Minusta tämä on iso ongelma - mutta vaikeasti keskusteltavissa. Konsensusmielipide on niin vahvasti eurojäsenyyden puolesta, toki osin täysin hyvistäkin syistä, ja sitten vastustajat ovat sangen epäuskottavia ja populistisia. Mutta olemme pieni, Euroopan reunalla oleva kansantalous, mikä ei voi vaikuttaa euron vahvuuteen tai korkotasoon, mitkä määriytyvät euroalueen ydintalouksien mukaan, eivätkä siten heijasta meidän tilannettamme, muuten kuin siinä määrin, että yleensä olemme about samassa syklissä kuin joku Saksa, Benelux, Ranska jne. Mutta aina emme täysin ole ja kaikki joustavuus puuttuu.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Kärpille kolme sopimusta: Jasmin Hulanmäki, Inna Korpi-Halkola sekä Heli Rauhala jatkavat OulussaLue lisää »
-
Anni Keisala palaa Suomeen − torjuu ensi kaudella HPK:ssaLue lisää »
-
TV5: Juuse Saros ei saavu Leijonien MM-kisa-avuksiLue lisää »
-
Yhdysvaltojen MM-joukkueessa on mukana NHL-tähtiä ja nuoria kykyjäLue lisää »
-
Jääkiekon vihaajat: Entinen NHL-pelaaja pitää raiskausta jääkiekkoon kuuluvana huumorinaLue lisää »
-
Rangersin ja Hurricanesin välisessä ottelusarjassa on luvassa väriä, vauhtia, viihdettä ja vyörytyksiäLue lisää »
Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä
- Viestiketjun aloittaja Baldrick
- Alkaa
- 272 399
- 2 534
Aikanaan Hornetit olivat iso askel Suomen lännettämisessä. EU ja euro sitten omalla tavallaan myös, sillä 1 300 km rajaa Venäjän kanssa ilman NATO-jäsenyyttä ymmärrettiin Suomessa historiankin valossa erittäin hyvin.
Nyt ollaan NATO:n jäsen, mikä on loistavaa. EU:n merkitys näyttää muuttuvan. EU oli aiemminkin erityisesti Britannian ja Saksan, mutta myös Ranskan hieman eri suuntiinkin katsovasta näkökulmasta huolimatta eräänlainen triband. Britannian lähtö jätti ison loven ja nyt EU on minusta aiempaa enemmän polulla, joka ei ole taloudellisessa mielessä pienemmille valtioille eduksi. Isot suosivat tuotantoaan jo liikaa.
Omaan markkaan paluuta en edelleenkään kannata, mutta sekin tulee kenties harkittavaksi enemmin tai myöhemmin. Nyt kaikki paukut tulisi laittaa Ukrainan tukemiseen ja isoihin tulevaisuusprojekteihin vihreästä energiasta lähtien. Tarkoittaa suuria lisälainoja euroalueella.
Aika näyttää miten kesän vaaleissa käy. Jos EU-parlamentti on aiempaa enemmän laitaoikeistoa ja -vasemmistoa sekä äärioikeistoa ja -vasemmistoa, saas nähdä miten käy. Jostain luin arvion, että nämä suunnat saisivat suurimman puolueen aseman/yhdessä enemmistön 6-7 EU-valtiossa.
Tuloksella on merkittävä rooli Suomen talouden kannalta. Mitä enemmän EU:ssa ja euroalueella on protektionismia, sitä heikommat mahdollisuudet Suomen talouskasvulla on.
Viimeksi muokattu:
Itse en kyllä kaipaa omaa valuuttaa lainkaan. Historia ei kyllä tue sitä, että pystyisimme hyötymään omasta valuutasta, kun päätöksentekomme on sellaista kuin se on.
Jos tähän poliitikoille annettaisiin vielä mahdollisuus devalvaatioihin, niin kuinkahan syvälle kyykkäisimme.
Itse väitän, että osa nykyongelmistamme juontuu omasta valuutasta ja devalvaatio-tupo-historiasta. Ei ollut pakko uudistua, niin ei uudistuttu. Nyt on pakko uudistua, vaikka se vaikeaa onkin. Omalla valuutalla olisi vielä vaikeampaa.
Jos tähän poliitikoille annettaisiin vielä mahdollisuus devalvaatioihin, niin kuinkahan syvälle kyykkäisimme.
Itse väitän, että osa nykyongelmistamme juontuu omasta valuutasta ja devalvaatio-tupo-historiasta. Ei ollut pakko uudistua, niin ei uudistuttu. Nyt on pakko uudistua, vaikka se vaikeaa onkin. Omalla valuutalla olisi vielä vaikeampaa.
No, ainakin sen voi sanoa, etteivät läntiset veljesmaamme ainakaan kauheasti näytä kärsivän kruunuistaan, lähinnä päinvastoin.
Eivätkä kärsi siitäkään, että Norjassa on öljyä ja Ruotsi sai taloudelleen melko paljon paremmat lähtöasetelmat, kun ei päässyt osallistumaan Suomi-Neuvostoliitto-otteluun 1939-1944.
