Suomen kuntarakenne

  • 74 163
  • 624

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Nyt kun politiikka on noussut taas presidentinvaalien ansiosta keskiöön, avataanpa ketju ehkä tulevan vuoden mielenkiintoisimmasta sisäpoliittisesta väännöstä, paljon puhutusta kuntauudistuksesta. Täytyykö kuntia vähentää hallituksen kaavaillun esityksen mukaan roimasti vai ottaa maltillisempi linja ?

Uudistusta ajavien mukaan kuntakoon kasvaminen takaisi palvelut myös tulevaisuudessa ikäluokkien vanhentuessa ja turhasta byrokratiasta päästäisiin eroon. Vastustajien mukaan säästöjä ei taas syntyisi ja lähidemokratia kärsisi. Onko siis kyse järkevästä uudistuksesta vai onko kyseessä kokoomus/demarivoimien pyrkimyksestä ajaa kepulaiset poliittisesti lopulliseen paitsioon? Onko nyt se once in a lifetime-hetki kun kepu on hajallaan ja eduskunnassa historiallisen heikko vai sittenkin kansakunnan etua ajava välttämätön teko?

Itse näkisin kuntauudistuksen jossain määrin välttämättömänä. Syrjäseuduilla työikäinen veroja maksava väestö lähes loppuu 30 vuoden kuluessa ja palvelujen rahoittamiseksi on hartioita levennettävä. Varsinais-Suomen minikunnat herättävät allekirjoittaneessa myös hilpeyttä. Mielestäni myös keskuskaupunkien ympäryskunnat on saatava talkoisiin mukaan ja siivellä elämisen on loputtava. Mutta tyylillä lienee tässäkin merkitystä. Ainakin Etelä-Pohjanmaalla on kytemässä kova kapina esim.Lapualla kun puhutaan liitoksesta Seinäjokeen. Ilman nuijasotaa ei näin tule tapahtumaan.

Mutta mitä mieltä olette arvon jatkoaikalaiset?
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Mielestäni myös keskuskaupunkien ympäryskunnat on saatava talkoisiin mukaan ja siivellä elämisen on loputtava. Mutta tyylillä lienee tässäkin merkitystä. Ainakin Etelä-Pohjanmaalla on kytemässä kova kapina esim.Lapualla kun puhutaan liitoksesta Seinäjokeen. Ilman nuijasotaa ei näin tule tapahtumaan.

Mutta mitä mieltä olette arvon jatkoaikalaiset?

Rähinä tästä tulee ilman muuta, sillä niin monta järjenvastaista ja EU:n hellimän lähidemokratian vastaista elementtiä tässä ylhäältä alas- sanelussa on.

Mutta tartun nyt ainoastaan tähän tyhjänä kolisevaan myyttiin siipeilystä. Mitä todellista siipeilyä ne ympäristökunnat muka harjoittavat? Julkiset palvelut ovat lakisääteisiä joten ne toteutetaan aina kotikunnassa. En voi mennä Tampereen sossuun ruinaamaan toimeentulotukea vaikka haluaisinkin, kyllä se on kotikunnassa hoidettava asia.
Rassaako keskuskuntaa se, että naapurista tullaan uimaan meidän uimahalliin ja illalla "meidän" elokuvateattereihin ja teattereihin? Näitäkö nyt mustasukkaisesti halutaan suojata maksavilta asiakkailta? Olen aina luullut että ko. laitosten tulee toimia omillaan ja kulut kattaa asiakkaiden käyttömaksuilla. Jos näin ei ole, on se laitosten ja kunnan oma häpeä. Ei siitä pidä asiakkaita syyttää.

Kyllä tämän hankkeen taustalla on paljon raadollisemmat tekijät ja kyseessä on nimenomaan vahvojen keskuskuntien poliittisten ambitioiden synnyttämä epäsikiö.
 

