minusta pakit selvisivät pelistä lopulta paljon paremmin kuin hyökkääjät.
Olen tästä täysin samaa mieltä. Hatunnosto pakeille.
minusta pakit selvisivät pelistä lopulta paljon paremmin kuin hyökkääjät.
Oli kädetön, jalaton ja löysä. Kärjistäen voisi todeta, että sillä joukkueen pelitavalla ei ole mitään merkitystä, jos vastustajajoukkueen pelaajat voittavat käytännössä jokaisen kaksinkamppailun. Kanada oli kaksinkamppailupelaamisessa ihan ylivoimainen ja Suomen pelaajista käytännössä kukaan ei pärjännyt eilen kanadalaisille. Ei Kanada ollut viime yönä pelitavallisesti mitenkään erityisen vakuuttava, vaikka se ottelua dominoikin. Tuo Kanadan karvauspelaaminen oli hyvää, mutta hyökkäyssuuntaan he hyökkäsivät erittäin paljon myös alivoimaisena. Suomea vastaan se eilen toimi, kun Kanadan nopeat ja vahvat hyökkäävät voittivat lähes jokaisen 1v1 tilanteen Suomen puolustajia vastaan, minkä ansiosta he onnistuivat luomaan melko vaarattomista tilanteista hyviä maalipaikkoja.Olen Kantorin kanssa aika lailla samaa mieltä. Kyllä tuosta joukkueesta Suomen valmennuksen olisi pitänyt saada huomattavasti paljon enemmän irti, sillä ei se sentään niin kädetön ja jalaton ollut, että ei meinattu Kanadan paineen alta päästä lainkaan omista ylös ja myös hyökkäyspeli vastustajan päädyssä oli todella munatonta tuhertamista.
Ja jos en nyt ihan väärin muista, niin ennen peliä tiedettiin studiossa tms. sanoa että Suomi pärjää kaksinkamppailussa ja fysiikassa kanukeille koska niin moni pelaa miesten sarjoissa. Tässäkin olivat ihan kuutamolla. Mitä virkaa noilla ns asiantuntijoilla on kun ovat järjestään kaikkea muuta? En keksi muuta kuin että luovat hypeä, ja sitten täällä ollaan ihmeissään realiteettien kanssa. Toki, todennäköisimmin, ovat oikeasti ihan kuutamolla...Kanada oli kaksinkamppailupelaamisessa ihan ylivoimainen ja Suomen pelaajista käytännössä kukaan ei pärjännyt eilen kanadalaisille. Ei Kanada ollut viime yönä pelitavallisesti mitenkään erityisen vakuuttava, vaikka se ottelua dominoikin. Tuo Kanadan karvauspelaaminen oli hyvää, mutta hyökkäyssuuntaan he hyökkäsivät erittäin paljon myös alivoimaisena. Suomea vastaan se eilen toimi, kun Kanadan nopeat ja vahvat hyökkäävät voittivat lähes jokaisen 1v1 tilanteen Suomen puolustajia vastaan, minkä ansiosta he onnistuivat luomaan melko vaarattomista tilanteista hyviä maalipaikkoja.
Ei mulla muuta tähän kirjoitukseen kuin sitä, että aivan turhaa analysointia ja valmennuksen mollaamista. Se on peli tuon näköistä silloin, kun ollaan kaikissa asioissa luokkaa kahta perässä. Sitä peliä ei silloin pelasta minkäänlainen pelitapa tai strategia. Ainoastaan maalivahdin täydellinen ilta. Suomipoika ei tuossa ikäluokassa ole koskaan ollut tällaisen vauhtikiekon vastaanottavana osapuolena. Pojat yllätettiin täysin vaikka toki jokaikinen kenttäpelaaja tiesi jo etukäteen mitä on tulossa.Olen Kantorin kanssa aika lailla samaa mieltä. Kyllä tuosta joukkueesta Suomen valmennuksen olisi pitänyt saada huomattavasti paljon enemmän irti, sillä ei se sentään niin kädetön ja jalaton ollut, että ei meinattu Kanadan paineen alta päästä lainkaan omista ylös ja myös hyökkäyspeli vastustajan päädyssä oli todella munatonta tuhertamista. Slovakia pelasi Kanadaa vastaan niin kuin Suomen olisi pitänyt pelata eli jatkuvasti pelirohkeasti hyvällä itseluottamuksella kanadalaisten iholla, rohkeudella ja voimalla kaksinkamppailuissa sekä hyvin selkeän yksinkertaisella perussabluunalla omista aina ylös kovaa luistellen sekä sikana yrittäen.
