Sitten vaan kättä päälle. Ei kai tässä enää tarvitse jännittää, kun jenkkimediatkin jo uutisoivat varmana ratifioinnista.
Ketä kiinnostaa? Suomen elintärkeä kansallinen etu on päästä Naton jäseneksi - ja verrattuna siihen, mihin aiempina aikoina ollaan maan edun takia ryhdytty niin tämä on ihan silakka joulukalaksi.Aikamoisen nöyryytyksen saa Niinistökin nyt kieltämättä oikein henkilökohtaisesti jäsenyyden vuoksi sietää joutuessaan täysimittaiseksi osaksi Erdoganin propagankampanjaa ja ties mitä seremonioita. Tämän päivän kuvamateriaalista paistaa sanomana se, kuinka kiitollinen, anteeksipyytelevä ja nöyrä Suomen presidentti on tullut ottamaan suuren Turkin suuren johtajan armollisen armon vastaan.
Aiempaan poiketen nyt mennään nimenomaan maan etu edellä. Viimeisen vuoden aikana on onneksi tullut selkeää irtiottoa menneisiin tapoihin ja toivottavasti tämä on pysyvä muutos.Ketä kiinnostaa? Suomen elintärkeä kansallinen etu on päästä Naton jäseneksi - ja verrattuna siihen, mihin aiempina aikoina ollaan maan edun takia ryhdytty niin tämä on ihan silakka joulukalaksi.
Kaikilla ihmisillä on tuollaisia päiviä, joten tuskinpa tämä nöyränä poikana oleminen pahemmin Niinistöä haittaa. Ja onhan Niinistöllä runsaasti kokemusta minitsaarin isännöitsemisestä sekä tämän vieraana olemisesta, kuin myös Trumpin tapaamisesta, joten Niinistö kyllä tietää, miten mattokauppiasta tulee käsitellä. Joskus vaan kannattaa niellä kiukkunsa ja kärvistellä vaikka hammasta purren, sillä kaikki tämä on kotiin päin.Aikamoisen nöyryytyksen saa Niinistökin nyt kieltämättä oikein henkilökohtaisesti jäsenyyden vuoksi sietää joutuessaan täysimittaiseksi osaksi Erdoganin propagankampanjaa ja ties mitä seremonioita. Tämän päivän kuvamateriaalista paistaa sanomana se, kuinka kiitollinen, anteeksipyytelevä ja nöyrä Suomen presidentti on tullut ottamaan suuren Turkin suuren johtajan armollisen armon vastaan.
Mietin esim. ratkaisujamme toisessa maailmansodassa - ja kyllä heti sen jälkeenkin. Paasikivi murehti päiväkirjoissaan sitä vammaa sielulle, mikä tulee kun pitää teeskennellä mustaa valkoiseksi. Siinä tilanteessa Stalin oli voittoisa ja Porkkalan raskaat tykit ulottuivat helposti Helsinkiin. Sen jälkeen sitten Kekkonen vei toki homman yli minkään kansallisen edun.Aiempaan poiketen nyt mennään nimenomaan maan etu edellä. Viimeisen vuoden aikana on onneksi tullut selkeää irtiottoa menneisiin tapoihin ja toivottavasti tämä on pysyvä muutos.
Aikamoisen nöyryytyksen saa Niinistökin nyt kieltämättä oikein henkilökohtaisesti jäsenyyden vuoksi sietää joutuessaan täysimittaiseksi osaksi Erdoganin propagankampanjaa ja ties mitä seremonioita. Tämän päivän kuvamateriaalista paistaa sanomana se, kuinka kiitollinen, anteeksipyytelevä ja nöyrä Suomen presidentti on tullut ottamaan suuren Turkin suuren johtajan armollisen armon vastaan.
Kuten isäukko-vainaa joskus muotoili, jääpuikko persiissä tuntuu ensin ikävältä, mutta siihen tottuu. Lopulta jääpuikko sulaa, ja sitä voi jopa kaivata. Josko nyt sitten NATO:n jäsenmaan kansalaisina suomalaiset oppisivat vähitellen tulemaan toimeen ilman jääpuikkoa hanurissa.Mietin esim. ratkaisujamme toisessa maailmansodassa - ja kyllä heti sen jälkeenkin. Paasikivi murehti päiväkirjoissaan sitä vammaa sielulle, mikä tulee kun pitää teeskennellä mustaa valkoiseksi. Siinä tilanteessa Stalin oli voittoisa ja Porkkalan raskaan tykit ulottuivat helposti Helsinkiin. Sen jälkeen sitten Kekkonen vei toki homman yli minkään kansallisen edun.
NATO on sotilasliitto ja Turkki yksi sen voimakkaimmista jäsenistä sotilaallisesti. Osa tulevista liittolaisista on vähän omituisia meidän näkökulmasta, mutta niiden kanssa on vain tultava toimeen.Koomiselta tämä toki näyttää, kun Suomi yhtenä maailman johtavista liberaalidemokratioista on nyt siellä pokkaamassa vähemmän demokraattisen maan päämiestä, eikä lainsäädännöltään vielä Suomeakin liberaalimpi naapuri päässyt mukaan näihin juhlallisuuksiin, vaan joutui jäämään kotiin mököttämään ja häpeämään.
Erona aiempiin aikoihin se, että video- ja kuvamateriaalit leviävät sekunneissa ympäri maailmaa ja muutenkin poikkeuksellisen kansainvälisen kiinnostuksen vuoksi nöyryytyksellä on enemmän yleisöä kuin koskaan.Ketä kiinnostaa? Suomen elintärkeä kansallinen etu on päästä Naton jäseneksi - ja verrattuna siihen, mihin aiempina aikoina ollaan maan edun takia ryhdytty niin tämä on ihan silakka joulukalaksi.
Semminkin kun ottaa huomioon, että mahdolliset viholliset ovat aika paljonkin erikoisia.NATO on sotilasliitto ja Turkki yksi sen voimakkaimmista jäsenistä sotilaallisesti. Osa tulevista liittolaisista on vähän omituisia meidän näkökulmasta, mutta niiden kanssa on vain tultava toimeen.
Olen ehkä outo, mutta onhan tämä jollakin tavalla erittäin hienoa.
Itse otin varaslähdön juhlallisuuksiin eilen ja söin iskenderin. Uskon, että Saulikin valitsisi samoin.Söiköhän Sale iskenderin vai rullakebabin?
Marski taisi hymyillä leveimmin siinä kohtaa kun lyhytjalkainen korpraali kompuroi ojaa ylittäessään.Mietin esim. ratkaisujamme toisessa maailmansodassa - ja kyllä heti sen jälkeenkin. Paasikivi murehti päiväkirjoissaan sitä vammaa sielulle, mikä tulee kun pitää teeskennellä mustaa valkoiseksi. Siinä tilanteessa Stalin oli voittoisa ja Porkkalan raskaat tykit ulottuivat helposti Helsinkiin. Sen jälkeen sitten Kekkonen vei toki homman yli minkään kansallisen edun.
edit: Siis esim. että lähes fanaattisesti anglofiilinen Ryti ja natsismia syvästi halveksiva Mannerheim ottavat hymyssä suin Hitlerin vastaan vierailulle - kylmä laskelmointi vei helposti voiton tunteista noina vuosina.
Mitähän jos päättikin kenkkuilla, ja söi gyroksen?Söiköhän Sale iskenderin vai rullakebabin?