Miksu00

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Ei mitään järkeä! Salon iso kunta-liitos on ollut alusta asti ainakin ihan persestä, mikään asia ei ole muuttunut parempaan suuntaan, päinvastoin. Tätä liitosta ei olisi ikinä tapahtunut, jos olisi kuntalaisilta kysytty, mutta "viisaat" herrat taas pääsi päättämään asioista ja nyt sitten kiroillaan kokoajan tätä päätöstä. Ehkä jossain voi olla hyväkin asia, mutta täällä ei ainakaan ollut.
 

scholl

Jäsen
Nyt kun politiikka on noussut taas presidentinvaalien ansiosta keskiöön, avataanpa ketju ehkä tulevan vuoden mielenkiintoisimmasta sisäpoliittisesta väännöstä, paljon puhutusta kuntauudistuksesta. Täytyykö kuntia vähentää hallituksen kaavaillun esityksen mukaan roimasti vai ottaa maltillisempi linja ?

Pitää vähentää roimasti, mutta samalla pitäisi ponnistella sen eteen, että pääkaupunkiseutu ei kasvaisi. Pitää löytää sellaiset 5-10 oikeasti kasvavaa keskusta ja mitä tulee sitten uusien, suurempien kuntien haja-asutusalueihin niin niihin tulee sijoittaa sellainen sakki, jota ei suurissa kaupungissa tarvita eli vanhukset, työttömät ja muut sosiaalitapaukset. Pitää katsoa 20-50 vuotta eteenpäin ja jatkossa meillä ei ole varaa pitää kaikkia asumassa kaupungeissa.
 

Rocco

Jäsen
Vaasa persraiskataan tässä muutoksessa ihan kokonaan. Nyt Vaasa on 60.000 asukkaan tiivis kaupunki, mutta muutoksessa siihen liitetään lähialueelta useita lähes umpiruotsinkielisiä kuntia. Tämän jälkeen Vaasan kielijakauma on lähes 50/50, kun nyt se on noin 75/25.

RKP saa Ahvenanmaan lisäksi toisen hiekkalaatikon, jonka keskukseksi tulee entinen suurenemmistöinen suomenkielinen Vaasa.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Vaasa persraiskataan tässä muutoksessa ihan kokonaan. Nyt Vaasa on 60.000 asukkaan tiivis kaupunki, mutta muutoksessa siihen liitetään lähialueelta useita lähes umpiruotsinkielisiä kuntia. Tämän jälkeen Vaasan kielijakauma on lähes 50/50, kun nyt se on noin 75/25.

RKP saa Ahvenanmaan lisäksi toisen hiekkalaatikon, jonka keskukseksi tulee entinen suurenemmistöinen suomenkielinen Vaasa.

Käsittääkseni Vaasan seudulla juuri RKP on ollut liitosten suurin jarru juuri kielipoliittisista syistä. Liitosta taas on ajettu elinkeinopoliittisista syistä tämän mainitsemasi liian "tiiviyden" takia ja näin saataisiin maankäyttöön joustoa.
 

Nume

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, FC Bayern München, SoJy
Pohjois-Suomen osalta sen verran, että kovinkaan moni asia ei kuntaliitosten osalta tule muuttumaan. Otetaan esimerkiksi Kainuu, hallintokokeilu loppuu tänä vuonna, mutta kuitenkin useita vuosia on jo menty samalla kaavalla eli sote-palvelut sekä toisen asteen koulutus on järjestetty Kainuun maakunta-kuntayhtymän toimesta. Sairaanhoitopiirit ovat jo nyt olemassa, asukkaita niissä täytyy olla vähintään 20 000 ja erikoissairaanhoitopiireissä muistaakseni 50 000 ihmistä PARAS-hankkeen, joten paljon mikään ei muutu. Yliopistolliset keskussairaalat jatkavat toimintaansa niinkuin nykyisin niinsanotuilla miljoona-alueilla.

Hallinnolliset rakenteet keventyvät aavistuksen, mutta totta kai alempia virkamiehiä tarvitsee olla, koska eihän hallinnolliset asiat vähene kuntia yhdistämällä, koska asukaspohja kasvaa ja kunnan täytyy lain mukaan olla asukkaiden lähettyvillä, 200km:n kunnassa ei tule olemaan vain yhtä kunnantaloa, se on varma.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Rähinä tästä tulee ilman muuta, sillä niin monta järjenvastaista ja EU:n hellimän lähidemokratian vastaista elementtiä tässä ylhäältä alas- sanelussa on.

Mutta tartun nyt ainoastaan tähän tyhjänä kolisevaan myyttiin siipeilystä. Mitä todellista siipeilyä ne ympäristökunnat muka harjoittavat? Julkiset palvelut ovat lakisääteisiä joten ne toteutetaan aina kotikunnassa. En voi mennä Tampereen sossuun ruinaamaan toimeentulotukea vaikka haluaisinkin, kyllä se on kotikunnassa hoidettava asia.
Rassaako keskuskuntaa se, että naapurista tullaan uimaan meidän uimahalliin ja illalla "meidän" elokuvateattereihin ja teattereihin? Näitäkö nyt mustasukkaisesti halutaan suojata maksavilta asiakkailta? Olen aina luullut että ko. laitosten tulee toimia omillaan ja kulut kattaa asiakkaiden käyttömaksuilla. Jos näin ei ole, on se laitosten ja kunnan oma häpeä. Ei siitä pidä asiakkaita syyttää.

Kyllä tämän hankkeen taustalla on paljon raadollisemmat tekijät ja kyseessä on nimenomaan vahvojen keskuskuntien poliittisten ambitioiden synnyttämä epäsikiö.

Jyväskylän sisällä oleva Muurame on yksi näistä siivellä eläjistä ellei jopa pahin. Jyväskylä saa vaivoikseen maakunnan roskasakin ja Muurame kerää kovimmat veronmaksajat hulppeisiin rantamaisemiin. Ukkomustalainenkin pitäisi tämän itsenäisyyttä korostavan kunnan talouden ylijäämäisenä. Tämä lienee jyväskyläläisen kuntaministerin suurin innoittaja. Hyvä niin,epäterve kilpailu pois ja työssäkäyntialueisiin perustuvat kunnat.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Kontiolahden voisi pakkoliittää Joensuuhun, kun eivät ymmärrä tulla sovinnolla. Kaiken maailman Enot ja Tuupovaarat on kyllä liitetty, kun siellä on vaan työttömiä ja vanhuksia. Kontiolahtelaiset käyvät pääosin töissä, ja nimenomaan Joensuussa. Vievät kaupungissa asuvilta duunit mutta veronsa maksavat Kontiolahteen. Ohikulkiessaan käyttävät Joensuussa esimerkiksi terveydenhoitopalveluja. Loiset.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Kuntauudistus tosiaan on suureksi osaksi näennäistoimintaa. Säästöt eivät todellakaan tule olemaan ennustettua luokkaa (tosin eipä varmaan tule olemaan uudistuskaan: jos nyt hallitus lähtee hakemaan 100 kuntaa, mikä itsessään on jo vesittynyt esitys niin tuloksena varmaan tulee olemaan vähintään n. 150 kuntaa). Selkeintä olisi lakkauttaa kuntataso kokonaan ja pistää kuntien tilalle talousalueisiin perustuva maakuntahallinto - maahan tulisi n. 30 maakuntaa tai "suurkuntaa", mikä kyllä riittää meille.

Tämä ei kuitenkaan ole kuin ehkä neljännes tai kolmannes siitä työstä mitä tarvittaisiin sillä uudistukseen pitäisi myös ympätä perusteellinen palvelutuotannon rakenteen uudistus. Eli raskaita palvelutuotannon betonirakenteitamme ei sinänsä muuta se, että kuntia on vähemmän, ehkä osin jopa päinvastoin. Suuret yksiköt tuovat mukanaan myös tehottomuutta ja byrokratiaa.

Meidän pitäisi radikaalisti ajatella palvelutuotantoketju kokonaan uudestaan, lähteä ikään kuin puhtaalta pöydältä (suorastaan soininvaaralaisittain - tehokkain uudistus olisi antaa Osmolle diktaattorin valtuudet suunnitella julkisten palveluiden tuotanto uudelleen). Meillä ei ole mikään pakko jatkaa nykyisillä rakenteilla, jotka on suunniteltu ihan toisen yhteiskuntarakenteen aikana. Nyt on kykyä paljon keveimpiin ja joustavimpiin organisaatioihin, paljon jouhevampaan yhteistyöhön julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Olennaisesti tietysti tähän uudistukseen pitäisi myös yhdistää kansalaispalkka vaikka se mitenkä konseptina ottaisikin konservatiiveja päähän. Meillä on joka tapauksessa kansalaispalkka jo nyt, mutta se on tehoton, byrokraattinen ja passiivisuuteen johtava.

No, Osmo diktaattoriksi niin saataisin hyvä malli. Käytännössähän todennäköisesti ei tule hyvää mallia: kuntauudistus vesittyy, olemassaolevat etupiirit puolustavat tehokkaasti reviirejään eli yliraskaisiin rakenteisiin ei tulla merkittävästi koskemaan. Valtiontalous liukuu hitaasti kestämättömälle pohjalle samalla kun väestö ikääntyy voimakkaasti. Pakon edessä todennäköisesti ryhdytään sitten summittaiseen ja epäjohdonmukaiseen karsintaan, mikä olennaisesti heikentää yhteiskunnan pohjoismaista luonnetta ja johtaa uuteen luokkajakoon ja sosiaalisen liikkuvuuden hidastumiseen ja yhteiskuntaluokkien jähmettymiseen. Näin veikkaan että tulee tapahtumaan, seuraavat 10-15 vuotta jo kertovat osuiko tämä ennustus oikeaan.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Jyväskylä saa vaivoikseen maakunnan roskasakin ja Muurame kerää kovimmat veronmaksajat hulppeisiin rantamaisemiin. Ukkomustalainenkin pitäisi tämän itsenäisyyttä korostavan kunnan talouden ylijäämäisenä.

Aivan. Eli kyse ei ole siipeilystä vaan kuntien välisestä vetovoimasta, ja siihen liittyvästä mustasukkaisuudesta.

Jos kuntarajat muutetaan "työssäkäyntialueiden" perusteella niin ovatko nämä nerokkaat matemaatikot miettineet miten käy sen jälkeen? Eli, loppuuko näiden uusien rajojen yli tapahtuva työliikenne kuin seinään vai olisiko kenties mahdollista että työmatkaliikennettä tapahtuu yhä edelleen uusienkin rajojen yli, jolloin jälleen nekin tulee muuttaa. Ja näin jatkuu piirileikki kunnes on jäljellä vain yksi kunta.
 

Fordél

Jäsen
Jos kuntarajat muutetaan "työssäkäyntialueiden" perusteella niin ovatko nämä nerokkaat matemaatikot miettineet miten käy sen jälkeen? Eli, loppuuko näiden uusien rajojen yli tapahtuva työliikenne kuin seinään vai olisiko kenties mahdollista että työmatkaliikennettä tapahtuu yhä edelleen uusienkin rajojen yli, jolloin jälleen nekin tulee muuttaa. Ja näin jatkuu piirileikki kunnes on jäljellä vain yksi kunta.

Kait se ajatus on, että esim. Jyväskylän seudulla pääosa ihmisistä käy töissä Jyväskylässä ja asuvat ko. kaupungin lisäksi lähikunnissa. Nyt tästä kokonaisuudesta halutaan tehdä yksi iso kunta. Toki tämänkin jälkeen osa porukasta käy muualla töissä, mutta valtaosa saman kunnan alueella ja tulee varmasti käymään seuraavinakin vuosikymmeninä.
 

scholl

Jäsen
Aivan. Eli kyse ei ole siipeilystä vaan kuntien välisestä vetovoimasta, ja siihen liittyvästä mustasukkaisuudesta.

Ei ole pelkästään siitä kysymys, vaan myös siitä, ettei ole keksitty kuinka rahat tulee jakaa. Mikään kunta ei halua riesakseen vanhuksia, koska he tulevat kalliiksi, vaikka olisi tarkoituksenmukaista, että jotkut pienemmät kunnat keskittyisivät juuri niihin ja hankkisivat osaamista vanhusten ja sairaiden hoidosta. Meillä voisi olla vireitä esim. 20000 asukkaan kuntia, jossa keskustassa pääsisi kävellen joka paikkaan ja joihin ihmisiä muuttaisi mielellään eläkepäiviään viettämään, varsinkin niitä, jotka eivät ole syntyperäisiä suurkaupunkilaisia. Ongelma on vain se, että kuka maksaa lystin. Ei ole mitään järkeä siinä, että joka kunta pyrkii vetämään puoleensa pelkästään työssäkäyviä ihmisiä.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Schollillahan on pointti tuossa ylempänä.

Sinänsä tämä kuntauudistus ei hätkäytä suuntaan tai toiseen. Asun nyt avausviestissä mainitussa hilpeyttä herättävässä Varsinais-Suomen minikunnassa Sauvossa, joka jo nyt on tehnyt läheistä yhteistyötä sosiaali-, terveys- ja opetusasioissa isomman Paimion kanssa. Aika selvänä olen pitänyt, että jossain vaiheessa yhdistyminen tähän isompaan kuntaan on edessä, mutta ministeriön vuotaneessa suunnitelmassa molemmat kunnat oli yhdistymässä Turkuun, joka tällä hetkellä ei ole edes kummankaan naapurikunta, vaan välissä on juuri tällainen Turun siivellä elävä Kaarina (on Sauvokin sitä toki jos työssäkäyntialueiden kannalta asiaa ajattelee).

Eipä Turkuun yhdistyminenkään juuri haittaa, voinen silti käydä maitokaupassa kotikylällä ja lääkärissä myös, erikoisemmat palvelut (esim erikoislukiot, erikoislääkärit, erikoisliikkeet) hoidetaan joka tapauksessa jo nyt Turussa. Sitäpaitsi, jos minulla joskus tulee asiaa esim kunnanvirastoon toimistoaikana, olisi sen asian hoitaminen jo nyt kätevämpää Turussa, jossa käyn töissä. Joku poliisipalvelu taas on jo nyt hoidettu niin minimiresursseilla sekä paikallisen partioinnin, että virastopalvelun (nyt jo Turussa, ja pankkikortti ei käy, jonoa on n 3 tuntia aina) osalta, ettei suuntaa alaspäin enää ole.

Hiukan olen pakkoliitoksia vastaan sikäli, että jos kunnalla on sekä halu pysyä itsenäisenä, että jonkinlaiset itsenäiset taloudelliset resurssit siihen, en näe syytä pakkoliitoksiin kuin ehkä pitkällä tähtäimellä, joka taas ei ole koskaan ollut kuntapäätöksenteossa key factor, johtuen tietysti lähinnä kuntapäätöksenteon poliittisuudesta ja amatööriydestä.

Huonona puolena kuntaliitoksessa Turun tai Paimion kaupungin kanssa näen tietysti sen, että polttoainekulut kasvavat, kun siirrytään kaupunkikulutukseen. Voitteko uskoa.

Jossain Ahvenanmaalla tilanne on tietysti sellainen, että kunnilla ei jotain Taffelia lukuunottamatta ole resursseja säilyä itsenäisenä, ja tällöin liitoksia pitää tehdä, vaikka halua ei jostain käsittämättömästä syystä olisikaan. Tietysti Maarianhaminan elinkelpoisuudesta pitää valtiovallan huolehtia. Jokin aika sitten iltapäivälehdessä oli juttu Ahvenmaan pikkukunnasta, joka oli ihan konkurssissa kun Maarianhaminasta ostettavien vanhainkotipaikkojen määrä oli kasvanut muistaakseni yhdestä kolmeen, ja kunnan menot sitämyöten kasvaneet yli sadalla tuhannella eurolla vuodessa. Veroäyrin nostaminen prosenttyksiköllä ei kai vähäisen väkimäärän takia tuonut kuin joku 8000 euroa lisää, kun porukkaa on niin vähän. Kunnanjohtaja oli muistaakseni lomauttanut itsensä. Jotain tuulipuistoa koittivat haalia veroeuroja tuomaan.

Onko Yrjö Kokkonen huudettu?
 

Maglor

Jäsen
Suosikkijoukkue
EDM
Tässä vaiheessa kuntauudistusta - kun mitään konkreettista ratkaisuehdotusta ei ole vielä pöydällä - olisi tärkeää tunnustaa tosiasiat ja säilyttää maltti. Tosiasioiden tunnustaminen tarkoittaa sitä, että nykyinen kuntarakenne näillä lakisääteisillä palveluilla on kestämätön. Vaikka jo nyt ollaan suhteellisen kusessa, tulevaisuudessa tilanne ja alueellinen eriarvoisuus pahenee entisestään. Alueellisella eriarvoisudella tarkoitan sitä, kun esim. samassa maakunnassa veroprosentit saattavat vaihdella useita prosenttiyksiköitä.

Alkuviikosta A-studiossa tuli juttua kuntien kapinaliikkeen johdossa olevasta Asikkalan kaupungista ja sen kaupunginjohtajasta. Asikkala on toki taloudellisesti hyvässä kunnossa, mutta jos kyseinen kaupunki siirrettäisiin Pohjois-Karjalaan, olisi tilanne varmasti erilainen. Ohjelmassa kuitenkin esitettiin hyviä argumentteja paikallisdemokratian säilyttämiselle. Esimerkiksi palvelt toimivat kustannustehokkaimmin, kun ne järjestetään kuntalähtöisesti, eikä ylhäältä päin sanelemalla. Toisin sanoen siis kuntien erityistoimialaan kuuluvat tehtävät ovat myös kaikkein kalleimpia.

Kapinaliikkeen (ja muidenkin kuntaliitoksia kategorisesti vastustavien) kannattaisi mielestäni säilyttää malttinsa, koska yhtään konkreettista ratkaisuehdotusta ei ole pöydässä. Suomen Kuvalehdelle vuodettu kuntakartta ei palvele avointa ja demokraattista yhteiskuntaa, jossa ainakin itse haluaisin elää. Asioihin pitää ottaa kantaa faktojen, eikä kuulopuheiden kohdalta.

On jotenkin helvetin kyllästyttävää katsoa Ruotsia ylöspäin, mutta kyllä tässäkin asiassa ottaisin mallia länsinaapurista. Ruotsissa on käytössä hallintomalli, jossa 260 kunnan lisäksi on olemassa 20 ns. maakäräjäkuntaa. Maakäräjäkunnat ovat maakuntatyyppisiä alueita, jotka hoitavat alueellaan kaikkien julkiseen terveydenhuoltoon liittyvien tehtävien lisäksi muun muassa joukkoliikenteeseen ja kulttuuripalvelujan järjestämiseen liittyviä hommia. Tavoitteena on, että maakäräjät hoitavat tehtäviä, joihin kunnan kokoinen organisaatio on liian pieni, jolloin kustannukset eivät karkaa käsistä. Mikäli Suomeen sovellettaisiin tällaista mallia, tulisi kuntien määrä putoamaan ehkä n. 170 kappaleeseen. Maakuntien lukumäärästä en osaa sanoa.

Luonnollisesti kritiikkiä pitää antaa myös päähallituspuolue Kokoomuksen suuntaan. Puhaat "sadasta kunnasta" ja "kuntien karsimisesta kovalla kädellä" näyttävät aika reilusti keskisormea Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjalle ja koko suomalaisen lähidemokratian periaatteille. Kunta on kuitenkin niin paljon kaikkea muutakin kuin se huonosti toimiva terveyskeskus, jossa joutuu jonottamaan liian kauan.

Osapuolien pitäisi pelata avoimin kortein, istua yhteiseen pöytään ja tehtävä kompromisseja. Pakkoliitoksilta tuskin vältytään, mutta niitä tulee vastustaa viimeiseen asti.

Edit: Ylen jutussa oli Asikkala, eikä Akaa. My mistake.
 
Viimeksi muokattu:

Fordél

Jäsen
Tosiasioiden tunnustaminen tarkoittaa sitä, että nykyinen kuntarakenne näillä lakisääteisillä palveluilla on kestämätön. Vaikka jo nyt ollaan suhteellisen kusessa, tulevaisuudessa tilanne ja alueellinen eriarvoisuus pahenee entisestään. Alueellisella eriarvoisudella tarkoitan sitä, kun esim. samassa maakunnassa veroprosentit saattavat vaihdella useita prosenttiyksiköitä.

