Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[hege]

Ruotsalainen keskustelukulttuuri onnistuu usein löytämään hyvän konsensuksen asioista ja toisaalta auttaa esimiehiä löytämään ratkaisuita asioihin paremmin kun useampi näkökohta tulee paremmin esiin (erityisesti kun puhutaan pehmeistä asioista tai monimutkaisista teknisistä asioista mihin ei esihenkilöillä useinkaan ole osaamista tarjota ratkaisuita). Siellä ei esimies ehkä edes oleta, että hänen pitäisi sanella joku ratkaisu vaan konsensuksen hakeminen on hänen tehtävä kun taas meillä joskus saatetaan nähdä esimiehen heikkoutena jos hän ei itse ja yksin keksi ratkaisua -> keksitään ratkaisuita jotka kuitenkaan eivät parhaita mahdollisia.

 

[Heitinga]

Pelkän sähköenergian siirtäminen riippuu siirtoyhteyksistä, joten olisi parempi että tähän maahan yritetään houkutella energiaa kuluttavia investointeja. Se toisi parempi-palkkaisia työpaikkoja ja verotulot jäisi maahan.

Siirtoyhteyksienkin luominen tulee todennäköisesti olemaan huomattavan haastavaa Energiaviraston ehdottaman (=runnoman) uuden valvontamallin vuoksi.

Tuossa alkuvuonna käyttöönotettavassa mallissa tullaan viemään Suomen verkkoyhtiöiltä koko porkkana investoida sähköverkkoon euroakaan seuraavaan kahdeksaan vuoteen. Lisäksi tuolla, suoraan sanoen poliittisella, päätöksellä tulee olemaan valtavat vaikutukset vihreän siirtymän toteutumiseen ja pahimmassa tapauksessa sähköverkkoalalle tulee vielä syntymään huomattava määrä työttömyyttäkin.

Sähkön siirtohintoja valvovan mallin muutos kuohuttaa verkkoyhtiöitä – kuluttajahinnat tuskin kovin nopeasti laskevat

Verkkoyhtiöiden monopolia valvovan Energiaviraston ehdotus uudeksi malliksi närästää monia sähköyhtiötä. Uudessa mallissa verkon arvo putoaisi joillakin yhtiöillä merkittävästi.

yle.fi

 

[Erkka Lapanen]

Linkki jota persut ja kepulaiset eivät ymmärrä. Tai eivät ideologisista syistä halua ymmärtää.
Koko Suomi ei elä metsässä.

Lainaus: Tilastokeskuksen mukaan Suomen luovat alat työllistävät moninkertaisesti enemmän kuin esimerkiksi metsä- tai kemianteollisuus. Niiden BKT-osuus on suurempi kuin vaikkapa paperiteollisuudella, ravintola- ja majoitusalalla tai maataloudella. Luovien alojen talous on 15,8 miljardia euroa ja ne luovat yli 136 000 työpaikkaa.

Luovien alojen arvo Suomelle

Taide ja kulttuuri ovat suomalaisen yhteiskunnan kivijalka. Ne luovat kansakunnan arvopohjaa ja vahvistavat henkistä kriisinkestävyyttä. Vaikka taide ja kulttuuri ovat arvokkaita itsessään…

luovat.org

 

[Petri1981]

Linkki jota persut ja kepulaiset eivät ymmärrä. Tai eivät ideologisista syistä halua ymmärtää.
Koko Suomi ei elä metsässä.

Lainaus: Tilastokeskuksen mukaan Suomen luovat alat työllistävät moninkertaisesti enemmän kuin esimerkiksi metsä- tai kemianteollisuus. Niiden BKT-osuus on suurempi kuin vaikkapa paperiteollisuudella, ravintola- ja majoitusalalla tai maataloudella. Luovien alojen talous on 15,8 miljardia euroa ja ne luovat yli 136 000 työpaikkaa.

