Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[Pisin Kääpiö 186cm]

Kolmas kummallisuus on, kuinka tilapäiset menot lasketaan valtiontalouden alijäämään. Kehysriihessä hallitus päätti, että hävittäjähankintojen ja Ukrainan aseavun menot huomioidaan laskelmissa pysyvinä rakenteellisen alijäämän lähteinä – siis samanlaisina kuin esimerkiksi sote-menot.

Todellisuudessa kyse on kuitenkin väliaikaisista menoeristä. Nyt sekä hävittäjähankinnat että sotilaallinen tuki Ukrainalle heikentävät tarkoituksellisesti kuvaa Suomen velkasuhteen kehityksestä.

Aika outoa, että noin kokenut kaveri (vaikka onkin sosiaalipolitiikan proffa, eikä esimerkiksi kansantalouden eikä varsinkaan liiketalouden osaaja) esittää ihmettelevänsä, miksi mainitut puolustusmenot on huomioitu "pysyvinä rakenteellisen alijäämän lähteinä". Samalla Hiilamo väittää, että näissä on kyse "väliaikaisista menoeristä".

Hiilamo hahmottaa asian jotenkin niin, että kun hävittäjiä kertaalleen hankitaan, niin kerran se vain kirpaisee, ja sitten asia on kunnossa. Kyse on kuitenkin pitkävaikutteisista investoinneista, jotka auttavat Suomea aikansa, ja sen jälkeen investoidaan uudestaan. Suomella on rakenteellinen tarve hankkia ja ylläpitää ilmapuolustusta. Kirjanpidollisesti hankinnat ja ylläpitokulut tietysti jaksotetaan pitkälle aikavälille, ja investointi palvelee jonkin teknisen ja taloudellisen käyttöajan verran Suomen maanpuolustusta. Hyvissä ajoin ennen tuon käyttöajan loppua Suomi on todennäköisesti taas kerran tilanteessa, jossa valmistaudutaan hankkimaan uusia hävittäjiä korvaamaan vanhat. Kyse on pohjimmiltaan rakenteellisesta maanpuolustustarpeesta, joka on luonteeltaan lähempänä pysyvää tilannetta, ja johon saattaa liittyä myös tarve laajentaa jo tehtyjä investointeja jossakin muodossa.

Itse asiassa tämän voisi muotoilla lennokkaasti niinkin, että Venäjä on Suomelle lähitulevaisuudessa "pysyvän rakenteellisen alijäämän lähde", joka ilmentyy suorina ja välillisinä maanpuolustuksellisina investointeina sekä rahankäyttönä.

 

[Tadu]

Aika outoa, että noin kokenut kaveri (vaikka onkin sosiaalipolitiikan proffa, eikä esimerkiksi kansantalouden eikä varsinkaan liiketalouden osaaja) esittää ihmettelevänsä, miksi mainitut puolustusmenot on huomioitu "pysyvinä rakenteellisen alijäämän lähteinä". Samalla Hiilamo väittää, että näissä on kyse "väliaikaisista menoeristä".

Hiilamo hahmottaa asian jotenkin niin, että kun hävittäjiä kertaalleen hankitaan, niin kerran se vain kirpaisee, ja sitten asia on kunnossa. Kyse on kuitenkin pitkävaikutteisista investoinneista, jotka auttavat Suomea aikansa, ja sen jälkeen investoidaan uudestaan. Suomella on rakenteellinen tarve hankkia ja ylläpitää ilmapuolustusta. Kirjanpidollisesti hankinnat ja ylläpitokulut tietysti jaksotetaan pitkälle aikavälille, ja investointi palvelee jonkin teknisen ja taloudellisen käyttöajan verran Suomen maanpuolustusta. Hyvissä ajoin ennen tuon käyttöajan loppua Suomi on todennäköisesti taas kerran tilanteessa, jossa valmistaudutaan hankkimaan uusia hävittäjiä korvaamaan vanhat. Kyse on pohjimmiltaan rakenteellisesta maanpuolustustarpeesta, joka on luonteeltaan lähempänä pysyvää tilannetta, ja johon saattaa liittyä myös tarve laajentaa jo tehtyjä investointeja jossakin muodossa.