Niiden taloudellinen vahvuus Suomeen verrattuna pohjautuu kuitenkin vahvemman historiallisen talouden (ja Norjan öljyn) varaan, kuin omaan valuuttaan. Parempi johtaminen vielä tukee tätä. Edit: läntisten veljesmaidemme talous on paremmassa kunnossa. Mutta väitän siis, että ero ei syntynyt sen jälkeen, kun Suomi liittyi euroon 1999 ja eurosta. Ero johtuu ajasta ennen euroon liittymistä ja siitä, että talouksien rakenne on erilainen. Vetoaminen eurovaluuttaan Suomen talouden ongelmien syynä on mielestäni virheellinen. Ongelmat ja erot naapureihin eivät johdu eurosta valuuttana, vaan muusta.
Ruotsissa jopa hölmöimmät haaveilevat eurosta.
Heitän vastakysymyksenä: Kumman kaa - norjalaisten öljyvarat vai devalvointimahdollisuus Antti Rinteen hallitukselle.
Viimeksi muokattu:
Tämä ehkä on hieman haastavampi selitys näin finanssikriisin jälkeen - Suomihan otti pitkään kiinni näitä takamatkoja. Ja meilläkin on selkeitä vahvuuksia. Ja on joka tapauksessa vaikea välttyä ajatukselta, etteikö joustavammin reagoiva oma valuutta olisi meille turvallisempi kuin suhdanteistamme täysin riippumaton euro. Tietyssä mielessä se on kuin kultakanta meille, ja voi pahimmillaan jopa kuristaa taloutemme kuten Euroopassa tapahtui esim 30-luvun maailmanlaman yhteydessä. Tai vain toimia tiettynä jarruna, kuten se nyt on finanssikriisin jälkeen toiminutkin.
Lakkoilun ja tappelun lomassa nostetaan tätäkin ketjua.
Pohdiskelin tuossa verotusta yksilö- ja miksei yrityksenkin tasolla ja myös valtion näkökulmasta.
Nykyinen verotuksen mallihan perustuu prosentteihin, joita sitten peritään palkasta, tuloksesta ja milloin mistäkin. Valtion talous taas pyörii euroilla, joita sielläkin kovasti prosenteista koitetaan sitten seuloa.
Prosenteista syntyy motivaatio-ongelma veroja maksavalle. Mitä enemmän tienaat, sen suuremmaksi prosenttisi kasvaa. Tämä ei taas motivoi enempään työntekoon ja sitä kautta talouskasvuun.
Valtiontalous taas pyörii niillä euroilla, joita veroja ja muita tuloja keräämällä saadaan kasattua. Syksyllä tehdään budjetti seuraavalle vuodelle ja sitten vuoden mittaan pelätään että miten tulopuoli toteutuu ja paljonko tulee ylimääräisiä kuluja. Erotuksella sitten otetaan lainaa.
Mitä jos verotus käännettäisiinkin euroihin perustuvaksi prosenttien sijaan? Valtio laatii edelleen budjetin, jossa määritellään tarvittava verokertymä. Jokaiselle ihmiselle ja yritykselle laaditaan siihen ja tietysti tulo-odotuksiin peru tavoite euromääräiselle verokertymälle.
Jos veroeurot tulee täyteen, ylittävältä osuudelta ei tarvitse maksaa veroa tai pitää maksaa, mutta vähemmän tai voi jopa lainata valtiolle veroeuroja, jotka saa sitten takaisin myöhemmin.
Toisaalta taas jos et pääse tavoitteeseen yhtenä vuonna, tavoitetta korjataan tietysti alaspäin, mutta maksat silti suurempaa prosenttia myöhemmin, kunnes ollaan lähempänä tavoitetta. Tavoitteeseen päästyä taas voit vastaavasti maksaa vähemmän tai lainata valtiolle.
Tämä nyt on tämän aamun ajatus, mutta uskoisin tämän tyylisen mallin helpottavan sekä valtion budjetointia että kannustavan enempään työntekoon ja sitä kautta talouskasvuun sekä vähentävän verosuunnittelua. Kannustaa vaurastumaan ja tekemään enemmän töitä.
Alv saisi mielestäni malliltaan olla ennallaan, mutta tulo-, pääoma- ja yritysverotuksessa tämä voisi toimia. Lisäksi sen voisi ylettää myös perintöverotukseen, jolloin maksetut eurot joko vähentää tai kasvattaa perintöveron määrää kun omaisuus jää perikunnalle.
Tekoälyn avulla uskoisin henkilökohtaisen tavoitteen määrittelyn olevan melko tarkkaa ja suhteellisen tehokasta.
Prosenteilla kun on kovin vaikea enää mitään ostaa ja eurojen kertymisen ennustaminen on kovin vaikeaa.
Pohdiskelin tuossa verotusta yksilö- ja miksei yrityksenkin tasolla ja myös valtion näkökulmasta.
Nykyinen verotuksen mallihan perustuu prosentteihin, joita sitten peritään palkasta, tuloksesta ja milloin mistäkin. Valtion talous taas pyörii euroilla, joita sielläkin kovasti prosenteista koitetaan sitten seuloa.
Prosenteista syntyy motivaatio-ongelma veroja maksavalle. Mitä enemmän tienaat, sen suuremmaksi prosenttisi kasvaa. Tämä ei taas motivoi enempään työntekoon ja sitä kautta talouskasvuun.
