Pisin Kääpiö 186cm
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Aika outoa, että noin kokenut kaveri (vaikka onkin sosiaalipolitiikan proffa, eikä esimerkiksi kansantalouden eikä varsinkaan liiketalouden osaaja) esittää ihmettelevänsä, miksi mainitut puolustusmenot on huomioitu "pysyvinä rakenteellisen alijäämän lähteinä". Samalla Hiilamo väittää, että näissä on kyse "väliaikaisista menoeristä".Heikki Hiilamo (HS 23.20.2024) kirjoitti:Kolmas kummallisuus on, kuinka tilapäiset menot lasketaan valtiontalouden alijäämään. Kehysriihessä hallitus päätti, että hävittäjähankintojen ja Ukrainan aseavun menot huomioidaan laskelmissa pysyvinä rakenteellisen alijäämän lähteinä – siis samanlaisina kuin esimerkiksi sote-menot.
Todellisuudessa kyse on kuitenkin väliaikaisista menoeristä. Nyt sekä hävittäjähankinnat että sotilaallinen tuki Ukrainalle heikentävät tarkoituksellisesti kuvaa Suomen velkasuhteen kehityksestä.
Hiilamo hahmottaa asian jotenkin niin, että kun hävittäjiä kertaalleen hankitaan, niin kerran se vain kirpaisee, ja sitten asia on kunnossa. Kyse on kuitenkin pitkävaikutteisista investoinneista, jotka auttavat Suomea aikansa, ja sen jälkeen investoidaan uudestaan. Suomella on rakenteellinen tarve hankkia ja ylläpitää ilmapuolustusta. Kirjanpidollisesti hankinnat ja ylläpitokulut tietysti jaksotetaan pitkälle aikavälille, ja investointi palvelee jonkin teknisen ja taloudellisen käyttöajan verran Suomen maanpuolustusta. Hyvissä ajoin ennen tuon käyttöajan loppua Suomi on todennäköisesti taas kerran tilanteessa, jossa valmistaudutaan hankkimaan uusia hävittäjiä korvaamaan vanhat. Kyse on pohjimmiltaan rakenteellisesta maanpuolustustarpeesta, joka on luonteeltaan lähempänä pysyvää tilannetta, ja johon saattaa liittyä myös tarve laajentaa jo tehtyjä investointeja jossakin muodossa.
Itse asiassa tämän voisi muotoilla lennokkaasti niinkin, että Venäjä on Suomelle lähitulevaisuudessa "pysyvän rakenteellisen alijäämän lähde", joka ilmentyy suorina ja välillisinä maanpuolustuksellisina investointeina sekä rahankäyttönä.