Itse asiassa tämän voisi muotoilla lennokkaasti niinkin, että Venäjä on Suomelle lähitulevaisuudessa "pysyvän rakenteellisen alijäämän lähde", joka ilmentyy suorina ja välillisinä maanpuolustuksellisina investointeina sekä rahankäyttönä.

Proffa ihmettelee myös miksei eläkerahastojen ylijäämää enää lasketa valtion velkaa vähentäväksi mukaan.

Vastaus olisi löytynyt 30 sekunnin googlaamisella.

Yksi muutos voi tuoda Suomelle vaatimuksen jopa miljardien eurojen lisäsäästöistä – tästä on kyse

Onko Suomessa edessä tiukentuva talouskuri, kun julkista taloutta koskeva laskentauudistus tulee voimaan? Asia ei ole yksiselitteinen.

www.is.fi

Eläkerahastojen ylijäämä on tarkoitettu lainsäädännössä nykyisten ja tulevien eläkkeiden maksuun, eikä valtion velan lyhentämiseen. Ohho! Onpa yllättävää. Luulisi asian olevan proffalle helposti ymmärrettävä.

Muutta Hiilamolta hyvä artikkeli hei!

 

[Boogey]

Heikki Hiilamo sohaisi ministeriötä velkapelottelusta – turhan synkkä kuva, sanoo useampi asiantuntija

Professori Heikki Hiilamo arvosteli valtiovarainministeriötä velkaongelman paisuttelusta ja EU:lla pelottelusta.

yle.fi

Ei Hiilamo nyt sentään täysin yksin ole näkemystensä kanssa.

Puoluetaustojen nostaminen selittäväksi tekijäksi on aika laiskaa argumentointia. Varsinkin kun Hiilamon kirjoituksessa nostettiin esille ministeriöiden politisoitumista ja sen mukanaantuomia ongelmia.

 

[Tadu]

Heikki Hiilamo sohaisi ministeriötä velkapelottelusta – turhan synkkä kuva, sanoo useampi asiantuntija

Professori Heikki Hiilamo arvosteli valtiovarainministeriötä velkaongelman paisuttelusta ja EU:lla pelottelusta.

yle.fi

Ei Hiilamo nyt sentään täysin yksin ole näkemystensä kanssa.

Puoluetaustojen nostaminen selittäväksi tekijäksi on aika laiskaa argumentointia. Varsinkin kun Hiilamon kirjoituksessa nostettiin esille ministeriöiden politisoitumista ja sen mukanaantuomia ongelmia.

Aika paljon muitakin pointteja tuotiin esiin kuin puoluetausta. Politisoinut oli Hiilamon kirjoitus, koska oli ihan tyhmäksi heittäytynyt, mitä hän ei varmaan ole.

 

[Ann Arbor]

Hiilamon kirjoitukset toistavat vuodesta toiseen samaa kaavaa, mutta Yle kerta toisensa jälkeen niille yhtä näkyvän platformin antaa. Kirkasotsaista vasemmistolaisuutta parhaimmillaan.

 

[Boogey]

Aika paljon muitakin pointteja tuotiin esiin kuin puoluetausta. Politisoinut oli Hiilamon kirjoitus, koska oli ihan tyhmäksi heittäytynyt, mitä hän ei varmaan ole.

Tuotiin ja ihan aiheellisia. Mutta kuten tuosta jälkimmäisestä jutusta selviää mukana oli ihan perusteltuakin kritiikkiä jota on esitetty muillakin tahoilla. Vai ovatko nämäkin politisoituja puheita?

Muutamat muutokset laskentatavassa voivat muuttaa lukuja suurestikin. Ja se ongelmallinen osa on sitten kun näitä valjastetaan omaan agendaan sopiviksi poliittisiksi keppihevosiksi.

Ei tarvitse katsoa sosiaali- ja terveysvaliokuntaa pidemmälle siinä mitä tuo tarpeeksi pitkälle politisoituminen tuo mukanaan.

 

[Boogey]

Hiilamon kirjoitukset toistavat vuodesta toiseen samaa kaavaa, mutta Yle kerta toisensa jälkeen niille yhtä näkyvän platformin antaa. Kirkasotsaista vasemmistolaisuutta parhaimmillaan.