Luovien alojen arvo Suomelle

Taide ja kulttuuri ovat suomalaisen yhteiskunnan kivijalka. Ne luovat kansakunnan arvopohjaa ja vahvistavat henkistä kriisinkestävyyttä. Vaikka taide ja kulttuuri ovat arvokkaita itsessään…

luovat.org

Yritetäänkö tässä nyt taas selittää kaiken maailman elämäntapahippien käsityöharrastuksia kannattaviksi tukikohteiksi, sillä että tehdään näin järjettömiä vertauksia kuten ”Luovat alat” vs ”Kemianteollisuus”. Oikeastaan tälläisen vertailun jos tekee, niin ymmärrystä ei hirveästi ole oikeastaan mistään. Toki sivusto on luovat.org, joten ymmärrän sen propagandaluonteen. Luovat alathan pitää käsittääkseni tietysti sisällään hyvin kannattavaa liiketoimintaa pelialasta verkkosivujen suunnitteluun ja vastaavaan, ja näissä keskusteluissa elämäntapahipit yleensä käyttävätkin näiden alojen tuottoisuutta keppihevosena sille, että heidän oma puutyö tai valoinistallaatio olisi jotenkin äärimmäisen kannattava investointikohde veronmaksajien rahalle.

 

[Erkka Lapanen]

Yritetäänkö tässä nyt taas selittää kaiken maailman elämäntapahippien käsityöharrastuksia kannattaviksi tukikohteiksi

Kyllä varmaan. Vihervassarit kuten Tilastokeskus, on myös siitä vittumainen laitos ettei niiden julkaisut tue pikkupersun -käsikirjaa.

 

[Boogey]

Työpaikkojen määrä kasvanut eniten matalapalkka-aloilla

Työpaikkojen määrä kasvanut eniten matalapalkka-aloilla

yle.fi

Uusista työpaikoista eniten syntyy matalimman palkkatason ja matalan koulutuksen töihin. Tämä ei nyt varmaan ihan ole se suuntaus jolla Suomen suunta saadaan nousuun.

 

[ipaz]

Ruotsalainen keskustelukulttuuri onnistuu usein löytämään hyvän konsensuksen asioista ja toisaalta auttaa esimiehiä löytämään ratkaisuita asioihin paremmin kun useampi näkökohta tulee paremmin esiin (erityisesti kun puhutaan pehmeistä asioista tai monimutkaisista teknisistä asioista mihin ei esihenkilöillä useinkaan ole osaamista tarjota ratkaisuita). Siellä ei esimies ehkä edes oleta, että hänen pitäisi sanella joku ratkaisu vaan konsensuksen hakeminen on hänen tehtävä kun taas meillä joskus saatetaan nähdä esimiehen heikkoutena jos hän ei itse ja yksin keksi ratkaisua -> keksitään ratkaisuita jotka kuitenkaan eivät parhaita mahdollisia.

Suomessa ikävän usein työntekijä odottaa että työantaja / pomo kertoo mitä ja miten toimitaan. Itse olen istunut palavereissa, joissa yksikön johdon ja valittujen työntekijöiden kanssa ollaan pohdittu parempia toimintatapoja ja monesti pallo on heitetty johdolle, ”keksikää te, tehän tätä puljua johdatte ja siitä teille maksetaan”.

Suomalaisessa keskustelukulttuurissa on vielä paljon kehitettävää.

 

[MPN]

Yritetäänkö tässä nyt taas selittää kaiken maailman elämäntapahippien käsityöharrastuksia kannattaviksi tukikohteiksi, sillä että tehdään näin järjettömiä vertauksia kuten ”Luovat alat” vs ”Kemianteollisuus”. Oikeastaan tälläisen vertailun jos tekee, niin ymmärrystä ei hirveästi ole oikeastaan mistään. Toki sivusto on luovat.org, joten ymmärrän sen propagandaluonteen. Luovat alathan pitää käsittääkseni tietysti sisällään hyvin kannattavaa liiketoimintaa pelialasta verkkosivujen suunnitteluun ja vastaavaan, ja näissä keskusteluissa elämäntapahipit yleensä käyttävätkin näiden alojen tuottoisuutta keppihevosena sille, että heidän oma puutyö tai valoinistallaatio olisi jotenkin äärimmäisen kannattava investointikohde veronmaksajien rahalle.

Luin tuon jutun läpi, pitkälti tähtää juuri tuohon. Se että Supercell, Rovio ja moni muu firma tekee tulosta, on hyvä syy tukea yksisarvishoitoa ja vastaavia. Menevät kaikki saman äitisateenvarjon alle

 

[Boogey]

Suomessa ikävän usein työntekijä odottaa että työantaja / pomo kertoo mitä ja miten toimitaan.

Tässä lienee hyvä erotella minkä tason asioista keskustellaan. Liittyykö suoremmin työn sisältöön ja miten työ tehdään, vai kollektiivisemmin yhteiseen tapaan tehdä töitä.

Jälkimmäisessä pallo helposti varmasti lipsahtaakin takaisin työnantajalle, mutta ensimmäisessä keskustelua varmasti syntyy enemmän.

