"Huippuosaajien" lähtö kehitysmaista ei todellakaan edesauta kehitysmaita pääsemään parempaan tilaan. Se vain pitää ne yhä pahemmin ja pahemmin ruokintaletkussa kiinni. Varsinkin, kun kehitysmaissa asuva väestö siirtyy riippuvaiseksi sukulaistensa "apurahoista". Yksi suurin syy tämän hetken ruokapulaan on se, että kehitysmaat ovat laiminlyöneet maatalouden kehittämisen. Yhdysvalloilla on ollut varastoissa ruokatarvikkeita, niin paljon, että niitä on pystytty myymään pilkkahinnalla. Ei kehitysmaat ole nähneet syytä panostaa maatalouteen, kun ruokaa on saatu halvalla muutenkin. Nyt ollaankin sitten totaalisen kusisukassa, kun ruokaa ei enään muualta halvalla saadakaan.
"Brain Drain" on tietysti ongelmatekijä. Itsestään selvä asia. Muista kuitenkin, että ihminen ei helposti kotiseudultaan liikahda, siihen tarvitaan painavat syyt. Ja heti kun mahdollista, ihmisellä on myös tapana palata kotiseudulleen. Silloin nämä ihmiset vievät myös ulkomailla karttuneen kokemuksensa ja osaamisensa takaisin kotimaahansa.
Kehitysmaat eivät ole nähneet asiakseen panostaa maatalouteen, koska elintarvikkeiden vienti on kannattamatonta länsimaiden protektionismin takia (tuontitullit ja oman maatalouden subventointi). Euroopan Unionin jäsenmaiden yhteenlasketut maataloussubventiot ylittävät moninkertaisesti maksetun kehitysavun määrän. En jeesustele, että se olisi täysin väärin, haluan antaa vain esimerkin, kuinka isoissa mittasuhteissa pyöritään. Muistetaan kuitenkin, että esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on hirveät määrät maatalouteen sopivaa maaperää ja että myös eurooppalaiset hyötyisivät halventuvista elintarvikkeista. Länsimaiden protektionismin takia ihmiset kehitysmaissa viljelevät omiin tarpeisiinsa tai myyvät elintarvikkeita eteenpäin kansantaloudellisesti tuottamattomina "vaihtokauppoina". Toki protektionismia meillä EU:ssa jossakin määrin tarvitaan. Nyt se on vain aivan levottoman korkealla tasolla.
Haluaisin kysyä, että onko esim. Ruotsi onnistunut integroinnissa? Tanska? Hollanti? Iso-Britannia? Saksa? Jos ovat, mitä Suomi on tehnyt erilailla kuin kyseiset maat? Jos eivät, niin mitä Suomen pitäisi tehdä erilailla onnistuakseen?
Ongelmilta ei koskaan voi kokonaan välttyä, mutta esimerkiksi Saksa ja Sveitsi ovat hyötyneet aivan käsittämättömästi siirtolaisuudesta. Itseasiassa nuo maat eivät enää tule toimeen ilman ulkomaalaisperäistä työvoimaa. Sveitsissä esimerkiksi rakennetaan tällä hetkellä todella paljon, mutta rakennustyömailla ei näe juuri yhtään sveitsiläisiä (paitsi ehkä suurin osa mestareista ja insinööreistä). Maan työttömyysprosenttikin on matala (2,8%) ja kansantalouden on arveltu olevan maailman toiseksi kilpailukykyisin.
Vastapainona on toki enemmän rasismia ja vastenmielisiä populistipuolueita, mutta Sveitsi on turvallinen maa elää siinä missä Suomikin.
Integrointi. Sen eteen voi tehdä tiettyjä asioita liittyen "suorista" asuttamispoliittisista ratkaisuista aina "epäsuoran" vaikutuksen kannustinratkaisuihin (sosiaaliturva). Näistä olen jauhanut tarkemmin sekä tässä, että varsinkin "monikulttuurisuus" -ketjussa, joten en jaksa toistaa itseäni. Pääasiassa integraatio tapahtuu kuitenkin ajan kanssa. Asuttamis- ja kannustinratkaisut auttavat siinä, ettei ensimmäisen sukupolven kohdalla ajauduta pahasti nk. väärille raiteille.
Voisitko tarkentaa termejä "yleinen kehitys" ja "yleinen hyvä"? Samoja termejä nimittäin ovat käyttäneet myös kommunistit perustellessaan omia toimiaan.
"Yleisellä kehityksellä" tarkoitin köyhyyden vähentämistä / vähenemistä globaalisiti. "Yleisellä hyvällä" sitä, että globaalista köyhyyden vähenemisestä hyötyvät sekä kehitysmaat, että länsimaat. Esimerkiksi ostovoimainen Afrikka hyödyttää myös meidän kansantalouttamme.
Vaikutanko kommunistilta? Siinä tapauksessa et ole ymmärtänyt sanaakaan mitä olen kirjoittanut.
On syytä mielestäni erotella inegroinnin "kohteista" kaksi ryhmää. Maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä.
Tavallaan kyllä. Tätä tarkoitin sillä, että lopullinen integroituminen tapahtuu ajan kanssa. Ensimmäisen maahanmuuttajasukupolven kohdalla tehtyjen toimenpiteiden päälimmäisenä tarkoituksena onkin edistää heidän sopeutumistaan ja siten estää junan menemistä väärille raiteille heti alussa. Täydellisesti ongelmia ei tietenkään voi estää.
Tuossa, mitä kirjoitit sosiaali- ja kehityspsykologiasta, on varmasti paljon perää ja se liittyy tuohon, mitä kirjoitin edelliseen kappaleeseen. Tuon oravanpyörän voi kuitenkin katkaista: siitä on esimerkkejä kaikissa maissa, joissa on paljon maahanmuuttajia. Väitän, että selkeästi suurin osa toisen polven siirtolaisista on sopeutunut hyvin tai melko hyvin yhteiskuntaan. Autonpolttajat (viittaan tällä Ranskan ja Tanskan tapahtumiin) ovat kuitenkin vähemmistö.
Monikulttuurisuus on ihmisen psykologiakin huomioiden lähes samanlainen utopia kuin kommunismikin. Mutta niin saadaanhan siitä "väriä katukuvaan ja globaalimenoa" "Kaikkia pitää kunnoittaa ja arvostaa". Ihan inhimillisistä syistä olen koko touhua vastaan. Kaikkein vaikeinta tämä homma on juurikin niille maahanmuuttajille. Harva ihminen pystyy muuttamaan itseään niin paljon kuin integrointi vaatisi. Jotta integroinnista saataisiin helpompaa maahanmuuttajaa kohtaan, täytyisi yhteiskunnan arvo-/normi-/tapapohjaa muuttaa enemmän maahanmuuttajan mukaisesti. Jokainen älyä omaava henkilö ymmärtää sen mahdottmuuden.
Saksan väestöstä lähes 10% on ulkomaalaistaustaisia. Voidaan siis todeta, että kyseessä on monikulttuurinen yhteiskunta. Millä tavalla Saksa ei toimi? Onko Saksan monikulttuurinen yhteiskunta mahdoton? Entä Sveitsi?
Kannattaa katsoa, miten Suomea monikulttuurisemmat länsimaat ovat hyötyneet siirtolaisuudesta. Ranskan hulinoita ei sovi vakavuudeltaan vähätellä, mutta niistä tietenkin kohutaan paljon enemmän, kuin siitä, minkälainen hyöty Ranskalle siirtolaistyövoimasta on.
Nimimerkki Wiking itse peräsi jossakin viestissä, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on säilytettävä. Jep, mutta se ei säily ainakaan nykymuodossaan, jos ei jostakin saada suhteellisen pian lisää työvoimaa.
Onko Kanada kärsinyt, kun se ei ole osallistunut "kaikkia hyödyttävään globaaliin kehitykseen" rajaamalla tulokkaat?
"Globaali kehitys" on globaali julkishyödyke. Julkishyödykkeen hyödyntämisestä on mahdotonta estää ketään. Julkishyödyke pitää kuitenkin ensin tuottaa ja tuottamisesta aiheutuu kustannuksia. Julkishyödykkeen ongelmana on "freerider"-ilmiö.
Leikitään ajatuksella, että Suomi lopettaa kokonaan kehitysavun antamisen (mikä ei ole realistisesti mahdollista, koska tietyt kansainvliset instituutiot edellyttävät sitä jäseniltään) ja joku muu maksaa Suomen osuuden. Kehitysavun kohteet rikastuvat ja Nokia myy siten enemmän puhelimia niihin maihin. Suomi saa Nokialta verotuloja ja hyötyy, vaikka itse ei ole maksanut kehitysapua. Todellisuudessa esimerkit ovat tietysti miljoona kertaa monimutkaisempia.
Kanada siis ei ole kärsinyt, koska "globaali kehitys" on globaali julkishyödyke. Tietenkin "globaaliin kehityksen" edistämiseen kuuluu miljoona muutakin asiaa, kuin maahanmuuttajien vastaanottaminen, joihin Kanada on osallistunut. En siis väitä Kanadaa freerideriksi.
Sopeuttamisjärjestelmää täytyy kehittää, se on selvä.
Kyllä. Ja sitä on mahdollista kehittää.
Mutta minusta olisi jo korkea aika lopettaa hössötys kaikenlaisista "monikulttuurisista rikkauksista" ja "väreistä katukuvaan" ja "maailma globalisoituu hyväksykää nyt se" Tuollainen on vain törkeetä propagandaa. Asioihin täytyy tarttua realistisella otteella eikä utopistisella hössötyksellä. En omaa hegel/marxilaista historiankäsitystä, ja uskon, että ei kovin moni muukaan tervellä järjellä varustettu yksilö.
Itse puhun ensisijaisesti kansantaloudellisesta näkökulmasta. Maahanmuuton hyödyt ovat suuremmat kuin sen haitat. Haitoista kuten rasismi, epäturvallisuuden kasvaminen, rikollisuus, ym. vain puhutaan paljon enemmän. Esimerkiksi työvoiman lisääntymisestä seuraavasta bruttokansantuotteen kasvusta ei puhuta juuri mitään. Nuo haitat ovat toki vakavia asioita ja niihin pitää puuttua. Tai ennen kaikkea niitä pitää pyrkiä ehkäisemään.
Toinen näkökulma, josta puhun, on juuri tuo globaali kehitys. Siirtolaisuus on yksi tekijä, joka vähentää köyhyyttä maailmanlaajuisesti. Ja maailmanlaajuisen köyhyyden väheneminen hyödyttää pitkällä tähtäimellä kaikkia. Kuten halusin tuossa yllämainitsemassani,
helvetin yksinkertaistetussa, Nokia-esimerkissä tuoda esille.
Olen toki myös empaattinen ihminen ja minun mielestäni hädässä olevaa pitää auttaa. Lisäksi minusta on mukavampaa kävellä monikulttuurisessa katukuvassa.
Puhuin kuitenkin tässä viestissä raa'asta markkinataloudellisesta hyötynäkökulmasta.
EDIT. Pyrin, kun ehdin, löytämään noita tutkimuksia netistä. Olen niitä joistakin kirjoista ja artikkeleista lukenut. Ainakin maailmanpankin sivustolta (
www.worldbank.org) löytyy pirusti erilaisia asiaan liittyviä raportteja, taulukoita ja tilastoja, jos kiinnostaa.