Samaa mieltä. Noilla meidän nykyisillä ”peruspakeilla” Ristolainen, Vaakanainen jne. on aika paljon matkaa Lydmanin tasoon.
Sanoisin kyllä että Toni Lydman oli myös aika kovan tason peruspakki. Pelasi kuitenkin yli 800 runkosarjapeliä NHL:ssä. Ja mielestäni Aki Berg oli myös varsin pätevä peruspakki.
Lydman oli enemmänkin tasoa Esa Lindell. NHLssä useimmiten joukkueen Top 4 puolustajia.Samaa mieltä. Noilla meidän nykyisillä ”peruspakeilla” Ristolainen, Vaakanainen jne. on aika paljon matkaa Lydmanin tasoon.
Vuoden 2002 olympiajoukkueen koko pakisto tuli NHL:stä. Numminen, Niinimaa ja Timonen olivat kyseisellä kaudella kaikki NHL:n pakkien pisterpörssin 15 parhaan joukossa. Muut puolustajat eli Berg, Väänänen, Lumme ja Salo olivat myös täysin selvästi vakiokokoonpanon miehiä änärissä. Tason laajuudesta kertoo, ettei Lydman edes mahtunut kyseiseen jengiin, vaikka veti lopulta 28 pisteen NHL-kauden.Erona aiempiin huipputurnauksiin, Suomen peruspakit oli aiemmin astetta tai paria heikompia kuin peruspakit nyt. Ne nyky-peruspakit pelaa NHL:ssä.
Numminen-Salo-Timonen kolmikko oli tuolloin kovempi kuin nyt on valittavissa, mutta tuon trion takana oli pudotus aika kova. Nyt niin isoa pudotusta ei ole, vaan jopa Suomen 7-8 pakit pystyy pelaamaan ihan huoletta korkealla tasolla peruspeliä.
Ristolaisen kohdalla voi ehkä puhua vähän samasta kuin Janne Niinimaan kohdalla 2006 eli pelaa kyllä menneiden näyttöjen ansiosta NHL:ssä, mutta eri asia, onko enää varsinaisesti NHL-tasoa.
Lisäksi Jere Karalahti oli kisojen aikaan päihdehoidossa (eikä sieltä sitten änäriin palannutkaan). Olisihan Jere muuten ollut vahva kandi olympiajoukkueeseen, kun oli pelannut Aravirran maajoukkueissa häkellyttävän hyvin. Saman vuoden MM-kisoissa Jere pelasi, vaikka tilanteensa oli varmasti maajoukkueen tiedossa.Vuoden 2002 olympiajoukkueen koko pakisto tuli NHL:stä. Numminen, Niinimaa ja Timonen olivat kyseisellä kaudella kaikki NHL:n pakkien pisterpörssin 15 parhaan joukossa. Muut puolustajat eli Berg, Väänänen, Lumme ja Salo olivat myös täysin selvästi vakiokokoonpanon miehiä änärissä. Tason laajuudesta kertoo, ettei Lydman edes mahtunut kyseiseen jengiin, vaikka veti lopulta 28 pisteen NHL-kauden.
Omasta mielestäni Granlund ei enää mahtuisi Suomen parhaimpaan joukkueeseen lainkaan vaan laittaisin ketjut jotenkin näin:
Tikulla silmään joka vanhoja muistelee, mutta miten on, mahtuuko Mikael Granlund ihanne kokoonpanoosi Torinon Olympialaisissa?Eli en silti näkisi Granlundia kovinkaan suuressa roolissa.
Joo, täysin pieleen meni kyllä tämä. Vaikeiden Nashville ja Penguins aikojen jälkeen uusi nousu Sharksissa ja tässä turnauksessa selkeästi Suomen toiseksi paras pelaaja Barkovin jälkeen. Vastaavasti esim. Maccelli on mennyt alaspäin.Tikulla silmään joka vanhoja muistelee, mutta miten on, mahtuuko Mikael Granlund ihanne kokoonpanoosi Torinon Olympialaisissa?
Eikä mitenkään henkilökohtaisesti, olihan tuolla aiemmilla sivuilla useampiakin epäiliöitä, mutta ihmettelin silloin ja ihmettelen yhä miksi epäillä meidän tasaisinta (parasta) maajoukkuepelaajaa viimeisen 15 vuoden ajalta.
2. Kenttä
Matias Maccelli - Sebastian Aho - Teuvo Teräväinen
Minua ei mietitytä. Tai ehkä hirvittääkin, muttei maalivahdit. Pitemmässä turnauksessa Saros-Lankinen-Luukkonen -trio riittää vallan mainiosti, kun joukkueella on aikaa hitsautua. Myös puolustajat olivat lähtökohtaisesti Milanoa katsottaessa heikommalla tasolla. Nyt pitää vain toivoa että nämä tämän turnauksen loukkaantumiset toisivat eräänlaisen karman muodossa sitten sen tilanteen että olympialaisissa Suomella on puolustuspäässä häärimässä paras mahdollinen miehistö.Maalivahtitilanne mietityttää. Tyypillisesti NHL turnauksissa Suomen puolustus on heikkous, mutta perään sanotaan aina "maalivahteihin ei ainakaan kaaduta".
Yleensä silloin maalivahdit ovat olleet aika keskinkertaisia. Niin nytkin.
Saros + Lankinen torjui alle maaliodottaman, eikä mitään game-savereita nähty. Tarvitaan päällä seisovaa veskaa Kanadaa+Usaa vastaan, tai mahdollisuuksia ei ole.