Valtiontalous taas pyörii niillä euroilla, joita veroja ja muita tuloja keräämällä saadaan kasattua. Syksyllä tehdään budjetti seuraavalle vuodelle ja sitten vuoden mittaan pelätään että miten tulopuoli toteutuu ja paljonko tulee ylimääräisiä kuluja. Erotuksella sitten otetaan lainaa.
Mitä jos verotus käännettäisiinkin euroihin perustuvaksi prosenttien sijaan? Valtio laatii edelleen budjetin, jossa määritellään tarvittava verokertymä. Jokaiselle ihmiselle ja yritykselle laaditaan siihen ja tietysti tulo-odotuksiin peru tavoite euromääräiselle verokertymälle.
Jos veroeurot tulee täyteen, ylittävältä osuudelta ei tarvitse maksaa veroa tai pitää maksaa, mutta vähemmän tai voi jopa lainata valtiolle veroeuroja, jotka saa sitten takaisin myöhemmin.
Toisaalta taas jos et pääse tavoitteeseen yhtenä vuonna, tavoitetta korjataan tietysti alaspäin, mutta maksat silti suurempaa prosenttia myöhemmin, kunnes ollaan lähempänä tavoitetta. Tavoitteeseen päästyä taas voit vastaavasti maksaa vähemmän tai lainata valtiolle.
Tämä nyt on tämän aamun ajatus, mutta uskoisin tämän tyylisen mallin helpottavan sekä valtion budjetointia että kannustavan enempään työntekoon ja sitä kautta talouskasvuun sekä vähentävän verosuunnittelua. Kannustaa vaurastumaan ja tekemään enemmän töitä.
Alv saisi mielestäni malliltaan olla ennallaan, mutta tulo-, pääoma- ja yritysverotuksessa tämä voisi toimia. Lisäksi sen voisi ylettää myös perintöverotukseen, jolloin maksetut eurot joko vähentää tai kasvattaa perintöveron määrää kun omaisuus jää perikunnalle.
Tekoälyn avulla uskoisin henkilökohtaisen tavoitteen määrittelyn olevan melko tarkkaa ja suhteellisen tehokasta.
Prosenteilla kun on kovin vaikea enää mitään ostaa ja eurojen kertymisen ennustaminen on kovin vaikeaa.
Miksi tästä asiasta ei edes uskalleta kunnolla keskustella?
yle.fi
Käsittämätöntä vatulointia tilanteessa, jossa yli 70-vuotiaita on jo noin miljoona. Ja en olisi leikkaamassa euroakaan pienimmistä eläkkeistä, sieltä yläreunasta taas tasoittelisin hyvinkin paljon. Eläkekatto, indeksijarru tms. olisi minun ratkaisuni asiaan.
Kysyimme, pitäisikö myös eläkeläisiltä leikata – näin oma kansanedustajasi vastasi
Hallituksen leikkuri on osunut moneen etuuteen. Hallitukselta odotetaan kevään kehysriihestä miljardiluokan lisäsopeutuksia.
yle.fi
Käsittämätöntä vatulointia tilanteessa, jossa yli 70-vuotiaita on jo noin miljoona. Ja en olisi leikkaamassa euroakaan pienimmistä eläkkeistä, sieltä yläreunasta taas tasoittelisin hyvinkin paljon. Eläkekatto, indeksijarru tms. olisi minun ratkaisuni asiaan.
Viimeksi muokattu:
Tämä. Ja kun tosiaan rajoittaisi leikkaamisen työeläkkeisiin, niin nuo todellakin kohdistuisivat melko hyvin toimeentulevaan porukkaan. Kreikan tiellä muka ollaan, mutta tämmöiseen nyt ei voi ryhtyä.Miksi tästä asiasta ei edes uskalleta kunnolla keskustella?
Kysyimme, pitäisikö myös eläkeläisiltä leikata – näin oma kansanedustajasi vastasi
Hallituksen leikkuri on osunut moneen etuuteen. Hallitukselta odotetaan kevään kehysriihestä miljardiluokan lisäsopeutuksia.
Käsittämätöntä vatulointia tilanteessa, jossa yli 70-vuotiaita on jo noin miljoona. Ja en olisi leikkaamassa euroakaan pienimmistä eläkkeistä, sieltä yläreunasta taas tasoittelisin hyvinkin paljon. Eläkekatto, indeksijarru tms. olisi minun ratkaisuni asiaan.
Heh, Mäkynen Ylen jutussa: " Vastustamme eläkeleikkauksia ja muutkin leikkaukset pitäisi perua"
Nuoriin panostaminen olisi itselleni yksi harvoista syistä äänestää Vihreitä. Muut puolueet tietävät, että eläkeläisiltäkin pitäisi leikata, mutta koska kansalle on saatu myytyä myytti ”että kaikki eläkeläiset ovat köyhiä”, niin muut populistiset puolueet peesaavat kansaa.Miksi tästä asiasta ei edes uskalleta kunnolla keskustella?
Kysyimme, pitäisikö myös eläkeläisiltä leikata – näin oma kansanedustajasi vastasi
Hallituksen leikkuri on osunut moneen etuuteen. Hallitukselta odotetaan kevään kehysriihestä miljardiluokan lisäsopeutuksia.
