Suomi alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa

[IceWalker]

MM-kisat ohitse. Suomi neljäs. Loppusijoitus oli minimisaavutus, mutta varsin lähellä maksimiakin. Tulokseen liittyvä arvosana on 8,5, pelilliset asiat 7,5.

Suomi pelasi hämmästyttävän tasaisesti kovia vastaan, 0-2 maalia. Tällä maalimäärällä voitetaan harvoin. Mutta samalla se heijastaa hyökkäyspään ongelmia ja viimeistelyn heikkoutta.

Olisiko Suomi pelannut paremmin Jukka Jalosen johdolla? Varmasti. Olisiko Suomi voittanut Kanadan? Tuskin. Kanadalla oli niin kova halu voittaa ja kyky ratkaisuihin, että Suomi olisi korkeintaan vähän siistinyt numeroita, jos olisi ollut paremmin hereillä.

Entä pronssipeli? Olisiko Jalonen kyennyt löytämään jotakin, johon iskeä Ruotsia vastaan, olisiko joukkue luonut enemmän maalintekopaikkoja? Ainakin mahdollista. Olisiko joukkue voittanut Ruotsin? fifty-fifty. Valitettavasti heikoin lenkki oli maalivahti, joka ei noussut riittävälle tasolle välierässä eikä pronssipelissä. Ruotsin veskari oli parempi, siinä ero.

Mutta kuten todettua, hyökkääjillä oli paikkoja tehdä maaleja, mutta ei vaan maistunut. Helmisen kausi jäi tuloksellisesti varsin hyväksi, mutta pelillisesti valjuksi. Välikausi maajoukkueelle.

Siinä, missä olin varauksellinen Helmisen valintaan, on todettava, että hiukan paremmin meni kuin odotin. Tosin, kun huomioidaan alkulohkon helppous, vaikeuksia oli voinut olla enemmänkin, mikäli olisimme pelanneet Tshekin tilalla. Nyt Pennanen ottaa nyanssit haltuunsa ja toivottavasti kykenee luomaan hyvän fiiliksen pelaajillekin.

Ensi vuonna vähintään lite bettre: ja hankkikaa jostain voittava maalivahti. Suomen pitäisi olla tuhansien maalivahtien maa!

 

[I own your face]

IL haastattelusta:
Onko jotain, mitä tekisit nyt toisin?

– On. Ehkä voin nyt sanoa, näin jälkiviisaana, että valitsisin 13 hyökkääjää ja seitsemän pakkia.Turnauksen alussa olin varma, että haluan kahdeksan pakkia, Helminen kertoi.

Jatkoajan keskustelupalsta tiesi tämänkin asian Raipea paremmin! :)

 

[theZ]

Tuloksellisesti meni paremmin kuin mihin ennusmerkit viittasivat. Hieno puolivälierävoitto ja neljäs sija varmasti ihan linjassa materiaaliin. Valmennusjohto varmasti suoritti myös tasollaan, mutta se taso on valitettavasti jotain ihan muuta kuin noissa ympyröissä vaadittaisiin. Tuskinpa pelaajat tai läheltä seuranneet jaksavat asiasta mitään numeroa tehdä. Ei voi kuin toivoa ettei Jääkiekkoliitto enää koskaan toista noita virheitä valmennustiimin kasaamisen osalta. Se on yksinkertaisesti väärin pelaajia kohtaan.

Koko valmistautumisprosessi kohti kisoja vedettiin ihan penkin alle eikä laatustandardeiltaan ollut ammattimaista jääkiekkojoukkueen johtamista. Kyselkää pelaajilta ihan mielenkiinnosta jos saatte tilaisuuden. Ei siitä sen enempää. Tulos olisi luultavasti ollut paremmallakin valmennuksella hyvin samankaltainen joten tuloksesta ei tosiaan Raipea kumppaneineen voi bussin alle heittää. Antaapi olla.

 

[Turisti]

Ensi vuonna sitten takaisin P-Amerikan pienempiin kaukaloihin. Sinne on turha lähteä pelkästään Mikki-Hiiri osaston pelaajilla. Nytkin finaali oli todella fyysistä kamppailupelaamista.
Kova luotto Pennaseen, että rakentaa hyvän joukkueen kisoihin. Sopivasti taitoa ja fyysisyyttä.

