Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[Hermes#41]

Suomen talousmoottori hyytyi: tästä tuottavuuden jämähtäminen johtuu – ja tästä ei

Ankarat säästöt eivät auta, kun Suomen ongelmana on tuottavuuden puute, sanoo emeritusprofessori Matti Pohjola.

yle.fi

Tässä toinen hyvä artikkeli ja näkemys, miksi ollaan taloudessa suossa:

Heti raporttinsa esipuheessa Pohjola ampuu alas usein esitetyn ajatuksen neljästä syntipukista, jotka selittäisivät syyt sitkeisiin talousongelmiin.

Hänen mukaansa Suomen talouden ongelmat eivät johdu:

- suuresta julkisesta sektorista
- investointien puutteesta
- heikosta kustannuskilpailukyvystä
- heikosta vientikysynnästä

Tämä on kiusallista, sillä lista kertoo, että ongelmien korjaaminen ei helppoa. Edes julkisen talouden laihdutuskuuri ei auta.

Talouden ydinongelman löytyminen juuri yrityskentästä kertoo siitä, että korjaaminen ei onnistu sen enempää poliittisilla päätöksillä kuin Saksan talouden toipumisen odottelullakaan.

Oma kokemukseni reilun 20 vuoden ajalta tukee tätä. Kehitys on ollut vähäistä tuottavuudessa ja tehokkuudesta yksityisellä puolella.

 

[Ann Arbor]

Uusi vety-yhtiö ilmoitti hankkeesta Suomessa: saksalainen Abo Energy suunnittelee vetylaitosta Nivalaan

Yhteenlaskettuna vetytuotantolaitoksen ja sen tarpeisiin vihreää sähköä tuottavien tuulivoimapuistojen investointi olisi jopa miljardi euroa.

yle.fi

Päivän hyvä uutinen. Nivalaan suunnitteilla ison mittakaavan vetylaitos.

Saksalainen energiakonserni Abo Energy Oy suunnittelee Nivalan Kurunpuhdon teollisuusalueelle vihreän vedyn tuotantolaitosta. Yhtiö on solminut Nivalan kaupungin kanssa varaussopimuksen 20 hehtaarin suunnittelualueesta.

Alustavien arvioiden mukaan tuotantolaitoksen kooksi on kaavailtu 200 megawattia ja toteutuessaan se tuottaisi vuosittain jopa 30 000 tonnia vetyä. Investointi olisi suuruudeltaan noin 450 miljoonaa euroa.

Kyse on yhtiön ensimmäisestä vetyhankkeesta Suomessa.

 

[mike owen]

Uusi vety-yhtiö ilmoitti hankkeesta Suomessa: saksalainen Abo Energy suunnittelee vetylaitosta Nivalaan

Yhteenlaskettuna vetytuotantolaitoksen ja sen tarpeisiin vihreää sähköä tuottavien tuulivoimapuistojen investointi olisi jopa miljardi euroa.

yle.fi

Päivän hyvä uutinen. Nivalaan suunnitteilla ison mittakaavan vetylaitos.

Tämä on hyvä uutinen. Suomessa tarvitaan runsaasti lisää puhtaan siirtymän hankkeita, mutta toistaiseksi niitä ei ole ollut tarpeeksi. Paljon ollut puhetta, mutta valitettavasti pelkkä puhe ei auta mitään, jos tehtaita ei saada rakennettua valmiiksi ja yritystoimintaa vietyä maaliin saakka.

 

[julle-jr]

Hyvä, että teettävät konsulteilla noita toutettavuusselvityksiä, joiden hintalapuissa on seitsennumeroisia summia, kuten jutussakin viitataan.

T. Konsultti, joka tekee toteutettavuusselvityksiä.

 

[ipaz]

Kirjoitan tänne kun en parempaakaan ketjua löytänyt. Kyseessä on jo aivan lähitulevaisuudessa siintävä keikahduspiste teknologisessa kehityksessä, joka mullistaa työelämän isommin kun on uskottukaan. Paljon on puhuttu siitä, että tekoälyn ja humanoidirobottien kehitys tulee viemään todella paljon töitä ihmisiltä. Mutta kuinka paljon ja millä aikataululla?

HS Visiossa on muutaman päivän sisällä julkaistu kaksi artikkelia, jossa on päästetty ääneen kaksi suomalaista alan huippuosaajaa.