Käsittämätöntä vatulointia tilanteessa, jossa yli 70-vuotiaita on jo noin miljoona. Ja en olisi leikkaamassa euroakaan pienimmistä eläkkeistä, sieltä yläreunasta taas tasoittelisin hyvinkin paljon. Eläkekatto, indeksijarru tms. olisi minun ratkaisuni asiaan.
Varmasti vielä vuosikymmeniä sitten tilanne oli se, että vanhuuseläkkeellä olevat olivat sodan kokeneita ja heikosti toimeen tulevia. Nykyään se omaisuus on kuitenkin keskittynyt suurille ikäpolville. Milleniaalit ovat esimerkiksi jenkeissä tutkitusti ensimmäinen sukupolvi, jolla asiat ovat huonommin kuin edeltävällä sukupolvella. Veikkaan saman olevan Suomessakin. Ei keskituloisilla ole enää varaa samoihin asioihin mihin keskituloisella oli vielä 80-luvulla varaa.
Suomessa sukupolvien välistä epätasa-arvoa edistää työeläkejärjestelmä, jonka voittajat ovat jo työeläkkeellä ja häviäjät ovat nyt ja tulevaisuudessa työelämässä.
Asiasta ei edes keskustella, koska konsensus on se, että ”vanhukset ovat köyhiä, mutta nuoret kyllä pärjäävät”.
Juuri tuo asia oli minullakin mielessä, miten on nyt nuorimpien työssäkäyvien ikäluokkien omaisuudenkertymän laita tulevaisuudessa, varsinkin jos lähtökohdat elämään ovat olleet haastavat, eli perintöä ei olekaan tiedossa jne...
Vihreät uskaltaa tässä asiassa olla virkistävän rohkean rehellisiä, pisteet ehdottomasti sinne suuntaan, nyt on ajateltava erityisesti nuorempia ikäluokkia. Aika moni pelkuri suurista puolueista ei ollut uskaltanut sanoa kantaansa asiaan, eli homma tullee säilymään ennallaan ilman suurempia kyseenalaistuksia. Sitten taas Mäkynen et al. on sen sortin talousälykköjä, että pää räjähtää pelkästä ajatuksesta.
Mäkynen edustaa kansan enemmistöä, joka ajattelee ettei pidä velkaantua, mutta keneltäkään ei saa ottaa mitään pois. Ajatus itsessään on ristiriitainen, tai perustuu uskomuksille ja toivolle, mutta johtaa siihen ettei tehtäisi mitään ja velkaantuminen kiihtyisi entisestään.
Ellei nyt jotain Nokian kaltaista ihmettä tapahdu. Sitten jos sellainen ihme tapahtuisi, niin vähän kuin 2000-luvun alussa, me varmaan alettaisiin taas lisäämään menoja, koska sitä kansa haluaa.
Jep. Miksi ihmeessä tuonne eduskuntaan pitää pyrkiä päättämään asioista, jos ei edes tällaiseen perustavanlaatuiseen kysymykseen mukamas osata (eli siis ei uskalleta) vastata. Pelkäävätkö poliitikot noin paljon eläkeläisiä? Naurettavaa.
Atte Harjanne on kyllä fiksu ja suoraselkäinen tyyppi. Voisin jopa äänestääkin häntä. Voisi myös houkutella enemmän samanmielisiä kavereita puolueensa toimintaan mukaan.
Hukkakaato
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Україна / Jokerit 1992-2013 / Jokerit 2023-
Kun tässä on paljon synkistelyn ilmapiiriä (minkä alhossa vähän itsekin olen), niin jaetaan Twitterissä vastaan tullut Laboren hiukan positiivisemmalla kulmalla oleva juttu.
labore.fi
Pitkähkö teksti, joten tähän vain pari nostoa.
Ensimmäinen, eli koulutuksen tärkeys.
”Jos me haluamme lisää palvelualaa ja innovaatioita, meidän pitää lisätä sellaisten fiksujen ihmisten hyvinvointia ja määrää, jotka osaavat keksiä palveluita ja ratkoa niillä ongelmia. Sitähän innovointi on myös.”
Käytännössä tämä tarkoittaa lisää rahaa varhaiskasvatukseen, kouluille ja yliopistoille. Ja kun uusi, entistä paremmin koulutettu nuorisoaines saapuu työelämään, yhtiöitä kannattaisi tukea heidän palkkaamisessaan.
Inhoan jokaista hallitusta riippumatta puoleista, jos ne tekevät heikennyksiä koulutukseen. Me ei tulla mitenkään pärjäämään jos emme pysty nostamaan väestön koulutustasoa. Ja se pitäisi tehdä vaikka velkarahalla, ja silloinkin jos ihan kaikesta muusta leikataan. Toki siellä on juttuja mitä voidaan varmasti parantaa ilman suoranaista rahan lisäämistäkin, kuten esim. kännykkäkiellot jne.
Ja toinen, eli Suomen visio.
”Olen usein miettinyt, että haluaisin lukea asiantuntijan uskottavan pohdinnan siitä, millainen yhteiskunta voisi olla 50 vuoden tai 100 vuoden päästä. Mitä meillä voisi olla, jos tehtäisiin tällaisia ja tällaisia toimia. Jos otettaisiin huomioon teknologian muutokset, yhteiskunnan muutokset, ilmastonmuutoksen vastainen taistelu ja jonkinnäköinen väestökehitys.”