Näin asiantuntijatyössä törmään tuohon ilmiöön lähinnä kontekstissa jossa priorisoidaan asioita. Työnantaja ja työntekijä molemmat tiedostavat että se asiantuntijuus on tekijätasolla ja miten asia tehdään on hyvinkin vapaata. Sit kun on kysymys mitä tehdään niin pallo heitetään liiketoiminnalle / ylemmälle tasolle liiankin helposti.

Oman kokemuksen mukaan paras tulos sekä firman, työn mielekkyyden ja laadunkin kannalta tulee kun vuorovaikutus on aktiivista läpi prosessin.

 

[Redimor]

Linkki jota persut ja kepulaiset eivät ymmärrä. Tai eivät ideologisista syistä halua ymmärtää.
Koko Suomi ei elä metsässä.

Lainaus: Tilastokeskuksen mukaan Suomen luovat alat työllistävät moninkertaisesti enemmän kuin esimerkiksi metsä- tai kemianteollisuus. Niiden BKT-osuus on suurempi kuin vaikkapa paperiteollisuudella, ravintola- ja majoitusalalla tai maataloudella. Luovien alojen talous on 15,8 miljardia euroa ja ne luovat yli 136 000 työpaikkaa.

Luovien alojen arvo Suomelle

Taide ja kulttuuri ovat suomalaisen yhteiskunnan kivijalka. Ne luovat kansakunnan arvopohjaa ja vahvistavat henkistä kriisinkestävyyttä. Vaikka taide ja kulttuuri ovat arvokkaita itsessään…

luovat.org

"Luovien alojen talous on 15,8 miljardia euroa ja ne luovat yli 136 000 työpaikkaa."

Montako euroa ne tuottavat suomelle?

Edit:

Jos kaikki kulttuuri lasketaan tähän niin kuinka suuren siivun urheilu vie silloin tästä?

 

[Jarrontöttöröö]

Kyllä varmaan. Vihervassarit kuten Tilastokeskus, on myös siitä vittumainen laitos ettei niiden julkaisut tue pikkupersun -käsikirjaa.

Ei teilläkään kovin vahvasti mene, jos rinnastetaan tilastokeskus jonkin ideologian sanansaattajaksi.

 

[Vatso]

"Luovien alojen talous on 15,8 miljardia euroa ja ne luovat yli 136 000 työpaikkaa."

Montako euroa ne tuottavat suomelle?

Edit:

Jos kaikki kulttuuri lasketaan tähän niin kuinka suuren siivun urheilu vie silloin tästä?

2,6 miljardia eli n. 16% kokonaisuudesta on tapahtuma-ala, joka sisältää "Kulttuuri / Esittävät taiteet / Musiikki / Urheilu / Yritystapahtumat", tuon tarkemmin ei ollut ainakaan siinä materiaalissa jonka minä luin näitä eroteltu.

 

[Redimor]

2,6 miljardia eli n. 16% kokonaisuudesta on tapahtuma-ala, joka sisältää "Kulttuuri / Esittävät taiteet / Musiikki / Urheilu / Yritystapahtumat", tuon tarkemmin ei ollut ainakaan siinä materiaalissa jonka minä luin näitä eroteltu.

Eli tuottaako ne 2,6 miljardia vai 18,4 miljardia?

Anteeksi kun kyselen, mutten aina ymmärrä näitä ilmaistuja arvoja.

 

[Vatso]

@Redimor Tuo erotus 2,6 vs. 15,8 miljardia on peli-, av-, markkinointi-, kustannusalan jne. miljardeja, nämä kaikki kun luetaan tuon otsakkeen "Luovat alat" alle. Itse kulttuurin osuus luovista aloista on jotain 1-2% luokkaa.

 

[Normandia]

EKP:n mukaan vielä ei ole takeita ensivuoden koronlaskuille, eikä EKP puhunut niistä vielä joulukuun korkokokouksessa. Itävallan keskuspankin pääjohtajan mukaan 2% inflaatiotavoitteen saavuttaminen on haastavaa tulevaisuudessa.

Itävallan keskuspankin pääjohtaja ja Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston jäsen Robert Holzmann varoittelee, ettei ole mitään takeita siitä, että EKP aloittaisi koronlaskut ensi vuonna.

”Vaikka EKP:lla on takanaan ennennäkemätön kymmenen peräkkäisen koronnoston sarja, vuodelle 2024 ei ole takeita koronlaskuista”, Holzmann sanoi Bloombergin mukaan.