Nyt tuli ottelussa tunne, että joukkue oli Pennanen & Co toimesta ylivalmennettu taktisesti ja kaikki vaistot tapettu pelistä pois. Yritettiin jotain kummaa teoreettista hybridi pelitapaa, joka pyöri sekaisena pelaajilen päässä ja pelattiin valmentajalle eikä kanadalaisia vastaan. Pennanen on minusta toisaalta myös tiukka "prosenttivalmentaja", joka haluaa pitää oman pään nollilla ja se edellyttää puolustuksen ja maalivahdin täydellistä onnistumista, hyökkäyspelissä kärkiyksilöt sitten ratkovat muutamalla maalilla pelin. Tämmöinen peli tappaa juuri vaistot etenkin nuorilta pelaajilta ja pelistä tulee pakottamista iloisuuden sijaan.
Pennasen pelitapa näkyi pelissä valtavana määränä surkeita syöttöjä ja niiden haltuunottoja, ilottomana ja vähemmän rohkeana yliyrittämisenä vastustajan päädyssä ja pakkien huonoina avauksina, vaikka minusta pakit selvisivät pelistä lopulta paljon paremmin kuin hyökkääjät. Tämän kaiken näki myös vaihtoaitiossa siitä kun valmentajat näyttivät keskustelevan enemmän keskenään kuin reagoiden pelitilanteisiin. Oli aikaa piirrellä kaiken maailman kuvioita fläpille ja keskustella valmentajien kesken, vaikka olisi pitänyt vain kannustaa kaikin tavoin pelaajia rohkeisiin suorituksiin. Ruutu näytti muuten tässä Pennasen-Miettisen pelisabluunassa aika ulkopuoliselta ja turhautuneelta kaverilta. Voin vain kuvitella miten paljon Pennanen on pitänyt hotellissa videosulkeisia pelaajille ja vääntänyt rautalangasta miten tänään pitää pelata.
Pennanen maksaa nyt oppirahoja junnupeleistä, vaikka on ollut myös miesten maajoukkueen mukana. Junnuja ei voi kuitenkaan valmentaa samalla tavalla kuin aikuisia miehiä ja siinä pitää säilyttää nuoruuden into kuten kanadalaisilla se hyvin näkyi sopivan kevyen taktisen pelikirjan lisäksi. Pennanen voisi joskus myös hymyillä ja nauraakin siellä vaihtoaitiossa eikä vain nyrpistellä kulmiaan ja suutaan suolapatsaana sekä supista teorioita Miettisen kanssa. Anna pelaajien pelata jatkossa ja heitä huumoria peliin, niin tulos on luultavasti parempi kuin tällä tiukalla kaikki ajatukset ja peli-ilon kahlitsevalla pelikirjalla.
Pennanen maksaa nyt oppirahoja junnupeleistä, vaikka on ollut myös miesten maajoukkueen mukana. Junnuja ei voi kuitenkaan valmentaa samalla tavalla kuin aikuisia miehiä ja siinä pitää säilyttää nuoruuden into kuten kanadalaisilla se hyvin näkyi sopivan kevyen taktisen pelikirjan lisäksi. Pennanen voisi joskus myös hymyillä ja nauraakin siellä vaihtoaitiossa eikä vain nyrpistellä kulmiaan ja suutaan suolapatsaana sekä supista teorioita Miettisen kanssa. Anna pelaajien pelata jatkossa ja heitä huumoria peliin, niin tulos on luultavasti parempi kuin tällä tiukalla kaikki ajatukset ja peli-ilon kahlitsevalla pelikirjalla.
Kokkonen on ollut mun mielestäni hyvä. Täytyy myöntää, ettei liigassa ole ollut mulla niin seurannassa, kuin vaan noissa Tepsiä vastaan käydyissä kamppailuissa. Jukureiden liittyessä aikanaan junnareiden pääsarjaan muistan Kokkosen olleen hyvä myös kiekollisesti. Onko Mikko taantunut kiekollisesti, vai hämääkö nykyinen rooli allekirjoittanutta niin pahasti. Joku enemmän Mikon otteita Liigassa seurannut voisi avata hieman Mikon urapolkua. Kiinnostaisi kuulla :).
Mikäli tarkoitat sitä paljon puhuttua Westerlundin seminaaria niin se oli vasta 2009, joten vaikutus on näkyny vasta viime vuosikymmenellä kunnolla, ehkä niissä ikäluokissa joille mestaruuksia alkoi tulemaan.Jonnet ei muista. Jos katsotaan noin 10 vuotta taaksepäin, niin ehkä näin voidaan ajatella, mutta katsoppa vuosien 2006-2008 nuorten mm-kisojen Kanada ja USA ottelut.