”Olisi hienoa, jos politiikassa edes jollain olisi vähän visiota siitä, mitä me tavoittelemme.”
Tästä myös helppo olla samaa mieltä. Mihin me oikein olemme menossa? Nyt puhutaan vain leikkauksista ja tuhon tiestä. Mutta on siellä väkisinkin se toisten, kasvavan hyvinvoinnin ja elintason reitti. Jollain ratkaisuilla. Ehdotuksia niihin olisi todella kiva lukea enemmän.
Synkkä tulevaisuus on peruutettu – Suomi tarvitsee vain lisää mielikuvitusta ja maahanmuuttajia - Työn ja talouden tutkimus LABORE
Huhut Suomen synkeästä tulevaisuudesta ovat vahvasti liioiteltuja. Poliittisen mielikuvituksen puute kuitenkin estää meitä näkemästä vahvuuksiamme.
labore.fi
Pitkähkö teksti, joten tähän vain pari nostoa.
Ensimmäinen, eli koulutuksen tärkeys.
”Jos me haluamme lisää palvelualaa ja innovaatioita, meidän pitää lisätä sellaisten fiksujen ihmisten hyvinvointia ja määrää, jotka osaavat keksiä palveluita ja ratkoa niillä ongelmia. Sitähän innovointi on myös.”
Käytännössä tämä tarkoittaa lisää rahaa varhaiskasvatukseen, kouluille ja yliopistoille. Ja kun uusi, entistä paremmin koulutettu nuorisoaines saapuu työelämään, yhtiöitä kannattaisi tukea heidän palkkaamisessaan.
Inhoan jokaista hallitusta riippumatta puoleista, jos ne tekevät heikennyksiä koulutukseen. Me ei tulla mitenkään pärjäämään jos emme pysty nostamaan väestön koulutustasoa. Ja se pitäisi tehdä vaikka velkarahalla, ja silloinkin jos ihan kaikesta muusta leikataan. Toki siellä on juttuja mitä voidaan varmasti parantaa ilman suoranaista rahan lisäämistäkin, kuten esim. kännykkäkiellot jne.
Ja toinen, eli Suomen visio.
”Olen usein miettinyt, että haluaisin lukea asiantuntijan uskottavan pohdinnan siitä, millainen yhteiskunta voisi olla 50 vuoden tai 100 vuoden päästä. Mitä meillä voisi olla, jos tehtäisiin tällaisia ja tällaisia toimia. Jos otettaisiin huomioon teknologian muutokset, yhteiskunnan muutokset, ilmastonmuutoksen vastainen taistelu ja jonkinnäköinen väestökehitys.”
”Olisi hienoa, jos politiikassa edes jollain olisi vähän visiota siitä, mitä me tavoittelemme.”
Tästä myös helppo olla samaa mieltä. Mihin me oikein olemme menossa? Nyt puhutaan vain leikkauksista ja tuhon tiestä. Mutta on siellä väkisinkin se toisten, kasvavan hyvinvoinnin ja elintason reitti. Jollain ratkaisuilla. Ehdotuksia niihin olisi todella kiva lukea enemmän.
Näinhän se on. Ylimitoitettu velanpelkokaan ei ole hyväksi, eli jos suht terve kansantalous tekee ajoittain turskaa suhdanteiden takia rajustikin, niin ei pidä kiirehtiä säästämällä taloutta kurjistamaan. Mutta nyt ei tästä kyse,vaan velkaantuminen on kroonista/rakenteellista, ja menot on nyt pakko sopeuttaa tuloihin. Omasta mielestäni tuo riittää, velan ei tarvitse oikeastaan lainkaan lyhentyä, kunhan kasvu pysähtyy. Ei se silloin jälkipolville jää maksettavaksi, valtioilla on velkaa ja se todellakin on ihan eri asia kuin yksityishenkilön velka.
Päivän Aamulehdessä sivuttiin yritysten sukupolvenvaihdoksia ja sitä mistä löytyy jatkajia?
Suomessa 13500 yritystä, joissa omistajan vaihdos on ajankohtainen. Näissä yrityksissä työskentelee 95000 ihmistä.
Kuinka moni näistä löytää jatkajan ja kuinka nämä yritykset säilytetään ja saadaan jopa kasvamaan?
Suomessa 13500 yritystä, joissa omistajan vaihdos on ajankohtainen. Näissä yrityksissä työskentelee 95000 ihmistä.
Kuinka moni näistä löytää jatkajan ja kuinka nämä yritykset säilytetään ja saadaan jopa kasvamaan?
Velkaantuminen on kroonista ja rakenteellista kun johtuu ennenkaikkea meidän sairaasta rahajärjestelmästämme. Tämä on asia jota ei vain tuoda esille, vaan ennemmin syytetään julkista sektoria ja tukea nostavia ihmisiä. Mikään hallitus ei tule pysäyttämään velkaantumista, kun rahajärjestelmä ei ole sen käsissä. Ainoastaan jonkinlaisia arvovalintoja se voi tehdä.