Teklonogia-asiantuntija, huippuhakkeri Mikko Alasaarela uskoo, että tekoälyn läpimurto tapahtuu jo 2027.

"Alasaarela ajatteli 2010-luvulla, että yleinen tekoäly saavutetaan ehkä sadan vuoden kuluttua. Tekniikka kehittyi, ja pian Alasaarela huomasi ajattelevansa, että ehkä 2050 tai ehkä jopa 2040 on parempi arvio. Ja kohta hän alkoi pitää realistisena, että se tulee 2030-luvulla. Nyt hän pitää mahdollisena, että yleinen tekoäly tulee vuonna 2027 tai jopa aiemmin."

”Olen antanut periksi, että olisin ajattelijana tekoälyn tasolla. Tiedän, että minulla on ihmiseksi korkea älykkyysosamäärä. Mutta samaan aikaan minulla on hyvin nöyrä olo sen edessä, mitä kaikkea synteettinen äly pystyy tekemään.”

HS Visio | Tekoälyn tuntija käänsi kelkkansa: Työpaikkoja tulee tuhoutumaan tavalla, jota kukaan ei ole osannut ennustaa (vain tilaajille)

Lähes 50-vuotta teknologian kehityksen eturivissä työskennellyt Risto Linturi ennakoi jo pari kuukautta ennen Deep Thinkin julkaisua sen olevan amerikkalaisten tasolla tai jopa edellä. Kun Deep Think julkaistiin tammikuussa, niin Nvidian pörssikurssi romahti.

"Meneillään on hänen mukaansa tekoälyäkin laajempi teknologinen murros, joka on jäänyt monelta huomaamatta."

”Nyt Kiinalla on kaikkea, mitä humanoidirobotin kehittämiseen tarvitaan”, Linturi toteaa. ”Kielimalli ei ole enää puuttuva palanen.”

”Humanoidirobottien kokonaisvaikutukset talouteen ovat suuremmat kuin tekoälyn”, Linturi esittää. Jos sanalla pitäisi kuvailla, niin vaikutukset ovat massiiviset. Muutaman vuoden päästä tietokone tekee kaiken kirjoituspöydän ääressä tehtävän työn paremmin kuin ihminen. Viiden vuoden kuluttua olemme humanoidirobottien kanssa samassa pisteessä useimmissa ammateissa.”

Linturin mukaan jo lähitulevaisuudessa humanoidirobotti voidaan laittaa katsomaan Youtubesta videoita, joista se pystyy oppimaan ja matkimaan ihmisiä. Kaikkea ei tarvitse enää erikseen koodata robottiin, jotta se osaisi tehdä jotain järkevää.

HS Visio | Elämme valtavaa työelämämurrosta, joka on jäänyt monelta huomaamatta (vain tilaajille)

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Teknologian kehitykselle, siitä johtuvalle työelämän muutokselle ja tulevaisuudelle olisi varmaan hyvä olla omakin ketju olemassa.

 

[tommy36]

Lukijan mielipide | Suomalainen suhde velkaan aiheuttaa isoja ongelmia

Velka on Suomessa (ja Saksassa) tabu ja rahaa ei ymmärretä. Surullista.

www.hs.fi

Näinhän se on, että täällä kiristetään vyötä, altistutaan harjoittamaan Eurooppaa yhdysvaltojen ja Venäjän sekä unkarin vaikuttamisella, vaikka vaihtoehtona voisi olla tulevaisuus, jossa ollaan taloudellinen menestys sen sijaan, että altistutaan myymään kaikki.

Tämä on myös syy, miksi Trump nuolee Putinia, sillä vaikka venäjä on merkityksetön talous, ja heikko valtio, niin sen kyky hajottaa Eurooppaa auttaa Yhdysvaltoja hyvin merkittävästi.

Ja Suomessakin hallinto toisensa jälkeen rakastaa alistuneisuutta, sekä kuvitelmaa siitä, että voisimme pärjätä yksinkin vaikkapa naapurin hyökkäystä vastaan.

Ei taida enää toimia, mutta oman vallan kaipuu saa toimimaan järjettömästi.

Mikä parasta, niin tätäkin voidaan toteuttaa sosiaalisesti oikeudenmukaisemmin kuin Yhdysvalloissa koskaan, ja sitten olla kilpailukykyisiä senkin suhteen, sillä ihan kaikki eivät - onneksi lähesty asioita vain itsekkäästä ja ahneesta perspektiivistä, vaan arvostaa myös sitä laajempaa hyvinvointia.

