Mitä tulee taas tuohon väitteeseesi, että kyseessä olisi jokin elämäntehtävä, niin voin sanoa, että aihe "multikulttuurisuus" kiinnostaa minua sen monien vaikutusten ja taustalla olevien syiden takia. Asia liitettynä historialliseen kontekstiinsa meidän sukupolvemme, minä mukaanlukien, on todistamassa ainutlaatuista mullistusta, jonka vaikutukset ovat silmääni varsin huonot, kuten kaikkien mullistusten. Sen verran itsekäs kuitenkin olen, että en itse haluaisi olla kokemassa tuon murroksen pahinta vaihetta, vaikka pitkällä aikavälillä lopputulos voisikin olla parempi kuin nykyinen tila.
Tämän takia minuakin kiinnostaa ihmisten liikkuminen maapallolla paremman toimeentulon toivossa. Kuten sanoit, sukupolvemme on todistamassa ainutlaatuista ilmiötä: kiihtyvää maahanmuuttoa. Siirtolaisuus on yksi osa globalisoitumista kaupan, investointien, kehitysavun ja osaamisvaihdon rinnalla. Moni tutkimus on todistanut, että maahanmuutto on hyödyllinen asia sekä niille maille, joista muutetaan, että niille maille joihin muutetaan. Maastamuuttomaille hyöty tulee suorasti ulkomailla asuvien ihmisten (sukulaisille ja ystäville) lähettämien raha-avustusten takia sekä epäsuorasti heidän ulkomailla kasvavan osaamisen ansiosta. Niille maille, joihin muutetaan, hyöty tulee työvoimapotentiaalin kasvun muodossa.
Kuten nimimerkki
Moby totesi, on Suomi minunkin mielestäni monelta osin epäonnistunut maahanmuuttajien integroimisen kanssa. Tämä varmasti johtuu siitä, että Suomella on maahanmuutosta niin lyhyt ja suppea kokemus. Käyttämätöntä hyötypotentiaalia on helvetisti ja tässä asiassa kehittyminen on paitsi mahdollista, myös pakollista. Ratkaisuksi ei käy se, että suljetaan rajat köyhistä ja kulttuuriltaan eroavista maista tulevilta siirtolaisilta. Se sotisi yleistä kehitystä ja siten yhteistä hyvää vastaan.
On myös iso ero sillä, tuleeko maahanmuuttaja köyhästä (esim. Somalia) vai keskirikkaasta (esim. Viro tai Venäjä) maasta. Keskirikkaista maista tulevat ovat yleensä paremmin koulutettuja kuin köyhistä maista tulevat, kuten nimim.
muzakianin taulukko osoittaa. Huomattavaa on myös se, mitä aiemmin jo sanoin, että kohtuullisen suuri osa köyhistä maista tulevista on melko korkeasti koulutettuja. Myös se näkyy tuosta em. taulukosta (49%:lla somalisiirtolaisista on joko korkea-asteen tai keskiasteen tutkinto). Myös tämän potentiaalin hyödyntämisessä Suomi on epäonnistunut. Epäonnistuminen on johtanut siirtolaisten osittaiseen tai täydelliseen syrjäytymiseen yhteiskunnasta, jonka "hedelmät" näkyvät etenkin toisen polven siirtolaisten kohdalla: siirtolaisnuorison jengiytyminen ja siitä aiheutuvat ongelmat. Jos syrjäytymistä ei ensimmäisen polven siirtolaisten kohdalla tapahdu, sopeutuvat he isäntämaan kultuuriin eikä turvana tarvita siirtolaisten keskeistä alakulttuuria turvaverkkona, jolloin myös heidän lapsistaan tulee "normaaleja" kansalaisia.
Yleinen luulo on se, että maahanmuutosta aiheutuvat kulut (esim. julkiset palvelut) ovat paljon suurempia, kuin maahan muutosta aiheutuvat hyödyt (esim. verotulot ja kansantaloudellinen tuottavuus). Useat eurooppalaiset tutkimukset kuitenkin osoittavat juuri päinvastaista: että jopa laittoman siirtolaisuuden hyödyt ovat suurempia kuin haitat. Sitä en tiedä, mikä tilanne on Suomessa, mutta aivan varmasti käyttämätön hyötypotentiaali on suuri.
Maahanmuuton vähentäminen tai sen rajoittaminen pelkästään "highly skilled expatriates" -ryhmään olisi siis kahdesta syystä haitallinen: 1. Suomelta jäisi itseltään suora hyöty saamatta, 2. Suomi ei osallistuisi kaikkia pidemmällä tähtäimellä hyödyttävään globaaliin kehittämiseen.
Kuten sanoit, Wiking, olet ikäänkuin itsekkäistä syistä monikulttuurisuutta vastustava. Varmasti moni muukin. Ihan ymmärrettävää sinänsä, mutta olen täysin varma siitä, että noita negatiivisia ilmiöitä pystyy melko pienellä vaivalla ja pienillä kustannuksilla vähentämään. Siitä hyötyisi kaikki: siirtolaiset ja koko kansantalous. Ongelmana ovat pääosin kaksi asiaa: 1. puutteet suomalaisessa järjestelmässä sopeuttamisen ja sosiaaliturvan osalta ja 2. laajat ongelmat suomalaisten asennoitumisessa (en tarkoita pelkästään suoraa rasismia, vaan myös tietynlaista pelkoa käyttää työvoimapotentiaalia omaksi hyödyksi).