Suomen MM- ja olympiahistoria

[juhana]

Minä nostaisin vielä yhden nimen tuohon kaikkien aikojen maajoukkueeseen, jos nyt pystyy mitenkään vertailemaan eri aikakausia sekä pelaajia eikä tarvitsisi nyt miettiä tarkemmin joukkueen roolituksia vaan valittaisiin "kaikkien aikojen paras mahdollinen" Leijona-ryhmä.

Eli Jari Kurri omalle paikalleen laitahyökkääjäksi ja yhdeksi neljästä sentteristä - Matti Hagman. Oli kuitenkin parhaimmillaan todella huikea sentteri vaikkei niin usein ehkä maajoukkueessa esiintynyt ja NHL-urakin jäi lyhyemmäksi kuin monella muulla. Kuitenkin yritti uraa ihan eri aikaan jolloin läpilyönti suomalaiselle ja yleisesti eurooppalaiselle oli huomattavasti nykyistä haastavampaa. Ja tässä nimenomaan ei ole ajateltu sitä että minkälaista ja minkä "vuosikymmenen" lätkää pelataan, vaan heitetty ihan omana mielipiteenä yksi nimi.

Muuten erittäin hyvä listaus ja perustelut, ainahan tiettyjen pelaajien osalta riittäisi keskustelua, mutta valtaosin kaikkien aikojen maajoukkue olisi varmaan kaikilla lähellä tuota.

 

[jannet85]

Filppula laiturina nyt on ehkä vähän kyseenalainen valinta, ei niitä huippuvuosia Filppulalla kuitenkaan niin montaa ole, kyllä Rantasen näytöt ovat jo tässä vaiheessa kovemmat. Toisaalta myös Tuomo Ruudun näkeminen profiilipelaajana kolmosketjun laidassa lämmittäisi mieltä, vaikka Filppulan ura onkin ollut kantavampi.

Filppulan playoff-näytöt ovat selkeästi kovemmat kuin noilla kahdella, toistaiseksi. Rantanen voi painaa kyllä ohi. Filppulaa enemmän pleijareita on päässy pelaamaan vain Tikkanen ja Kurri, kertoo jotain tuokin että on pystynyt pelaamaan hyvän uran menestyvissä joukkueissa, tietty Stanley Cup tässä vielä kovimpana kruununa.

Eniten noista vaihtoehdoista mietityttää Peltosen valinta. On tietysti maaotteluissa Ruotsia vastaan parhaimmillaan, mutta kansainvälisissä sarjoissa taso ei riittänyt NHL-paikan vakiinnuttamiseen. Lisäksi jos Peltonen olisi ansainnut paikan joukkueessa, miksei myös Raipe? Hyökkäysketjuissa yhdistäisin jo olemassaolevia tutkapareja, kuten yhteen ketjuun Lehtinen-S.Koivu-Selänne, ja toiseen Kurri ja Tikkanen (kuka stunttaa Gretzkya?).

Raipella ei ole kovin ihmeellisiä näyttöjä, kun parhaat pelaajat ovat mukana, Peltonen taas ratkoi silloin pelejä enemmän kuin kukaan suomalainen silloin uskoisin, hyvänä esimerkkinä Torino 2006. Peltonen pelasti uran parhaat NHL-vuodet uran ehtoopuolella, viittaa siihen että peli on muuttunut enemmän Peltosen vahvuuksia mukailevaksi NHL:ssä.

Tässä en itse lähtenyt ketjukemia-ajatuksella liikenteeseen, kun lähtökohtaisesti vaikea arvioida ketjukemioita niiden osalta jotka eivät pelanneet yhdessä. Jos nyt kuitenkin ajatellaan Gretzkyn stunttaajaa niin ottaisin Kurrin aikalaisena ja joukkuekaverina siihen virkaan Matti Hagmanin, joka ei ollut miniun ketjuissa, mutta voisi aivan hyvin olla.