Samaa voisi sanoa vaikka Aki Kangasharjusta ja miten saa edelleen vuodesta toiseen palstatilaa. Mut oisko se aivan mahdoton ajatus sen sijaan että vedetään puoluepolitiikkaa mukaan yhtälöön puhua ihan niistä asioista joita tuodaan esille?

Polarisaatiota parhaimmillaan leimata valmiiksi vasemmistolaiseksi tai oikeistolaiseksi näkemykseksi aiheesta riippumatta.

 

[Tadu]

Tuotiin ja ihan aiheellisia. Mutta kuten tuosta jälkimmäisestä jutusta selviää mukana oli ihan perusteltuakin kritiikkiä jota on esitetty muillakin tahoilla. Vai ovatko nämäkin politisoituja puheita?

Muutamat muutokset laskentatavassa voivat muuttaa lukuja suurestikin. Ja se ongelmallinen osa on sitten kun näitä valjastetaan omaan agendaan sopiviksi poliittisiksi keppihevosiksi.

Ei tarvitse katsoa sosiaali- ja terveysvaliokuntaa pidemmälle siinä mitä tuo tarpeeksi pitkälle politisoituminen tuo mukanaan.

Valtiovarainministeriön virkamiesten asemaa ja vaikutusvaltaa voi toki kritisoida, vaikka itse eri mieltä asiasta olenkin. Tosin eihän poliitikkojen heitä tarvitsisi kuunnella.

 

[Vaughan]

Kyllä siellä Ylellä tilaa saa myös sosiologian ja kulttuurihistorian dosentti Jari Ehrnrooth, joka on kirjoitellut usein konservatiivioikeiston suosikkiaiheista, kuten aborteista ja perhearvoista. Viimeksi tosin taloudesta.

En väitä, että Ehrnroothin talouskirjoitelma oli huono. Väitän, että a) Ylellä saa näkyvyyttä myös vastakkainen puoli, b) ja jos ei ole Hiilamo taloustietelija koulutukseltaan, niin ei ole Ehrnroothkaan...

Eli jos haluaa olla eri mieltä, niin kannattaa keskittyä argumenttien oikeellisuuteen tai virheellisyyteen. Ei henkilöön - tai Yleen...

 

[erku]

Proffa ihmettelee myös miksei eläkerahastojen ylijäämää enää lasketa valtion velkaa vähentäväksi mukaan.

Vastaus olisi löytynyt 30 sekunnin googlaamisella.

Yksi muutos voi tuoda Suomelle vaatimuksen jopa miljardien eurojen lisäsäästöistä – tästä on kyse

Onko Suomessa edessä tiukentuva talouskuri, kun julkista taloutta koskeva laskentauudistus tulee voimaan? Asia ei ole yksiselitteinen.

www.is.fi

Eläkerahastojen ylijäämä on tarkoitettu lainsäädännössä nykyisten ja tulevien eläkkeiden maksuun, eikä valtion velan lyhentämiseen.

Jos eläkevarat eivät ole osa julkistaloutta, niin eikö samalla logiikalla eläkemaksut pitäisi jatkossa olla huomioimatta, kun lasketaan Suomen kokonaisveroastetta? Tämä nykytulkintahan vaikuttaa vähän ristiriitaiselta, että veroastetta tarkastellessa eläkemaksut lasketaan verotukseksi, mutta sitten nämä veroluonteisina maksuina kerätyt varat eivät kuitenkaan ole ollenkaan osa julkistaloutta.

 

[Tadu]

Jos eläkevarat eivät ole osa julkistaloutta, niin eikö samalla logiikalla eläkemaksut pitäisi jatkossa olla huomioimatta, kun lasketaan Suomen kokonaisveroastetta? Tämä nykytulkintahan vaikuttaa vähän ristiriitaiselta, että veroastetta tarkastellessa eläkemaksut lasketaan verotukseksi, mutta sitten nämä veroluonteisina maksuina kerätyt varat eivät kuitenkaan ole ollenkaan osa julkistaloutta.

No ei. Tuohan on ihan eri asia. En näe viestissäsi mitään logiikkaa.

 

[erku]

No ei. Tuohan on ihan eri asia. En näe viestissäsi mitään logiikkaa.