No nyt saattaa olla viimeiset hetket herätä siihen, ettei yhdellä valtiolla ole yksinoikeutta rahan painamiseen, kun haluaa ostaa kaikkien innovaatioiden yksinoikeuden itselleen.

 

[Ann Arbor]

Investoinnit | Itärajan tuntumaan on suunnitteilla suuri tehdaskokonaisuus – Olisi toteutuessaan poikkeuksellinen työllistäjä

Nopea ja tehokas sähkönsaanti ratkaisee tehtaan sijoituspaikan. Toteutuakseen se tarvitsee tilauksia ja rahaa.

www.hs.fi

Lappeenrantaan suunnitteilla iso teollisuusinvestointi.

 

[Ann Arbor]

"Luvut ovat hurjia" – Suomessa on nyt kaikki, mitä akkuala tarvitsee

Akkualalla on valtava potentiaali. Suomi näyttää hallitsevan akkualan koko arvoketjua, mikä voi poikia lähivuosina miljardi-investointeja.

www.kauppalehti.fi

Suomi on jo tätä nykyä akkualan iso tekijä, eikä toivottavasti tulevaisuudessakaan kynttilää tyydytä pitämään vakan alla. Alan mahdollisuudet ovat valtavat.

 

[tosiasia]

Itse olen kallistumassa siihen suuntaan, että yhteistyötä ja kaikkia mahdollisuuksia pitäisi kasvattaa Ruotsin ja muidenkin pohjoismaiden suuntaan. Pohjoismaissa on rahaa ja merkittävät markkinat ihan Suomen lähialueilla, missä olisivat isot mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa ehdottomasti myös ruotsinkielen parempaa hallintaa ja sitä kautta monet ovet avautuisivat mm. nuorille opiskelijoille. Täytyy kuitenkin myöntää, että itsekin aikanaan kuuluin ruotsinkielen karsastajiin, muitta jo pidemmän aikaa olen tätä harmitellut (tästä opista olisi itselleni ollut jo paljon hyötyä). Pohjoismaiseen yhteistyöhön pitäisi lyödä lisää isoja panoksia monella alalla, koska Suomessa on taitoa ja koulutettuja nuoria, jotka ihan turhaan makaavat "kortistossa". Nyt on lisäksi "buumi" käsillä, kun KAJ on ruotsin euroviisuedustaja. Suomen ja Ruotsin välit eivät ehkä koskaan ole olleet yhtä hyvässä suunnassa kuin tällä hetkellä.

 

[Ann Arbor]

@tosiasia Vaikka toki kaikki kielitaito hyvä asia onkin ja itse suhtaudun ruotsin kieleen sinänsä neutraalisti / myönteisesti, tuskinpa tätä nykyä Suomi juuri etua kuitenkaan saisi, vaikka ns. pakkoruotsin tuntimäärää lisättäisiin. Ruotsissa toimivat yritykset kun käy tätä nykyäkin sujuvasti kauppaa globaalisti ennen kaikkea englannin kieltä käyttäen, ihan samalla tapaa kuin täältä Suomestakin käsin. Ruotsi on toki markkinana Suomea isompi ja vauraampi, mutta yhtä lailla voisi kysyä, onko suomalaisilla taloudellisista syistä tarve osata paremmin esim. hollantia tai puolaa, kun lähellä Suomea sijaitsevia isoja (Ruotsia isompia.) markkinoita molemmat.

Suomalaisten ja ruotsalaisten välinen kommunikointi on mielestäni tätä nykyä jo hyvin sujuvaa, molemmissa maissa kun nykyajan lingua franca eli englanti on useimmille, etenkin nuoremmille se "toinen kotimainen".

 

[ipaz]

Suomalaisten ja ruotsalaisten välinen kommunikointi on mielestäni tätä nykyä jo hyvin sujuvaa, molemmissa maissa kun nykyajan lingua franca eli englanti on useimmille, etenkin nuoremmille se "toinen kotimainen".