Olli Rehn: Suomen tila muuttunut ”akuutiksi kriisiksi” ja toimia tarvitaan heti
Suomen Pankki ennustaa tuoreessa raportissaan Suomen velkaongelman kärjistyvän entisestään. Pääjohtaja Olli Rehnin mukaan hallituksen on tehtävä nopeita toimia, ettei Suomi joudu EU:n alijäämämenettelyyn.
www.kauppalehti.fi
Suomella ei ole edessään ilmaisia lounaita. Toivottavasti vaikeana aikana kansan kriisitietoisuus pysyy korkealla tasolla.
Tiedä sitten, menevätkö Rehnin puheet osaltaan kuuroille korville. Huomioiden Rehnin puoluekanta, on monen helppo laittaa hänen näkemyksensä roskakoriin jo senkin takia, mutta omasta mielestä tästä maasta ei kovin montaa kovempaa talousasiantuntijaa löydy, kuin monissa liemissä keitetty Olli Rehn. Hän näki Kreikan syöksyn aivan ytimessä ja vuodet Suomen pankissa ovat entisestään lujittaneet hänen osaamista ja perspektiiviä.
OY Suomi AB ei nouse kyräilyllä ja peukaloiden pyörittelyllä. Nyt on syytä koko kansan kääriä hihat ja tiedostaa, että mikäli haluamme hyvinvointi-Suomen olevan realiteetti myös tulevaisuudessa, ei se tapahdu ilman työtä.
OY Suomi AB ei nouse kyräilyllä ja peukaloiden pyörittelyllä. Nyt on syytä koko kansan kääriä hihat ja tiedostaa, että mikäli haluamme hyvinvointi-Suomen olevan realiteetti myös tulevaisuudessa, ei se tapahdu ilman työtä.
Pahalta näyttää, merkittävä riski kasvun kannalta, sanoo Olli Rehn käynnissä olevista lakoista
Ylen Ykkösaamun vieraana ollut Suomen Pankin pääjohtaja ei ole lähdössä työmarkkinajumia sovittelemaan, mutta tarjoaa tukea yhteisen tilannekuvan luomiseksi Suomen taloudesta.
yle.fi
En tiedä onko tämä ihan oikea ketju tälle, mutta kun rahasta puhutaan niin laitan tänne.
www.is.fi
Jotain on pahasti pielessä minun mielestäni, jos viisihenkisen perheen kaksivuotiailta jää "Linnanmäki-kokemus" väliin kun ei ole rahaa lähteä huvipuistoon. Itse kävin tasan kerran Linnanmäellä ja kahdesti Särkänniemessä lapsuusvuosina ja näistäkin kaksi matkaa oli koulun kevään luokkaretkiä. Ei meidän perheellä ollut varaa törsätä moiseen hurvitteluun. Sen muistan että äiti antoi 40 markkaa käteen, kun luokan "porvareilla" oli jopa satanen. Pääsi sillä muutamaan laitteeseen ja sai jäätelön. Ihan kuin Linnanmäellä käynti olisi joku oikeus, josta ei tarvitse maksaa niin paljon kuin markkinatalous pyytää.
www.hs.fi
Ja sitten tämä (artikkeli maksumuurin takana. Ikävä kyllä Hesarinkin lukemisesta pitää maksaa).
Vaihtoehtomusiikkia tekevä Piia Viitanen kertoo haastattelussa. ”Tasaisin väliajoin pohdin, että mitkä edellytykset Suomessa on tehdä taiteellisesti kunnianhimoista vaihtoehtoisempaa musiikkia”. Hän on kyllä itse työelämässä ja yrittäjä, mutta tulkitsen tämän avautumisen siten, että hänen "oikeus" tehdä haluamaansa musiikkia otetaan pois, koska tukia ei tule tarpeeksi. Minä tiedän muutamankin Suomen mittakaavassa menestyneen muusikon, jotka kiertävät keikoilla pitkin maata pääasiassa viikonloppuisin ja kesäisin - koska ovat viikot päivätöissään. Ei nämä rokkarit edes odota että joku kultturiministeriö jakaisi heille avustusta koska heidän musiikkinsa on "kunnianhimoista", vaan painavat rakkaudesta lajiin suurimmalta osin omakustanteisesti ja musiikista saaduilla tuloilla. Menestyvien (hevi)bändien tyyppejä. Harrastukset ikävä kyllä tuppaavat maksamaan.
Vähän samaan kastiin kuuluu mielestäni sellainen nykyajan opiskelijoissa elävä ajatusmaailma, että heillä on oikeus asua siistissä yksiössä hyvällä paikalla - ja asumistuki korvaa. Kun itse opiskelin vuosituhannen molemmmin puolin, niin ei olisi ollut mitään saumaa asua yksin. Kimppakämppä jaettiin, jotta jäi rahaa vähän juustokimpaleeseenkin ja kaljoitteluun. Ja jos ei riittänyt rahat ostaa kaljaa kaupasta, niin sitten tehtiin porukalla itse. Moni opiskelukaverini asui soluasunnossa. Nyt kun juttelee meillä töissä olevien osa-aikaisten kanssa, ketkä myös opiskelevat, niin kaikilla on oma yksiö. He tosin toki tekevät töitä opiskelujensa päälle rahoittaakseen hippasen prameamman asumistapansa.