Eli Jari Kurri omalle paikalleen laitahyökkääjäksi ja yhdeksi neljästä sentteristä - Matti Hagman. Oli kuitenkin parhaimmillaan todella huikea sentteri vaikkei niin usein ehkä maajoukkueessa esiintynyt ja NHL-urakin jäi lyhyemmäksi kuin monella muulla. Kuitenkin yritti uraa ihan eri aikaan jolloin läpilyönti suomalaiselle ja yleisesti eurooppalaiselle oli huomattavasti nykyistä haastavampaa. Ja tässä nimenomaan ei ole ajateltu sitä että minkälaista ja minkä "vuosikymmenen" lätkää pelataan, vaan heitetty ihan omana mielipiteenä yksi nimi.

Tämä hyvä haku, ja voisi olla aivan hyvin tuossa joukkueessa. Hakki oli vähän väärään aikaan väärässä paikassa eikä saanut Gretzkyn selustalla oikein näyttöpaikkaa. Kuitenkin ymmärsin, että Hakki oli tuolloinkin Gretzkyä tehokkaampi, kun verrataan pelattuja minuuttimääriä. Olisi siis oikein hyvä valinta joukkueeseen. En osaa sanoa kenen tilalle, mutta ajatuksena kyllä hyvä haku.

 

[KaljaVeikko]

Oma All time leijonajoukkue joka perustuu ainoastaan siihen kenen pelejä olen nähnyt elämäni aikana ja niistä on jäänyt parhaat muistot. Taattu hopeamitali tulisi tällä porukalla:

Jere Lehtinen-Saku Koivu-Teemu Selänne
Esa Tikkanen- Raipe Helminen-Jari Kurri
Tuomo Ruutu-Olli Jokinen-Ville Peltonen
Mikke Granlund- Mikko Koivu-Valtteri Filppula
Leo Komarov

Kimmo Timonen-Teppo Numminen
Petteri Nummelin-Toni Lydman
Ossi Väänänen-Lasse Kukkonen
Sami Salo

Jarmo Myllys
Miikka Kiprusoff
Antero Niittymäki

 

[jannet85]

Oma All time leijonajoukkue joka perustuu ainoastaan siihen kenen pelejä olen nähnyt elämäni aikana ja niistä on jäänyt parhaat muistot. Taattu hopeamitali tulisi tällä porukalla:

Jere Lehtinen-Saku Koivu-Teemu Selänne
Esa Tikkanen- Raipe Helminen-Jari Kurri
Tuomo Ruutu-Olli Jokinen-Ville Peltonen
Mikke Granlund- Mikko Koivu-Valtteri Filppula
Leo Komarov

Kimmo Timonen-Teppo Numminen
Petteri Nummelin-Toni Lydman
Ossi Väänänen-Lasse Kukkonen
Sami Salo

Jarmo Myllys
Miikka Kiprusoff
Antero Niittymäki

Tämä voisi olla aika lähellä sitä, joka olisi itsellänikin katsottujen maajoukkueotteluiden perusteella. Minä olisin ottanut Marko Anttilan tähän vielä viime vuoden joukkueesta.

 

[Peluuri]

Tämä voisi olla aika lähellä sitä, joka olisi itsellänikin katsottujen maajoukkueotteluiden perusteella. Minä olisin ottanut Marko Anttilan tähän vielä viime vuoden joukkueesta.

Kyllähän Anttila pelasi hienon turnauksen viime keväänä ja hän on hieno ja arvostettava ihminen, mutta kyllähän hänen hypetyksensä on mennyt aivan yli eikä hän tällaisiin kaikkien aikojen joukkueisiin sentään kuulu. Hän on ihan hyvä 4-kentänpelaaja, mutta MM-ratkaisija vain sattuman oikusta.

 

[juhana]

Kyllähän tosiaan Mörkö Anttila ja MM-kisat oli semmoinen kerran elämässä ja oikeaan aikaan oikeassa paikassa -ilmiö. Vähän samanlainen on paljon kauempaa historiasta Timo Peltomaan kolme maalia MM-Prahassa 92 Kanadan verkkoon puolivälierissä. Ei Tinkeä tosiaan mikään taitopelaajana tunnettu kyllä sen jälkeenkään...Mutta kyllähän tuo on se, joka varmasti kaikille on jäänyt mieleen hänen uralta yksittäisenä.