Itse muihin pohjoismaihin viikottain sähköpostikeskusteluja paljon käyvänä on mielenkiintoista huomata kun kysyy jotain englanniksi, niin sieltä tulee aika ajoin vastaus takaisin suomeksi - tosin kääntäjän kautta kierrätettynä. Siellä joku yrittää olla ystävällinen, mutta on kyllä aina pakko ehdottaa että josko jatkettaisin englanniksi. Kun kääntöohjelmat ei aina vieläkään suomea kunnolla osaa. Joskus joku vastaa ruotsiksi tai norjaksi, niin sitten pitää itse ottaa kääntäjä käyttöön jotta tietää edes vähän mistä tämä kirjoittaa ja taas ehdotan että jatkossa sitten englanniksi kiitos. Sekin on nykyään erikoista, että jos kysyy englanniksi niin toinen vastaa omalla äidinkielellään.

 

[tosiasia]

Suomalaisten ja ruotsalaisten välinen kommunikointi on mielestäni tätä nykyä jo hyvin sujuvaa, molemmissa maissa kun nykyajan lingua franca eli englanti on useimmille, etenkin nuoremmille se "toinen kotimainen".

Näppitumtumalta kyllä, mutta ei se vain riitä todellisuudessa pidemmälle. Vähän saman kun Suomeen tulee joku esim. Puolasta ja selittää Englantia verrattuna, että selittä saman Suomeksi. Se, että täällä nuoret pääsevät ingtegroitumaan pohjoismaisille työmarkkinoille on suunnattoman arvokasta. Siinä auttaa vain sopiva kielitaito. Ei riitä mikään Goole translator työnhaussa. Se ei ole se ratkaiseva validointi peruste, vaan pitää haastattelussa olla kykyä keskustella äidinkielellä sujuvasti ja sillä iso merkitys myös täällä Suomessa. Lääkärit ovat kielestä yksi iso esimerkki, kun puhutaan ulkomailta tulevasta työvoimasta.

 

[L. Öysä]

Näppitumtumalta kyllä, mutta ei se vain riitä todellisuudessa pidemmälle. Vähän saman kun Suomeen tulee joku esim. Puolasta ja selittää Englantia verrattuna, että selittä saman Suomeksi. Se, että täällä nuoret pääsevät ingtegroitumaan pohjoismaisille työmarkkinoille on suunnattoman arvokasta. Siinä auttaa vain sopiva kielitaito. Ei riitä mikään Goole translator työnhaussa. Se ei ole se ratkaiseva validointi peruste, vaan pitää haastattelussa olla kykyä keskustella äidinkielellä sujuvasti ja sillä iso merkitys myös täällä Suomessa. Lääkärit ovat kielestä yksi iso esimerkki, kun puhutaan ulkomailta tulevasta työvoimasta.

Ja sitten meillä on vastapainoksi aloja, kuten IT-ala, jossa 90%:ssa työpaikoista on aivan se ja sama osaatko sanaakaan suomea tai mitään muutakaan kunhan puhut sen verran enkkua, että hommat saadaan jiiriin.

 

[tosiasia]

Ja sitten meillä on vastapainoksi aloja, kuten IT-ala, jossa 90%:ssa työpaikoista on aivan se ja sama osaatko sanaakaan suomea tai mitään muutakaan kunhan puhut sen verran enkkua, että hommat saadaan jiiriin.

Mielestäni tämäkin on iso harhaluulo. Kuinka moni suomalainen esim. luottaa laadukkaaseen asiakaspalveluun "intiasta" käsin laadukkaalla englannilla, kun nykyisin pelätään esim. huijareita? Kuinka paljon myyntityössä on edelleen etua kielitaidosta? Onko vieläkin hinta muka ratkaiseva tekijä IT alalla, kun lähes kaikki pohjalla olevat perusjärjestelmät tulevat pitkälti USA:sta? Eli onko USA:n pöhöttynyt englantia osaava organisaatio kuitenkin halvin vai miksi sille muut eivät kilpailussa pärjää EU:ssa esim. edes mennyt Nokia? Trumpin tullit?

 

[L. Öysä]

Mielestäni tämäkin on iso harhaluulo. Kuinka moni suomalainen esim. luottaa laadukkaaseen asiakaspalveluun "intiasta" käsin laadukkaalla englannilla, kun nykyisin pelätään esim. huijareita? Kuinka paljon myyntityössä on edelleen etua kielitaidosta? Onko vieläkin hinta muka ratkaiseva tekijä IT alalla, kun lähes kaikki pohjalla olevat perusjärjestelmät tulevat pitkälti USA:sta? Eli onko USA:n pöhöttynyt englantia osaava organisaatio kuitenkin halvin vai miksi sille muut eivät kilpailussa pärjää EU:ssa esim. edes mennyt Nokia? Trumpin tullit?