Okei. Eli sinusta on loogista, että eläkemaksut ovat osa julkistaloutta, mutta eläkevarat eivät ole osa julkistaloutta? Minusta Suomen eläkejärjestelmä on jotain yksityisen ja julkisen välistä, joten ihan näkökulmasta riippuen sen voi katsoa olevan yksityinen tai julkinen. Mutta se on kertakaikkiaan outo logiikka, että eläkemaksu muuttuu julkisesta yksityiseksi siinä kohtaa, kun se tallettuu osaksi eläkejärjestelmää.

 

[Patarouva]

Proffa ihmettelee myös miksei eläkerahastojen ylijäämää enää lasketa valtion velkaa vähentäväksi mukaan.

Vastaus olisi löytynyt 30 sekunnin googlaamisella.

Yksi muutos voi tuoda Suomelle vaatimuksen jopa miljardien eurojen lisäsäästöistä – tästä on kyse

Onko Suomessa edessä tiukentuva talouskuri, kun julkista taloutta koskeva laskentauudistus tulee voimaan? Asia ei ole yksiselitteinen.

www.is.fi

Eläkerahastojen ylijäämä on tarkoitettu lainsäädännössä nykyisten ja tulevien eläkkeiden maksuun, eikä valtion velan lyhentämiseen. Ohho! Onpa yllättävää. Luulisi asian olevan proffalle helposti ymmärrettävä.

Muutta Hiilamolta hyvä artikkeli hei!

Ei saisi nauraa, mutta mulle tuli tuosta mielleyhtymä, että kyllä mummuilla ja papoilla sukanvarressa rahaa on, että mikäs hätä tässä.

 

[Tadu]

Okei. Eli sinusta on loogista, että eläkemaksut ovat osa julkistaloutta

Jo tässä menee pieleen. Se, että eläkemaksut lasketaan mukaan veroluonteisiin maksuihin, ei tarkoita, että ne olisivat osa julkistaloutta, jolla voitaisiin lyhentää valtionvelkaa.

Veroluonteinen maksu ei tarkoita sitä, että sillä voitaisiin lyhentää valtion velkaa. Ihan eri asioista ja eri näkökulmasta kyse.

 

[erku]

Jo tässä menee pieleen. Se, että eläkemaksut lasketaan mukaan veroluonteisiin maksuihin, ei tarkoita, että ne olisivat osa julkistaloutta, jolla voitaisiin lyhentää valtionvelkaa.

Veroluonteinen maksu ei tarkoita sitä, että sillä voitaisiin lyhentää valtion velkaa. Ihan eri asioista ja eri näkökulmasta kyse.

Sinä jostain mystisestä syystä kirjoitat vain valtion velasta, vaikka tuo laskentatavan muutos tarkoitti sitä, että eläkevaroja ei huomioida enää ollenkaan osana Suomen julkistaloutta, kun määritetään julkisen sektorin velkasuhdetta. Julkiseen sektoriin katsos kuuluu muutakin kuin valtio.

Kuten kirjoitin, minusta eläkejärjestelmän määrittäminen puhtaasti joko yksityiseksi tai julkiseksi on hankalaa ja kumpi vaan lopputulema voi olla perusteltu. Mutta sitä logiikkaa en kertakaikkiaan hahmota, että eläkemaksut katsotaan osaksi julkista verotusta, mutta eläkevarat eivät ole julkistaloutta.

 

[Tadu]

Sinä jostain mystisestä syystä kirjoitat vain valtion velasta, vaikka tuo laskentatavan muutos tarkoitti sitä, että eläkevaroja ei huomioida enää ollenkaan osana Suomen julkistaloutta, kun määritetään julkisen sektorin velkasuhdetta. Julkiseen sektoriin katsos kuuluu muutakin kuin valtio.

Niin. Se valtion velan lyhentäminen on esimerkki. Eläkemaksuja ja -varantoja ei voi laskea julkiseen talouteen, koska niitä varoja ei nykyisellä lainsäädännöllä valtio voi käyttää muuhun kuin eläkkeisiin, eli niillä ei voi lyhentää valtion velkaa, niin miksi ihmeessä ne laskettaisiin mukaan velkasuhteeseen. Käsittämätöntä, että on joskus laskettu. Tai no. Voihan EU kohta määrätä, että lyhennetäänpä valtion velkaa eläkevaroilla. Nuoriso kiittää.