”Rahapolitiikan normalisointi osoittaa jo vaikutuksensa inflaation hidastumiseen, mutta olisi vielä ennenaikaista miettiä koronlaskuja.”

Holzmannin mukaan euroalueen inflaatio saavuttaa todennäköisesti keskuspankin kahden prosentin tavoitteen seuraavan kahden vuoden aikana, vaikkakin sen saavuttaminen tulee olemaan ”haastavaa”.

Joulukuun korkokokouksen jälkeen myös keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde sanoi, ettei EKP ole vielä tyytyväinen inflaation hidastumiseen ja että kokouksessa ei edes keskusteltu koronlaskuista. Samankaltaista viestiä toisti kokouksen jälkeen myös neuvoston jäsen, Viron keskuspankin pääjohtaja Madis Müller.

”Ei ole mitään syytä pohtia ohjauskoron korotusta tai laskua lähitulevaisuudessa”, Müller sanoi.

Korot | Bloomberg: EKP:n Holzmannin mukaan koronlaskuista vuonna 2024 ei ole takeita

Aggressiivisen rahapolitiikan tukijana tunnetun Holzmannin mukaan koronlaskuista puhuminen on ennenaikaista. Markkinoilla odotukset korkojen kehityksestä ovat kuitenkin toisenlaiset.

www.hs.fi

 

[olkikuukkeli]

Julkinen talous | Taloustieteilijät: Suomen pitäisi kiristää verotusta

HS kysyi yhdeksältä taloustieteilijältä, mitä hallituksen pitäisi tehdä julkisen talouden velkaantumisen hillitsemiseksi.

www.hs.fi

Ehkä tämän olisi voinut tuonne hallitusketjuunkin laittaa, mutta laitetaan nyt tänne. Paljonhan tässä esitetään hyviä ideoita ja ennen kaikkea poliittisen kentän ideologisuus sen molemmilla puolilla tehdään näkyväksi. Täällä, Hesarin kommenttiosiossa ja yleisestikin moititaan helposti vasemmistolaista talouspolitiikkaa irrationaaliseksi tai tunteelliseksi (ei täysin syyttä), mutta ei Orponkaan hallitus taloustieteilijöiden neuvoja kovinkaan orjallisesti noudata.

Eniten itseä harmittavat nuo talouskasvua tukevat toimet tai niiden olemattomuus (jopa negatiivinen vaikutus maahanmuuttopolitiikka ml.), joita samaan aikaan vielä vesitetään laskennallisesti täysin turhilla ja väärin ajoitetuilla veronalennuksilla ja hautaamalla pienituloisimmat toimeentulotuelle pysyvästi. Yleinen pahoinvoinnin kasvu ei tule talouskasvua luomaan ja asettaa aika naurettavaksi esim. PS:n tavoitteen jengiytymisen ja rikollisuuden vähentämisestä.

Ja tietenkin vielä se, että edes taloustieteilijät eivät koske Suomen todelliseen pyhään lehmään eli aluepolitiikkaan, jolla ampuu itseään jalkaan jokainen hallitus riippumatta siitä, onko keskusta mukana kepuloimassa vai ei.

 

[Cobol]

Julkinen talous | Taloustieteilijät: Suomen pitäisi kiristää verotusta

HS kysyi yhdeksältä taloustieteilijältä, mitä hallituksen pitäisi tehdä julkisen talouden velkaantumisen hillitsemiseksi.

www.hs.fi

Ehkä tämän olisi voinut tuonne hallitusketjuunkin laittaa, mutta laitetaan nyt tänne. Paljonhan tässä esitetään hyviä ideoita ja ennen kaikkea poliittisen kentän ideologisuus sen molemmilla puolilla tehdään näkyväksi. Täällä, Hesarin kommenttiosiossa ja yleisestikin moititaan helposti vasemmistolaista talouspolitiikkaa irrationaaliseksi tai tunteelliseksi (ei täysin syyttä), mutta ei Orponkaan hallitus taloustieteilijöiden neuvoja kovinkaan orjallisesti noudata.

Eniten itseä harmittavat nuo talouskasvua tukevat toimet tai niiden olemattomuus (jopa negatiivinen vaikutus maahanmuuttopolitiikka ml.), joita samaan aikaan vielä vesitetään laskennallisesti täysin turhilla ja väärin ajoitetuilla veronalennuksilla ja hautaamalla pienituloisimmat toimeentulotuelle pysyvästi. Yleinen pahoinvoinnin kasvu ei tule talouskasvua luomaan ja asettaa aika naurettavaksi esim. PS:n tavoitteen jengiytymisen ja rikollisuuden vähentämisestä.