 

[Yabada]

Ensi vuonna sitten takaisin P-Amerikan pienempiin kaukaloihin. Sinne on turha lähteä pelkästään Mikki-Hiiri osaston pelaajilla. Nytkin finaali oli todella fyysistä kamppailupelaamista.
Kova luotto Pennaseen, että rakentaa hyvän joukkueen kisoihin. Sopivasti taitoa ja fyysisyyttä.

Heräsi mielenkiinto, miten Suomen porukka viime vuonna vertautui koossa, kun voittivat Kanadassa kisat.

Senteissä oltiin kahdeksantena ja kiloissa seitsemäntenä. En osaa yhtään sanoa, milloin kyseiset mitat on otettu ja onko niitä muutettu ennen tai jälkeen kisojen. Lähteenä pidin eliteprospects.comia. IIHF:n sivuilta luulisi löytyvän oikeat tiedot mittoihin.

Piti kotikisojenkin tiedot samalla katsoa ja silloin olikin varmaan Suomen historian isokokoisin joukkue. Tuossa joukkueessa ei ollut kuin kaksi(!) alle 180 senttistä pelaajaa, Saarijärvi ja Saarela. Ykkösenä senteissä ja kolmantena kiloissa.

16-17 kisojen farssissa taas oltiin lyhyin joukkue, mutta Jenkit voittivat kultaa toiseksi lyhyimmällä.

Tiedot voivat olla kaikki vääriä, mutta eliteprospectsin sivuilta nuo oli helposti saatavilla, kun mielenkiinto asiaan heräsi. Lähdekritiikki sinne.

 

[Oles]

Kun Ruotsi meni eilen johtoon niin minulla ei ollut luottoa, että Suomi saisi maalia tehtyä. Tuota tunnetta ei ole muutamaan vuoteen ollut, kun Suomen eri ikäryhmien maajoukkueista on aina löytynyt niitä maalintekijöitä, mutta tässä joukkueessa sellaisia ratkaisijoita ei ollut, varmasti osin loukkaantumisten takia.

Se on pakko vielä sanoa positiivisena asiana, että Suomi oli poikkeuksellisen fyysinen ja taklauksia jaeltiin kyllä ahkerasti. Ehkä sekin kertoo kokoonpanosta, että siellä oli paljon haalariosaston jätkiä, jotka ovat siihen hommaan tottuneet, mutta oli mielestäni mukavaa vaihtelua, kun jenkit ja kanukit keräsivät itseään jäältä. Liian usein se on ollut toisinpäin.

 

[Cobol]

Oli mukava seurata, kuinka kisojen aikana Kanada pystyi vaihtelemaan pelitapaansa. Milloin kova paineistus hyökkäysalueella jopa kolmella, milloin taas keskialueen ohjauspeliä. Tai milloin avataan pitkällä nopeasti ja milloin käytetään viivelähtöä ja rytmitetään hyökkäys. Kun Kanada pelasi Suomea vastaan välierässä, nähtiin hienoa osaamista valmennukselta. Alkuun erittäin kova paine Suomeen, joka sortui. Sitten tukevassa johdossa trappia ja kun Suomi provosoi ja Suomen pelaaja selätti painissa kanadalaisen, muu Kanadan joukkue katsoi sivusta rauhassa.

Tykkäsin. Kanadaa koutsasi Dale Hunter. Entinen Capitalsin pelaaja, joka teki maaleja, jakeli syöttöjä ja nyrkkejä ja kovia taklauksia. Hunter esikuntineen ymmärsi pelin perusasiat täydellisesti ja rakensi Kanadalle toimivan pelitavan oikeastaan kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin. Pelaajat tiesivät, mitä tehdään ja miten muut pelaavat vaihdon.

Palataan sitten Suomeen. Sekava esitys kokonaisuutena. Pelaaminen oli kunnossa vain yhdessä ottelussa koko kisojen aikana. Miten valmentaja Helminen kommentoi kisamenestystä, kertoo paljon:

Nuoret ovat nuoria. Niiden kanssa pitää olla kärsivällinen. He eivät ole vielä täysiä ammattilaisia. Elämä heittelee nuorilla – se on oppinut taas

Helminen menee siis nuorten iän taakse piiloon. Vähänkin Helmistä fiksummat huomaavat oitis, että Suomen joukkue ei ollut kisoissa sen nuorempi kuin Kanadan tai muiden maiden joukkueet. Kaikki olivat nuoria.

Mutta isoista maista Suomi oli ainoa tai osin USA:n kanssa ainoa, jolla ei ollut kestävää pelitapaa, johon voisi tiukoissa otteluissa nojata. Tietenkin voidaan syyttää poisjääneitä, loukkaantuneita ja valitsematta jääneitä siitä, että peli ei toiminut hyvin kuin sen yhden USA-ottelun. Mutta Helmisen koutsatessa mikään ei olisi pelillisesti muuttunut. Tuskin voittotuloksetkaan. Niin sekavaa oli Suomen pelaaminen.

Jääkiekosta hiemankin ymmärtävät näkivät Suomen pelin suuret puutteet. Heikoisti toteutettu pystypelaaminen ilman tukea kiekolliselle ei toimi. Toisena tai pääpelitapana olisi tarvittu kiekkokontrolliin perustuvaa pelin rytmittämistä ja tiivistä viisikkopeliä, joka antaa mahdollistaa paremman hyökkäämisen ja tiivimmän puolustamisen. Näitä nähtiin enemmän vain yhdessä ottelussa, USA:ta vastaan.

 

[Kiekkokatsoja]

Suomelle arvosanaksi 7+, asteikolla 4-10.
Alkusarjasta 5, tärkeimmän pelin voittamisesta (Usa puolivälierä) 2 lisäpinnaa. Ja se että pronssipelissä pystyi haastamaan Ruotsin kohtuudella niin +. Tekee yhteensä 7+.
Helmisen voi pudottaa b sarjaan. Ai niinhän siinä käykin.. pääsee Turkuun valmentamaan, ja siellä ei haittaa vaikkei onnistukaan.

 

[Barcelona]

Kuka peluutti hyökkääjät?

Varmaan Tuomo. Veikkaan että entisenä pakkina Eepi Hämäläinen peluutti pakkeja, Tuomo hyökääjiä ja Raipe sitten katteli kokonaiskuvaa. Mutta loppupeleissä Raipen vastuullahan se on ketkä menee ratkaisuhetkillä kentälle.

Kun tota MM-finaalia katseli niin kyllä siellä ihan oikeet jengit oli. Ruotsi taas voitti Leijonat kisoissa kahdesti joten turha sitäkään on jossitella. Ennen kisoja kattelin Leijonien kokoonpanoa ja ajattelin että Suomi tulee olemaan sijoilla 5-6, joten 4 sija oli yli odotusten. Jotta Suomi pärjäis noissa karkeloissa niin kyllä se vaatii melkeen sen että kaikki parhaat saatavilla olevat pojat on paikalla, ja nyt pari parasta hyökkäjää oli sitten sivussa loukkaantumisten takia ja se näkyi. Vähän puukätinen porukka oli siis kasassa, ja eikä tossa porukassa nyt kovin montaa tulevaa NHL pelaaja ollu. Tulevia liigastarboja kylläkin.

Sen verran menestystä tullu että neljäs sija tuntuu näköjään pettymykseltä. Ihan normisettihän tää on ollu näistä kisoista. Mutta kokonaisuudessaan oli kyllä viihdyttävät kisat. Sattu ja tapahtu koko rahan edestä.

 

[Murkula]

Olen nähnyt yhteensä noin 100 arvokisapeliä halleissa niin junnujen kuin miestenkin pelaamana ja noin aneemista joukkuetta en ole ennen nähnyt.
Siellä oli juuri nuo Erholtz ja Petman joilla oli oikea energia ja vauhtia pelaamisessa läpi kisojen.
Muilla vähän vaihtelevasti ja siten oli koko joukkueen flegmaattisuuden ruumiillistuma jonka olen joskus lukenut olevan veljeään parempi. Saa keksiä itse ketä tarkoitan.

Minä väitän että roolissaan paran suomalainen oli juurikin Petman.

Kisat meni ja kaikki huomioon ottaen neljäs sija oli maksimisuoritus ja kokonaisuutena ihan OK suoritus. Ei neljäs sija ole huono kun sekin vaati USAn pudottamisen.