Tällä linjauksella varmaan suojellaan eläkevaroja. Jos Suomi laskee eläkevarat mukaan velkasuhteeseen, niin EU ja velkojat voivat olettaa, että eläkevaroilla voidaan sitten myös velkaa lyhentää.

Eläkemaksut lasketaan veroluonteisiksi maksuksi, koska se veronmaksaja joutuu ne maksamaan. Veronmaksajan näkökulmasta ne ovat yksi ja sama. Valtiontalouden näkökulmasta taasen ovat eri asia. Näkökulmasta kyse. Eikö niin?

 

[erku]

Niin. Se valtion velan lyhentäminen on esimerkki. Eläkemaksuja ja -varantoja ei voi laskea julkiseen talouteen, koska niitä varoja ei nykyisellä lainsäädännöllä valtio voi käyttää muuhun kuin eläkkeisiin, eli niillä ei voi lyhentää valtion velkaa, niin miksi ihmeessä ne laskettaisiin mukaan velkasuhteeseen. Käsittämätöntä, että on joskus laskettu. Tai no. Voihan EU kohta määrätä, että lyhennetäänpä valtion velkaa eläkevaroilla. Nuoriso kiittää.

Tällä linjauksella varmaan suojellaan eläkevaroja. Jos Suomi laskee eläkevarat mukaan velkasuhteeseen, niin EU ja velkojat voivat olettaa, että eläkevaroilla voidaan sitten myös velkaa lyhentää.

Eläkemaksut lasketaan veroluonteisiksi maksuksi, koska se veronmaksaja joutuu ne maksamaan. Veronmaksajan näkökulmasta ne ovat yksi ja sama. Valtiontalouden näkökulmasta taasen ovat eri asia. Näkökulmasta kyse. Eikö niin?

Siis eihän esimerkiksi Yle-verolla tai kirkollisverolla kerättyjä varoja myöskään voi käyttää valtion velan lyhentämiseen, mutta silti olisi kovin hassua ajatella, etteikö Ylelle tai kirkolle verotuksen kautta kanavoitavat rahat olisi osa julkistaloutta.

 

[Tadu]

Siis eihän esimerkiksi Yle-verolla tai kirkollisverolla kerättyjä varoja myöskään voi käyttää valtion velan lyhentämiseen, mutta silti olisi kovin hassua ajatella, etteikö Ylelle tai kirkolle verotuksen kautta kanavoitavat rahat olisi osa julkistaloutta.

Siis lasketaanko Ylen ja kirkon omaisuus mukaan valtion velkasuhteeseen?

Tuolla muutoksella on haluttu turvata eläkevarannot velkojilta. Toki kohta kuoleville demareille asialla ei ole merkitystä.

 

[Kimmo_Ahteri]

Jo tässä menee pieleen. Se, että eläkemaksut lasketaan mukaan veroluonteisiin maksuihin, ei tarkoita, että ne olisivat osa julkistaloutta, jolla voitaisiin lyhentää valtionvelkaa.

Veroluonteinen maksu ei tarkoita sitä, että sillä voitaisiin lyhentää valtion velkaa. Ihan eri asioista ja eri näkökulmasta kyse.

Käsitän tämän niin että työntekijöiltä ja työnantajilta kerätään eläkemaksuja, jotka ovat eri kirstussa kuin valtion rahat. Vain valtion kirstusta maksellaan velkoja.

Jos Suomi kattaisi eläkkeet verovaroin kuten muut EU maatkin, eli maksut menisivät valtion kirstuun, tämä olisi parempi ratkaisu valtiolle, joka pystyisi osoittamaan paremman maksukykynsä.

Tavallisen työssäkäyvän pulliaisen näkökulmasta se on se ja sama mihin rahat taskusta lähtee, paitsi silloin kun miettii eläkekertymää. Nyt tietää että ainakin jotain eläkettä on tulossa eläkerahastosta. Jos näitä kuitattaisiin verovaroin, kuka tietää onko valtiolla enää mitään eläkettä maksettavana kun eläkkeelle pääsee.