Missä vaiheessa kävi näin, että aikuiset ihmiset valittavat siitä, etteivät pääse tekemään haluamiaan asioita kun valtio ei rahoita tarpeeksi? Ei mene minun jakeluun.
Viisihenkisen perheen isä Johannes laukoi suorat sanat Linnanmäelle – näin huvipuisto vastasi: ”Ihania kukka-asetelmia”
Moni perhe tulee myös pidemmän matkan päästä, jolloin kustannukset mahdollisine yöpymisineen ovat runsaasti isommat.
www.is.fi
Musiikki | Vaihtoehtomusiikilla ei Suomessa enää pärjää, ja kannattaako edes yrittää, kun sosiaaliturvaa ei saada kuntoon?
Muusikoiden ja muiden luovan alan tekijöiden sosiaaliturva on ikuisuusongelma, jonka hallitus on luvannut ratkaista. Leikkaukset kulttuurista eivät anna toivoa tulevasta, mutta folk-poppia tekevä Viitasen Piia ei silti kadu uravalintaansa.
www.hs.fi
Vaihtoehtomusiikkia tekevä Piia Viitanen kertoo haastattelussa. ”Tasaisin väliajoin pohdin, että mitkä edellytykset Suomessa on tehdä taiteellisesti kunnianhimoista vaihtoehtoisempaa musiikkia”. Hän on kyllä itse työelämässä ja yrittäjä, mutta tulkitsen tämän avautumisen siten, että hänen "oikeus" tehdä haluamaansa musiikkia otetaan pois, koska tukia ei tule tarpeeksi. Minä tiedän muutamankin Suomen mittakaavassa menestyneen muusikon, jotka kiertävät keikoilla pitkin maata pääasiassa viikonloppuisin ja kesäisin - koska ovat viikot päivätöissään. Ei nämä rokkarit edes odota että joku kultturiministeriö jakaisi heille avustusta koska heidän musiikkinsa on "kunnianhimoista", vaan painavat rakkaudesta lajiin suurimmalta osin omakustanteisesti ja musiikista saaduilla tuloilla. Menestyvien (hevi)bändien tyyppejä. Harrastukset ikävä kyllä tuppaavat maksamaan.
Vähän samaan kastiin kuuluu mielestäni sellainen nykyajan opiskelijoissa elävä ajatusmaailma, että heillä on oikeus asua siistissä yksiössä hyvällä paikalla - ja asumistuki korvaa. Kun itse opiskelin vuosituhannen molemmmin puolin, niin ei olisi ollut mitään saumaa asua yksin. Kimppakämppä jaettiin, jotta jäi rahaa vähän juustokimpaleeseenkin ja kaljoitteluun. Ja jos ei riittänyt rahat ostaa kaljaa kaupasta, niin sitten tehtiin porukalla itse. Moni opiskelukaverini asui soluasunnossa. Nyt kun juttelee meillä töissä olevien osa-aikaisten kanssa, ketkä myös opiskelevat, niin kaikilla on oma yksiö. He tosin toki tekevät töitä opiskelujensa päälle rahoittaakseen hippasen prameamman asumistapansa.
Missä vaiheessa kävi näin, että aikuiset ihmiset valittavat siitä, etteivät pääse tekemään haluamiaan asioita kun valtio ei rahoita tarpeeksi? Ei mene minun jakeluun.
Viimeksi muokattu:
2-vuotiaille on ihan turha ostaa mitään laitelippuja, Linnanmäellä on useita ilmaisia laitteita eivätkä tuon ikäiset muuta osaa kaivata. Juuri viime kesänä käytiin 2,5-vuotiaan pojan kanssa lintsillä. Ainoat kustannukset olivat pysäköinti sekä kolmelle jäätelöt. Tarvitsevatko myös molemmat aikuiset 51 euron rannekkeet?En tiedä onko tämä ihan oikea ketju tälle, mutta kun rahasta puhutaan niin laitan tänne.
Viisihenkisen perheen isä Johannes laukoi suorat sanat Linnanmäelle – näin huvipuisto vastasi: ”Ihania kukka-asetelmia”
Moni perhe tulee myös pidemmän matkan päästä, jolloin kustannukset mahdollisine yöpymisineen ovat runsaasti isommat.
Jos jotakin ihmettelen, niin keskituloisten ja heitä vauraampien valitusta esimerkiksi veroista, koska he elävät kuin ruhtinaat, kun aikaisempiin vuosisatoihin vertaa. Heillä on ilmiömäiset mahdollisuudet viihdyttää itseään. Viihdettä on tarjolla jo niin paljon, että siihen ollaan turruttu. Siksi hyvätuloiset kuten lääkärit ovat alkaneet vaihtaa rahaa vapaa-aikaa. Suurempien tulojen sijaan he tavoittelevat elämäänsä stressittömyyttä.
Milloin syntyi käsitys, ettei hyvätuloisilta pitäisi verottaa lisää, jotta hyvinvointia voitaisiin jakaa tasaisemmin ja yhteiskunnan peruspalvelut turvata? Keskituloisillakin on jo ihan kohtuuttoman paljon. He elävät elämää, joka tuhoaa maapallon. Miksi he eivät voisi tyytyä elintasoon, joka oli tarjolla vaikkapa 1950-luvulla?