En puhunut asiakaspalvelusta. Se on asia erikseen. Puhun omasta näkökulmasta, eli softakehityksestä. Minulla on nyt kuusi vuotta alalta kokemusta ja useita firmoja takana, päivääkään en ole työskennellyt tiimissä, missä pääsääntöinen työkieli olisi suomi. Jokaisen firman jokaisessa tiimissä on ollut vieraskielisiä työntekijöitä, jotka eivät puhu suomea. Myös myyntityössä. Asiakaspalvelusta minulla ei ole kokemusta, mutta asiakkaiden kanssa toimiessa kielivalinta on ollut tavallisimmin rallienglanti.

 

[Alejandro]

Mielestäni tämäkin on iso harhaluulo. Kuinka moni suomalainen esim. luottaa laadukkaaseen asiakaspalveluun "intiasta" käsin laadukkaalla englannilla, kun nykyisin pelätään esim. huijareita?

Onko sinulla itselläsi kokemusta IT-alalta? En ihan saa kiinni mistä oikein puhut.

 

[tosiasia]

Onko sinulla itselläsi kokemusta IT-alalta? En ihan saa kiinni mistä oikein puhut.

No ensinnäkin kyse on pohjimmiltaan siitä, että lähes kaikki IT järjestelmät pyörivät pitkälti USA:n pohjaisilla alustoilla, mitkä eivät ole ihan halpoja. USA vie muutenkin paljon IT palveluita ympäri palloa, mutta miksi ei EU? Suomessakin oli Nokia ja esim. Meego käyttöjärjestelmä, mutta se piti tappaa pitkälti USA:n ja MS:n toimesta ja muka markkinataloudellisista syistä hylättiin? Nokian kehitystyön loppuminen muutti IT alaa aikanaan radikaalisti USA:n suuntaan. Itse veikkaan, että kyseessä oli jollain tasolla USA:n ylivallan varmistamisesta informaation keräämisen markkinoilla.

Eli kyllä pohjoismaissa pitäisi olla eväät tehdä paljon enemmän. Nyt ollaan jossain pohjalla.

 

[Boogey]

Koko Suomi köyhtyi, ja samalla varallisuuden kasautumien jatkuu

Varallisuuden keskittyminen varakkaimmille tulee jatkumaan sijoitusten ja perintöjen myötä.

yle.fi

Tilanteessa jossa varallisuuserot ovat kasvamassa 90 luvun laman tahtiin huudellaan entistä kovempaa mm. perintöveron poistoa välttämättömänä kasvutoimena.

Edistäähän se toki varallisuuden kasvua mutta pitäisi varmaan ne investointikannustimet hakea ensiijaisesti muuta kautta?

 

[Cobol]

Tilanteessa jossa varallisuuserot ovat kasvamassa 90 luvun laman tahtiin huudellaan entistä kovempaa mm. perintöveron poistoa välttämättömänä kasvutoimena.

Edistäähän se toki varallisuuden kasvua mutta pitäisi varmaan ne investointikannustimet hakea ensiijaisesti muuta kautta?

Suomalaisten varallisuus on pitkälti asunnoissa. Kun asuntojen hinnat ovat laskeneet jo vuosia, olisi perin outoa ellei lasku näkyisi varallisuuden laskuna.

Varallisuuden keskittyminen pääasiassa omaan asuntoon on lähinnä keskiluokkaisten haaste. Heillä keskimäärin jopa 75 prosenttia varallisuudesta on kiinni omassa kodissa. Varakkaimmalla kymmenyksellä oma asunto kattaa noin kolmanneksen kokonaisuudesta ja varallisuus hajautuu sekä muuhun asuntovarallisuuteen, kuten sijoitusasuntoihin, kakkoskoteihin, mökkeihin että rahoitusvarallisuuteen Oma asunto on suomalaisten suurin varallisuuserä – Näin varaudut mahdolliseen asuntovarallisuuden arvonlaskuun

 

[Boogey]

Suomalaisten varallisuus on pitkälti asunnoissa. Kun asuntojen hinnat ovat laskeneet jo vuosia, olisi perin outoa ellei lasku näkyisi varallisuuden laskuna.

Joo ehdottomasti näin. Toki tuossakin on hajontaa alueellisesti todella paljon, kehitys alaspäin on lähtenyt liikkeelle jo n. 2012 kun vielä kasvukeskuksissa asuntojen arvot menivät useita vuosia ylöspäin. Vasta nyt ihan viimevuosina on tultu hinnoissa alaspäin.

Huolestuttavampaa on kuitenkin tuo varallisuuden kasautuminen. Jos 2023 ylin 10% omisti 51,8% varallisuudesta ja alin 50% 4,2% ja sama kehityssuunta jatkuu, ei se kyllä lupaa hyvää kotimaisen kysynnän kannalta.

 

[Cobol]

Joo ehdottomasti näin. Toki tuossakin on hajontaa alueellisesti todella paljon, kehitys alaspäin on lähtenyt liikkeelle jo n. 2012 kun vielä kasvukeskuksissa asuntojen arvot menivät useita vuosia ylöspäin. Vasta nyt ihan viimevuosina on tultu hinnoissa alaspäin.

Huolestuttavampaa on kuitenkin tuo varallisuuden kasautuminen. Jos 2023 ylin 10% omisti 51,8% varallisuudesta ja alin 50% 4,2% ja sama kehityssuunta jatkuu, ei se kyllä lupaa hyvää kotimaisen kysynnän kannalta.

Ollaan vielä kaukana Ruotsista, jota moni palstallakin pitää pohjoismaisen hyvinvoinnin mallivaltiona. Viisi rikkainta ruotsalaista omistaa enemmän kuin puolet maan asukkaista. Tähän Ruotsissa on pyritty systemaattisesti myös demarien hallitessa.

Olisi mielenkiintoista, jos joku julkaisisi tutkimuksen Ruotsin suurten varallisuuserojen ja maan talouskasvun suhteesta. Vuodesta 2009 lähtien Ruotsin talous on kasvanut Suomea nopeammin. Kotitalouksien varallisuuserojen kasvu kiihtyi juuri finanssikriisin jälkeen.

Liialliset tuloerot voivat olla myrkkyä, mutta miten estää varallisuuserojen kasvaminen kun suomalaisten varallisuus mitataan pääosin asunnoissa, joiden arvo maantieteellisesti luokkaa 80-90 prosentissa putoaa.

 

[Kimmo_Ahteri]

Koko Suomi köyhtyi, ja samalla varallisuuden kasautumien jatkuu

Varallisuuden keskittyminen varakkaimmille tulee jatkumaan sijoitusten ja perintöjen myötä.

yle.fi

Tilanteessa jossa varallisuuserot ovat kasvamassa 90 luvun laman tahtiin huudellaan entistä kovempaa mm. perintöveron poistoa välttämättömänä kasvutoimena.

Edistäähän se toki varallisuuden kasvua mutta pitäisi varmaan ne investointikannustimet hakea ensiijaisesti muuta kautta?

Kieltämättä perinnön verotuksen keventäminen lisää eriarvoisuutta. Siitä ei liene epäselvyyttä. Koska raha on kiinni asunnoissa, perityn asunnon sijainti määrittelee pitkälti perinnön arvon. Koska syntyvyys on laskenut jo 70-luvulta saakka, nykyiset 5-kymppiset sisarukset jakavat potin ja heidän harvemmat jälkeläisensä vielä isomman potin.

Omassa tuttavapiirissä perintönä on tullut eräälle pariskunnalle n. 300 - 400.000 e asunto. Se myyvätkö he vai mitä asunnolle ikinä tapahtuukaan, raha ei tule palaamaan investointina Suomen talouteen. Luultavasti rahat pistetään säästöön ja matkailuun.

Koska verokarhu haluaa omansa, lienee parempi että perinnön verotusta ei kevennetä, koska valtio ei jää tässä voitolle. Toiseksi, koska perinnönsaajat ovat harvemmin edesauttaneet perityn asunnon arvonnousua, on oikeudenmukaista että verottaja ottaa omansa.

 

[hege]

Kai se raha säästötilillekin mennessään hyödyntää kotimaista taloutta pankin edelleen lainauksen kautta ja matkailuunkin laitettu raha ainakin jossain määrin hyödyntää kotimaista kysyntää? Ainakin enemmän kuin rahan veroina vieminen valtiolle ja jakaminen eteenpäin vaikka puoluetukena.

 

[ipaz]

Tästä oli viikolla juttua aamu-tv:ssä ja suurimmaksi selittäjäksi asiantuntijat näkivät jo edellä mainitun, eli suomalaisten varallisuus on liikaa kiinni asunnoissa ja niiden arvo on laskenut kauttaaltaan. Nyt kun kysyntä alkaa vilkastumaan, niin ainakin isoissa asutuskeskuksissa hintojen arvioidaan lähtevän nousemaan ja tämä taas kasvattaa varallisuuden arvoa. Mutta jossain metsässä asunnon tai mökin omistavan varallisuus tuskin nousee.

Suomessa on edelleen ongelmana se, että liian suuri osa porukasta elää kädestä suuhun. Eikä siihen ole välttämättä syy huonot palkat tai kalliit hinnat. Näen sen enemmän kasvatuksellina juttana, että raha laitetaan heti kiertoon. Yhtä huono asia on sitten valtava määrä käyttötilille säästäjiä. Omassa tuttavapiirissäkin on monta hyvätuloista ihmistä, jotka eivät osaa, halua tai ole kiinnostunut sijoittamaan rahojaan edes pieniriskisiin rahastoihin. Suomalaisten tilillä makaa hurja määrä euroja inflaation syötävänä. Olisiko ollut yli 80 miljardia euroa joka ei tee mitään. Melkein sama kun ostaa uuden auton ja jättää sen talliin ruostumaan.

Vain 1/3 suomalaisista laittaa kuukaisittain rahaa säästöön tai sijoituksiin. Keskiarvo on 170 euroa / kk. Danske Bankin ohjeistuksen mukaan nettotuloista olisi järkevä säästää tai sijoittaa 10% ihan sama mitä tienaa. Asumiseen saisi mennä kuukaudessa ihan maksimissaan 40% nettotuloista, mutta järkevämpi summa olisi 30%. Jos palkasta jää käteen vaikka 1700e, niin 170 sinne säästöön ja vuokra tai lyhennys + vastike saisi olla sellaiset rapiat 500 euroa. Silloin jäisi ns. löysää rahaa kulutukseen 1000 per/kk mikä on jo ihan kiva raha. Auto tietenkin vie sitten monella leijonanosan. Kuitenkin useimmat keskituloiset jotka joutuvat taloudellisiin vaikeuksiin maksavat asumisesta jopa yli 40% nettotuloistaan.

Itse onnistuin muokkaamaan omaa asuntolainanmaksu / säästösuhdetta jokunen vuosi sitten niin, että asumiseen menee noin 20% ja sijoituksiin toinen 20%. Olisin halunnut jäädyttää koko lainanmaksun, mutta se ei käynyt pankille. Lainasta on kuitenkin jo 85% maksettu, niin ajattelin ruotsalaisittain että maksaisin vaan korkoja vaikka koko loppuelämän. Ei minulla ole mitään pakkoa omistaa tätä asuntoa 100 prosenttisesti. Sain kuitenkin sovittua lyhennyksen minimiin ja se aiempi osuus jolla en enää lyhennä asuntolainaa menee sijoitussalkkuun. Hajautusta.

Suomalaistet ovat sinänsä säästeliäitä ja hintatietoisia, mutta samalla hyvin lyhytkatseisia raha-asioissaan. Kunpa joku olisi parikymppiselle minulle aikoinaan hakannut päähän, että laita nyt johonkin rahastoon koko ajan vaikka 50e /kk, niin siellä olisi nyt 30v päästä mukavat 18000 euroa säästettynä plus koron korko päällä. Ja varmasti paljon enemmänkin kun kuukausittainen sijoitusmäärä olisi vuosien varrella kasvanut tulojen mukana.

Sillä tavalla sitä varallisuutta rakennetaan. Toivottavasti kaikki nykyiset nuoret sekä jälkikasvua omaavat kannustavat heitä kansankapitalismiin.

 

[mjr]

Nyt vaan panostamaan niin täysillä kotimaisen puolustusteollisuuden vahvistamiseen, ihan vaan kylmästi lainarahalla keynesiläisittäin investoiden. Tulee niin maksamaan itsensä sekä rahallisesti että kansallisesti takaisin erittäin tehokkaasti ja nopeasti. Ja samalla pitäisi jo toissapäivänä houkutella nuorta työvoimaa halpa-aloille (samalla niitä työsuhteita liberalisoiden) vaikka sitten kylmästi osin jopa subventoiden palkkatuloja. Pahin tilanne on tämä nykyinen: maataan periporvarillisesti halvaantuneesti tulessa, kun jopa itse Saksa on lopultakin lähtemässä liikkeelle.