Ja tietenkin vielä se, että edes taloustieteilijät eivät koske Suomen todelliseen pyhään lehmään eli aluepolitiikkaan, jolla ampuu itseään jalkaan jokainen hallitus riippumatta siitä, onko keskusta mukana kepuloimassa vai ei.

Pienituloisia ei suinkaan kuristeta. Päinvastoin. Ansiotuloveroja alennetaan, pieniä(kin) eläkkeitä korotetaan 5.9 prosenttia ja jopa toimeentulotukea korotetaan luokkaa 5.7 prosenttia. Kun polttoaineiden veroa kevennetään, kotitalousvähennystä laajennetaan, perintöveron maksuaikaa pidennetään, ei pienituloisen työssäkäyvän/eläkeläisen tilanne nykyiseen verrattuna todellakaan huonone.

Kuvaavaa on, että ay-liike aloitti sodan sosiaaliturvauudistusta vastaan. On järkevää, että sosiaaliturvan lisäleikkauksissa painotetaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkausta, kuten asiantuntijoista osa näkee. Julkisen puolen ansiosidonnaiseen sidottu raha on suhteessa suurin Suomessa Pohjoismaista.

 

[Satunnainen]

perintöveron maksuaikaa pidennetään

No ei varsinaisesti. Siis että eräpäivä olisi myöhemmin. Mutta jatkossa maksamatonta veroa aletaan perimään ulosoton kautta paljon nykyistä myöhemmin. Mutta korko toki juoksee. Vuonna 2024 se on 7.5 %.

 

[Cobol]

No ei varsinaisesti. Siis että eräpäivä olisi myöhemmin. Mutta jatkossa maksamatonta veroa aletaan perimään ulosoton kautta paljon nykyistä myöhemmin. Mutta korko toki juoksee. Vuonna 2024 se on 7.5 %.

Nykyinen perintöveron maksuaika on 2 vuotta ja uusi 10 vuotta. Korko tosin on reipas.

Hallitus pidentämässä perintöveron maksuaikaa – ”Ei tuo helpotusta, jos kyseiseltä ajalta juoksee yli 10 prosentin korko”

Petteri Orpon hallitus on pidentämässä perintöveron maksuaikoja kymmeneen vuoteen. Suomen Yrittäjien mukaan myös korkotasoa on kohtuullistettava.

www.yrittajat.fi

 

[Satunnainen]

Nykyinen perintöveron maksuaika on 2 vuotta ja uusi 10 vuotta. Korko tosin on reipas.

Hallitus pidentämässä perintöveron maksuaikaa – ”Ei tuo helpotusta, jos kyseiseltä ajalta juoksee yli 10 prosentin korko”

Petteri Orpon hallitus on pidentämässä perintöveron maksuaikoja kymmeneen vuoteen. Suomen Yrittäjien mukaan myös korkotasoa on kohtuullistettava.

www.yrittajat.fi

En tosiaan puhuisi maksuajasta tuossa. Siis koska varsinainen eräpäivä pysyy käsittääkseni ennallaan. Ehkä pikemmin niin, että maksamattoman veron seuraukset muuttuvat. "Maksamatonta perintöveroa ei haeta ulosottoon tai sen perusteella ei haeta verovelvollista konkurssiin ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut veron ensimmäisestä eräpäivästä." kertoo Vuoden 2024 talousarvioesitys: näin verotus muuttuu

 

[Cobol]

En tosiaan puhuisi maksuajasta tuossa. Siis koska varsinainen eräpäivä pysyy käsittääkseni ennallaan. Ehkä pikemmin niin, että maksamattoman veron seuraukset muuttuvat. "Maksamatonta perintöveroa ei haeta ulosottoon tai sen perusteella ei haeta verovelvollista konkurssiin ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut veron ensimmäisestä eräpäivästä." kertoo Vuoden 2024 talousarvioesitys: näin verotus muuttuu

Totta. Silti mm. EK ja Yrittäjät kuten mediakin kertoo maksuajan muuttuvan 2 v -> 10 v. Miten sitten tulkitsevatkin, lopputuloksena maksuaika pitenee käytännössä reippaasti ilman mm. ulosottoa.

 

[Satunnainen]

Totta. Silti mm. EK ja Yrittäjät kuten mediakin kertoo maksuajan muuttuvan 2 v -> 10 v. Miten sitten tulkitsevatkin, lopputuloksena maksuaika pitenee käytännössä reippaasti ilman mm. ulosottoa.

Miten sen tosiaan ajattelee. Mutta ihan halvaksi ei maksun viivytys tule. Esim. tuolla ensi vuoden 7.5 % viivästyskorolla 10 vuodessa maksettavan veron määrä yli kaksinkertaistuisi.

 

[ipaz]

Mitenköhän ne Ruotsissa, Norjassa, Virossa ja Kanadassa pärjää kun niissä ei ole perintöveroa lainkaan? Suomessa perintöveron tuotto kaikista veroista on 0,8% ja sen olemassa ole aiheuttaa melkoisia kikkailuja omaisuuden kanssa. Ruotsissa katsoivat että tuo kikkailu ja veronkerron hallintokulut verrattuna kerättyihin veroihin olivat hyvä peruste luopua koko verosta. Ja ketkä sen hallituksessa tekivätkään? Demarit.

1970-80-luvulla Ruotsista muutti pois paljon superrikkaista ihmisiä, mutta 2004 perintöveron poiston jälkeen muuttovirta on kääntynyt takaisin Ruotsia kohti.

”Ruotsista tuli melkein uusi Piilaakso. On vaikea todistaa, että se olisi johtunut näiden verojen poistumisesta. Mutta jossain määrin ne ovat voineet edesauttaa.”
Höllentynyt verotusympäristö osaltaan mahdollisti, että talouskasvua tuki runsaampi yksityinen pääoma, Henrekson sanoo.
”Se on yksi syy, miksi Tukholma on ollut EU:n tärkein startup -keskittymä”, Henrekson sanoo.

Verotus | ”Perintövero oli epämoderni, ja se piti poistaa.” HS Visio soitti Ruotsiin ja kysyi, pitääkö meidän seurata naapurin mallia.

Orpon hallitus selvittää Ruotsin mallin seuraamista perintöverotuksessa. HS Visio soitti ruotsalaisille talousasiantuntijoille ja kysyi, mitä perintöverosta Ruotsissa ajatellaan.

www.hs.fi

Perintövero pois vaan ja luovutusvoittovero tilalle. Sekä yksityiselle että julkiselle taloudelle järkevämpi ratkaisu.

 

[olkikuukkeli]

Pienituloisia ei suinkaan kuristeta. Päinvastoin. Ansiotuloveroja alennetaan, pieniä(kin) eläkkeitä korotetaan 5.9 prosenttia ja jopa toimeentulotukea korotetaan luokkaa 5.7 prosenttia. Kun polttoaineiden veroa kevennetään, kotitalousvähennystä laajennetaan, perintöveron maksuaikaa pidennetään, ei pienituloisen työssäkäyvän/eläkeläisen tilanne nykyiseen verrattuna todellakaan huonone.

Luettelemasi ihmiset eivät ole Suomen pienituloisimpia. Alimpien desiilien tulot koostuvat pääasiassa erilaisista tulonsiirroista ja pätkätöistä saaduista tuloista. Heidän asemaa tullaan merkittävälläkin tavalla kurjistamaan, jos nyt ei kuristamaan, seuraavan 3 vuoden aikana. Epäilen, ettei tällä ole juurikaan Suomen velkaantumistahtia hidastavaa vaikutusta.

 

[Cobol]

Luettelemasi ihmiset eivät ole Suomen pienituloisimpia. Alimpien desiilien tulot koostuvat pääasiassa erilaisista tulonsiirroista ja pätkätöistä saaduista tuloista. Heidän asemaa tullaan merkittävälläkin tavalla kurjistamaan, jos nyt ei kuristamaan, seuraavan 3 vuoden aikana. Epäilen, ettei tällä ole juurikaan Suomen velkaantumistahtia hidastavaa vaikutusta.

Kyllä heistä monet ovat paitsi pienituloisia, myös haavoittuvassa asemassa olevia. Kansaneläkkeen saajia, toimeentulotuen varassa eläviä jne. Ei heidän asemaansa kuristeta vasemmiston väitteistä huolimatta. Mutta totta on sekin, että mm. työttömiin ja opiskelijoihin leikkuri osuu. Hallituksen mukaan siksi, että menisivät töihin kun töitä on ja erityisesti opiskelijoilla on hyvät työmahdollisuudet.