Hyvätuloiset ihmiset eivät koskaan vaikuta olevan tyytyväisiä tilanteeseensa, eivät kansallisesti eivätkä globaalisti. Aina vain pitäisi saada lisää, vaikka jo nyt tarjolla on aivan hirveästi.
En tiedä onko tämä ihan oikea ketju tälle, mutta kun rahasta puhutaan niin laitan tänne.
Jotain on pahasti pielessä minun mielestäni, jos viisihenkisen perheen kaksivuotiailta jää "Linnanmäki-kokemus" väliin kun ei ole rahaa lähteä huvipuistoon. Itse kävin tasan kerran Linnanmäellä ja kahdesti Särkänniemessä lapsuusvuosina ja näistäkin kaksi matkaa oli koulun kevään luokkaretkiä. Ei meidän perheellä ollut varaa törsätä moiseen hurvitteluun. Sen muistan että äiti antoi 40 markkaa käteen, kun luokan "porvareilla" oli jopa satanen. Pääsi sillä muutamaan laitteeseen ja sai jäätelön. Ihan kuin Linnanmäellä käynti olisi joku oikeus, josta ei tarvitse maksaa niin paljon kuin markkinatalous pyytää.Viisihenkisen perheen isä Johannes laukoi suorat sanat Linnanmäelle – näin huvipuisto vastasi: ”Ihania kukka-asetelmia”
Moni perhe tulee myös pidemmän matkan päästä, jolloin kustannukset mahdollisine yöpymisineen ovat runsaasti isommat.
Ja sitten tämä (artikkeli maksumuurin takana. Ikävä kyllä Hesarinkin lukemisesta pitää maksaa).Musiikki | Vaihtoehtomusiikilla ei Suomessa enää pärjää, ja kannattaako edes yrittää, kun sosiaaliturvaa ei saada kuntoon?
Muusikoiden ja muiden luovan alan tekijöiden sosiaaliturva on ikuisuusongelma, jonka hallitus on luvannut ratkaista. Leikkaukset kulttuurista eivät anna toivoa tulevasta, mutta folk-poppia tekevä Viitasen Piia ei silti kadu uravalintaansa.
Vaihtoehtomusiikkia tekevä Piia Viitanen kertoo haastattelussa. ”Tasaisin väliajoin pohdin, että mitkä edellytykset Suomessa on tehdä taiteellisesti kunnianhimoista vaihtoehtoisempaa musiikkia”. Hän on kyllä itse työelämässä ja yrittäjä, mutta tulkitsen tämän avautumisen siten, että hänen "oikeus" tehdä haluamaansa musiikkia otetaan pois, koska tukia ei tule tarpeeksi. Minä tiedän muutamankin Suomen mittakaavassa menestyneen muusikon, jotka kiertävät keikoilla pitkin maata pääasiassa viikonloppuisin ja kesäisin - koska ovat viikot päivätöissään. Ei nämä rokkarit edes odota että joku kultturiministeriö jakaisi heille avustusta koska heidän musiikkinsa on "kunnianhimoista", vaan painavat rakkaudesta lajiin suurimmalta osin omakustanteisesti ja musiikista saaduilla tuloilla. Menestyvien (hevi)bändien tyyppejä. Harrastukset ikävä kyllä tuppaavat maksamaan.
Vähän samaan kastiin kuuluu mielestäni sellainen nykyajan opiskelijoissa elävä ajatusmaailma, että heillä on oikeus asua siistissä yksiössä hyvällä paikalla - ja asumistuki korvaa. Kun itse opiskelin vuosituhannen molemmmin puolin, niin ei olisi ollut mitään saumaa asua yksin. Kimppakämppä jaettiin, jotta jäi rahaa vähän juustokimpaleeseenkin ja kaljoitteluun. Ja jos ei riittänyt rahat ostaa kaljaa kaupasta, niin sitten tehtiin porukalla itse. Moni opiskelukaverini asui soluasunnossa. Nyt kun juttelee meillä töissä olevien osa-aikaisten kanssa, ketkä myös opiskelevat, niin kaikilla on oma yksiö. He tosin toki tekevät töitä opiskelujensa päälle rahoittaakseen hippasen prameamman asumistapansa.
Missä vaiheessa kävi näin, että aikuiset ihmiset valittavat siitä, etteivät pääse tekemään haluamiaan asioita kun valtio ei rahoita tarpeeksi? Ei mene minun jakeluun.
Maalitolpat siirtyvät sen suhteen, mikä lasketaan ”ihmisarvoiseksi elämäksi” ja ”perusoikeudeksi”. Jos ennen siihen lukeutui katto pään päälle, leipä pöytään, ja jonkunnäköiset vaatteet, niin nykyään näihin muiden kustantamiin perusoikeuksiin usein luetaan mm. harrastukset, taide-, kulttuuri- ja urheilutapahtumat, baari- ja ravintolakäynnit, lastenhoitopalvelut. viimeistä huutoa olevat älylaitteet, liikkumisen vapaus, vuosittainen etelän loma, ja elämäntapaopiskelu. Tuossakaan ei varmasti ollut edes kaikki mitä olen nähnyt lueteltavan ”perusoikeuksiksi”, jotka muiden tulisi kustantaa.
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy