-20 kisoissa. Barkov pelasi kahdet kisat todella nuorena ja silti pystyi olemaan tulosta tekevä pelaaja.
Mikko Rantanen: Mikko Rantanen kuuluu Suomen parhaimmistoon ja osoitti sen myös juniori kisoissa, sillä 2016 Rantanen oli suomen kapteeni ja johdatti joukot finaaliin ja itse ohjasi johtomaalin pelin lopussa. 2015 kisat Rantanen pelasi hyvin, mutta kotiintuomisia ei ollut.
Teuvo Teräväinen: Turbo Teuvo on yksi 2010-luvun Suomen tehokkaimmista juniorikisoissa pelanneista, sillä kaksissa kisoissa tehot 7+19 on todella kovaa valuuttaa. 2014 parhaaksi valittiin Filip Forsberg, mutta ilman Suomi lasejakin sen voi Teukalle antaa. Teuvo oli Saroksen kanssa tärkeimpiä palasia kisoissa.
Sebastian Aho: PuLaAhon kolmas jäsen pelasi kahdet kisat legendaarisen 2016 ja 2015. Aho oli sentterinä tuossa kentässä, joka oli sillon kisojen paras. yksittäisenä pelaajana Aho on tällä hetkellä tuosta triosta paras, ja se näkyi jo 2016.
Mikael Granlund: Kulta Mikke pelasi kolmet kisat ja olisi voinut pelata historiallisesti neljännet (en tiedä onko kukaan ennen, enkä löytänyt nopealla vilkaisulla). Granlund pelasi ensimmäistä kertaa jo 2009 ja on täten ainoa tästä joukkueesta, joka on edustanut 2000-luvulla Suomea (pl Vatanen 09-10).
Joonas Donskoi: Joonas Donskoi tahkosi kahdet kisat hyvällä yksilö menestyksellä, mutta joukkue ei tuolloin menestynyt, joten Donskoi sai vain arvokasta kokemusta kisoista.
Roope Hintz: Kotikisoissa jo säväytellyt Roope oli todella tärkeä palanen 2016 kullassa ja sai ansaitsemansa palkinnonkin. Hintz pelasi myös vuonna 2015, mutta siitä jäänyt käteen kuin pari pistettä.
Kasperi Kapanen: Kasperi kolmannen polven Kapanen on varmasti kaikkien sydämessä ratkaistuaan Suomelle kotikisoissa kullan jatkoajalla. Kapanen oli kisoissa pienemässä roolissa ja vasta finaalissa astui kuvaan.
Joel Armia: Porin junnutähti pelasi jopa kolmet kisat ja esiintyi edukseen, vaikka menestystä ei tullut. Hauska Armian tilanteessa on se, että hän pelasi aivan eri profiililla tuolloin taitava junnutähti.
Erik Haula: Haulasta on vähiten sanottavaa ja oikeastaan ainoa kotiin tuominen oli paras maalintekijä 2011.
Artturi Lehkonen: Arsi pelasi kolmet kisat ja sai palkinnonkin 2014. Lehkonen on ollut aina vähän tutkan alla ja on yleensä ollut "hiljainen" raataja ja hoitaa työnsä pyyteettömästi ja taistelee logolle.
Jesse Puljujärvi: Jesse Puljujärvi ei ehkä kaikilla pääsisi listalle, enkä itsekään häntä mielelläni laittaisi. Mutta hän oli 2016 aivan pitelemätön yhdessä Ahon ja Laineen kanssa joten hänet voidaan ottaa mukaan 13. hyökkääjänä antamaan haastatteluja.
Kuten kaikki lukijat huomanneet joukkue on pitkälti nykyinen World Cup joukkue ja miettii oliko tässä järkeä. No ei kauheasti, mutta pointtini oli vähän näyttää miten erilaiset tiet, joillan on Nhl huipulle esim Teräväinen ja Donskoi. Teräväinen on dominoinut junnukisoissa ja Donskoin näytöt ovat taas jääneet vaisuiksi ja silti molemmat ovat hyvää Nhl tasoa. Tietenkin Teukka paljon parempana, mutta toivottavasti pointti tuli ilmi. Kaikilla tosi erilainen tie tähdiksi.
Pahoittelen kirjoitusvirheitä ja epäselviä lauseita, mutta varmasti meni paremmin kuin Lias Anderssonin jäälle tulo debyytissä.