 

[Cobol]

Hiilamolta ihan hyvä artikkeli. Tosin toivoisin vähän lisätietoa siitä miksi tuota laskentatapaa on muutettu. Johtuuko se siitä että saamme sen lähemmäksi verrokkimaiden (EU) laskentatapaa, vai jostain muusta syystä. Ja jos jostain muusta syystä, niin miksi?

Laskentatapaa on muutettu juuri siksi, että nyt se on lähempänä verrokkimaiden laskentaa. Mutta ei muutosta tehnyt valtiovarainministeriö vaan omasta aloitteestaan Tilastokeskus.

 

[Derrick]

Jaahas, vai että museot kiinni ja porukka toistaiseksi lomautetuksi ?!

Näinkö Suomi nousuun

Museovirasto sulkee Seurasaaren säästösyistä – lomauttaa lisäksi 150 työntekijää, osan toistaiseksi

Tunnetuista museokohteista suljetaan Seurasaari, Hvitträsk, Louhisaari ja Langinkoski.

yle.fi

 

[Mediakuutio]

Proffa ihmettelee myös miksei eläkerahastojen ylijäämää enää lasketa valtion velkaa vähentäväksi mukaan.

Vastaus olisi löytynyt 30 sekunnin googlaamisella.

Yksi muutos voi tuoda Suomelle vaatimuksen jopa miljardien eurojen lisäsäästöistä – tästä on kyse

Onko Suomessa edessä tiukentuva talouskuri, kun julkista taloutta koskeva laskentauudistus tulee voimaan? Asia ei ole yksiselitteinen.

www.is.fi

Eläkerahastojen ylijäämä on tarkoitettu lainsäädännössä nykyisten ja tulevien eläkkeiden maksuun, eikä valtion velan lyhentämiseen. Ohho! Onpa yllättävää. Luulisi asian olevan proffalle helposti ymmärrettävä.

Muutta Hiilamolta hyvä artikkeli hei!

Naurattaa tämä surkuttelu tästä. Eli ollaan surullisia siitä, että aiempi ”kusetus” ei ole enää mahdollinen vaan nyt on realistisempi kuva. Voi surku kun ei olla enää keinotekoisesti paremmassa tilanteessa.

 

[Valkoinen Intiaani]

Jaahas, vai että museot kiinni ja porukka toistaiseksi lomautetuksi ?!

Näinkö Suomi nousuun

Museovirasto sulkee Seurasaaren säästösyistä – lomauttaa lisäksi 150 työntekijää, osan toistaiseksi

Tunnetuista museokohteista suljetaan Seurasaari, Hvitträsk, Louhisaari ja Langinkoski.

yle.fi

Nämä menevät tietysti oikeisiin töihin tai alkavat yrittäjiksi. Loppuu se loisiminen.

Muutenkin ihmetyttää työttömien määrän nousu Suomessa. Eikö kaikkien pitänyt sitten mennä töihin kun työttömyysturvaa leikellään?

 

[penaz]

Nämä menevät tietysti oikeisiin töihin tai alkavat yrittäjiksi. Loppuu se loisiminen.

Muutenkin ihmetyttää työttömien määrän nousu Suomessa. Eikö kaikkien pitänyt sitten mennä töihin kun työttömyysturvaa leikellään?

Tuossa hallituksen johtava talousasiantuntija selittää, miten 100000 uutta työpaikkaa saadaan. Aika paljon ollaan miinuksella tuosta tavoitteesta.

Kansantaloustieteen oppitunti - 100 000 työpaikkaa - Arto Satonen

Tällä kerralla aiheena on 100 000 työpaikkaa Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan ja kuinka ne tehdään.

www.satonen.fi

 

[Erkka Lapanen]

Ainakin Nesteen uudella toimarilla on kovat puheet. Samainen Malinen ajoi Suomen Postin sekavaan tilaan teemalla ”Posti - Suomen paras työpaikka”. Nyt kannattaa myydä Nesteen osakkeet vielä kun ehtii.

Osavuosikatsaukset | Nesteen uusi johtaja vakuuttaa yhtiön nousevan: ”Tulemme olemaan maailman ykkönen”

Nesteen uusi toimitusjohtaja Heikki Malinen vakuuttaa, että Nesteen suunta kääntyy vihreän siirtymän takia.

www.hs.fi