----
Näin jälkikäteen katsottuna tuohon aikakauteen sisältyy voimakas pelinopeuden kasvu ja suomalaisen valmennuksen paradigman muutos (ns. Vierumäen seminaari), jonka ansiosta junioreiden valmius kansainväliselle tasolle on tänä päivänä jotain aivan muuta kuin silloin. Siten 1986-1991 syntyneissä oli myös erittäin vähän kärkivarauksia. 1986 syntyneissä oli useampi, mutta heistä vain Korpikoski saavutti hyvän NHL-uran. Rask poikkeus noissa ikäluokissa. Vierumäen seminaari oli muistaakseni 2006 (tai 2005). Hieman voidaan spekuloida ehtikö linjaukset vielä vaikuttaa 1992 syntyneisiin, mutta ainakin siitä eteenpäin.
Ja jos Kanada olisi ollut hieman tehokkaampi alussa omista paikoistaan, niin taululla olisi ollut puolet enemmän maaleja Kanadalle. Piiroisen lähes huippupeli piti kuitenkin numerot siedettävinä.Ei mulla muuta tähän kirjoitukseen kuin sitä, että aivan turhaa analysointia ja valmennuksen mollaamista. Se on peli tuon näköistä silloin, kun ollaan kaikissa asioissa luokkaa kahta perässä. Sitä peliä ei silloin pelasta minkäänlainen pelitapa tai strategia. Ainoastaan maalivahdin täydellinen ilta. Suomipoika ei tuossa ikäluokassa ole koskaan ollut tällaisen vauhtikiekon vastaanottavana osapuolena. Pojat yllätettiin täysin vaikka toki jokaikinen kenttäpelaaja tiesi jo etukäteen mitä on tulossa.
Vastustajan täydellinen aliarviointi valmennuksen puolelta. Vaikka tiedettiin, että Kanada oli lyönyt suuresti muita, uskoimme ettei ero heihin meillä ole kovin suuri.
Ei mulla muuta tähän kirjoitukseen kuin sitä, että aivan turhaa analysointia ja valmennuksen mollaamista. Se on peli tuon näköistä silloin, kun ollaan kaikissa asioissa luokkaa kahta perässä. Sitä peliä ei silloin pelasta minkäänlainen pelitapa tai strategia.
Jaa. Mites pelaajavalinnat? Ovatko parhaat pelaajat joukkueessa ja pelasivatko parhaalla mahdollisella taktiikalla suhteessa vastustajaan? Voin vastata puolestasi. Eivät olleet ja todennäköisesti eivät pelanneet. Siinä valmennukselle mietittävää seuraavaa vuotta varten.
Eipä tuolla koskaan kaikki parhaat pelaajat ole joukkueessa. Ja aika hyvin on viime vuosina silti pärjätty. Väitän jopa niinkin rohkeasti, että absoluuttisesti 20 parasta pelaajaa ei muodosta absoluuttisesti parasta joukkuetta.
Mikäli tarkoitat sitä paljon puhuttua Westerlundin seminaaria niin se oli vasta 2009, joten vaikutus on näkyny vasta viime vuosikymmenellä kunnolla, ehkä niissä ikäluokissa joille mestaruuksia alkoi tulemaan.
Kyllähän sen näkee, vaikka noita U20-kisojen kokoonpanoja Suomen joukkueista katsellessa, että miten Suomessa ajateltiin 2000-luvulla jääkiekosta. Noiden joukkueiden pelaajista tuli paljon tälläisiä työläitä ja hyviä 2-3 ketjujen sitoutuneita, sekä vimpan päälle logolle pelaavia joukkuepelaajia. Tosi monet ovat tehneet hienoja uria Suomessa, Sveitsissä, Ruotsissa ja KHL:ssä, mutta sellaiset NHL:ään vakituisesti nousseet taitopelaajat puuttuu useamman peräkkäisen ikäluokan kohdalta ihan täydellisesti.Juu, tuota tarkoitin. Muistelin tosin, että oli jo Summasen ja Westerlundin maajoukkuekausien välissä, mutta meni näköjään pieleen. Vielä tarkennan aiempaa viestiä, että pelaajatuotannon notkahdus taisi alkaa jo 85 syntyneillä. Tämä toki aika tulkinnallisia, kun 83 oli "superikäluokka" ja 84:ssa mm. Filppula sekä Lepistö.
2005-2009 oli näitä oikein kunnon duunarimiesten joukkueita.