Kun tässä nyt muutenkin MM- ja olympiahistorian ketjussa, niin muistellaan vähän enempikin noita -92 kisoja. Silloinhan Suomi lähti etukäteen arvioituna todella heikolla joukkueella, muun muassa Teemu jäi pois, mutta lopulta tuli ensimmäinen MM-mitali ja hopea. Toki on myönnettävä että kisojen taso taisi olla aika heikko ja Suomen alkulohko oli varsin helppo. Mutta Peltomaan kolme maalia ja toisaalta Markus Kettererin lähes täydellinen peli välierissä isäntämaata vastaan johtivat ensimmäiseen mitaliin.

Alkusarjassa Leijonien todellinen maalitykki oli Jarkko Varvio, mutta kuten tuossa aiemmin jo kirjoitin Suomen alkulohko ei ollut kovin haastava. Siinä mielessä tuo Tinken kolme maalia oli jopa kovempi suoritus kuin Jakke Varvion useampi maali alkulohkossa.

 

[jannet85]

Kyllähän Anttila pelasi hienon turnauksen viime keväänä ja hän on hieno ja arvostettava ihminen, mutta kyllähän hänen hypetyksensä on mennyt aivan yli eikä hän tällaisiin kaikkien aikojen joukkueisiin sentään kuulu. Hän on ihan hyvä 4-kentänpelaaja, mutta MM-ratkaisija vain sattuman oikusta.

Juu, ei missään tapauksessa kuulu leijonien kaikkien aikojen joukkueeseen, ei ole lähelläkään. Sen sijaan jos haetaan kovimpia arvokisasankareita, hän mahtuu mihin tahansa joukkueeseen. Kun tässä puhutaan MM- ja olympiahistoriasta, niin voisinkin käydä menestyksellisistä kisoista hiukan läpi ratkaisupelejä ja kisojen "sankareita" . Molarithan on melkein aina sankareita kun Suomi menestyy.

Lähdetään liikkeelle ekasta arvokisamitalista eli Calgaryn olympiahopeasta. Näkisin että tärkeä vaa'ankielipeli oli Kanada-ottelu, jossa Jamo Myllys oli ehdoton sankari, mutta myös kaksikko Erkki Laine - Raimo Helminen oli ratkaisevassa roolissa, kun he tekivät kaksi maalia pelissä. Raipe oli tärkeä pelaaja myös Ruotsia vastaan kaventaessa Voidaan myös laskea tähän mukaan Jukka Tammen hieno peli Neuvostoliittoa vastaan ja Lehtosen voittomaali historiallisessa Neuvostoliiton voitossa. Suomen sankareita olivat siis Erkki Laine, Raipe Helminen , veskat Tammi & Myllys ja Erkki Lehtonen.

- Kanada Cupissa sankaritarina oli Janne Ojasen maalit Kanadaa vastaan ja Suomen tasapeli Kanadan supertähtiä vastaan. Suomihan ei ollut tätä ennen saavuttanut oikeastaan mitään Kanada Cupeissa, vaan joukkue oli ollut käytännössä pisteautomaatti. Siinä valossa välieräpaikka ja ainakin moraalinen pronssi.
- Ekassa MM-mitalissa 1992 sankaritarina oli duunaripelaaja Timo Peltomaan hattutemppu puolivälierässä Kanadaa vastaan sekä se, kun Markus Ketterer muurasi umpeen maalin rankkarikisassa tsekkejä vastaan välierässä.
- Lillehammerissa olympialaisissa 1994 kyllä varmasti Tupu-Hupu-Lupu-ketjun esiintulo oli se hienoin tarina. Saku, Jere ja Ville laittoi shown pyörimään, ja ketjuhan Koivun johdolla teki ratkaisevan avausmaalin USA-puolivälierässä
- Milanossa 1994 sanoisin, että Timo Jutila nouseen hahmona esiin, ja tietty Jari Kurri toisena. Yksittäistä tarinaa ei tästä oikein löydy, kun ylivoima oli niin selvää finaaliin asti.
- MM95-sankarista ei epäselvyyttä, Ville Peltonen ja hattutemppu finaalissa. Erityismaininta toki Jutipumpulle.

Tässäpä tie ekaan maailmanmestaruuteen asti. Pitää jatkaa tätä stooria vielä jossain vaiheessa.