Toisaalta ihmisillä on vapaa oikeus asua missä haluavat ja kunnilla taas itsehallinto, johon kuuluu kunnallisveroprosentin määrittely. Eli tässä on alueellisen eriarvoisuuden vastapainoksi muitakin juttuja huomioitavana.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Maglorilta erinomainen kommentti kokonaisuudessaan. Vallan (siitähän on kyse ja puhtaasti rahasta, muusta ei väliä) etäännyttäminen ja keskittäminen on täsmälleen päinvastaiseen suuntaan menevää kehitystä kuin se mitä EU:sta meille kohdistetaan.

Mutta vielä näihin myyttisiin siipeilijöihin. benicio kertoi jo nyt käyttävänsä kaikissa erikoispalveluissa etäisen Turun yrittäjiä. Näin on Tampereellakin. Aniharvoja vähänkin ruokakauppaa ja Alkoa erikoisemmat tarpeet pitää käydä ostamassa Tampereelta (bensaa palaa, luonto tykkää) ja sinnehän NEKIN verot sitten jäävät. En minä voi käydä Tampereella "nauttimassa" mistään kalliisiin peruspalveluihin kuuluvia ihanuuksia. Siipeilystä puhuminen on puhdasta valehtelua ja propagandaa jolla nostatetaan asiaan perehtymättömien tunteita (meitä ryöstetään, Helsinki elättää muuta Suomea).

Se on toki minustakin puuttumisen arvoinen asia, jos jokin pikkuruinen kunta ei millään selviä omista velvotteistaan mutta Helsingin, Turun ja Tampereen on aivan turha tulla valittamaan kukkaron tyhjyyttä ja vihapostittamaan maalle pakenevista lapsiperheistä. Oma häpeänsä. Miksi karkoittavat kuntalaisensa OMALLA yhdyskuntasuunnittelullaan, keskitetyillä etäisillä epäinhimillisillä peruspalveluorganisaatioillaan ja kasvottomalla byrokratiallaan? Itse lähdin Tampereelta juuri em. tekijöitä karkuun, ja vastuullisena ihmisenä valitin ennen lähtöäni juuri näistä tekijöistä. Koskaan mitään responssia näihin ei tullut. Nykyiseen ympäristökuntaan olen erinomaisen tyytyväinen, vaikka meille sanottiin suoraan tänne tultuamme että "taas tulee yksi kallis lapsiperhe raskauttamaan talouttamme!". Kuka siis on kunnan mielestä se haluttu hyvä asukas? Minne kelpaisivat ihan tavalliset ihmiset? Kuinka meidän kunnon ihmisten käy?
 

Maglor

Jäsen
Suosikkijoukkue
EDM
Toisaalta ihmisillä on vapaa oikeus asua missä haluavat ja kunnilla taas itsehallinto, johon kuuluu kunnallisveroprosentin määrittely. Eli tässä on alueellisen eriarvoisuuden vastapainoksi muitakin juttuja huomioitavana.
Totta kai. Ihmiset ovatkin käyttäneet tuota mahdollisuutta, jolloin veronmaksukykyisimmät kansalaiset ovat lähteneet paikkakunnalta toiselle, jolloin lähtökunnan kurimus pahenee entisestään. Kyse on kuitenkin lähtökohtaisesti palveluista. Minusta ei ole oikein, että esim. Rääkkylän kaltaisten kuntien koko vuotuinen talousarvio koostuu valtiontuista ja ne kierrätetään suoraan yksityisen MedOnen taskuun, koska se on ainoa, joka pystyy tarjoamaan alueelle lakisääteiset palvelut kilpailutuksen jälkeen. Pari vuotta sosiaalipalvelut saattavatkin olla huokeampia, mutta ajan mittaan yksityinen yritys saattaa saavuttaa alueellisen monopoliaseman, jolloin se voi hinnoitella palvelunsa miten haluaa, jolloin syntyy lisäkustannuksia. Olet oikeassa siinä, että ihmisillä on vapaus asua missä haluavat. Kunnilla ei kuitenkaan ole oikeutta määrittää, mitä erityispalveluja se tarjoaa tai on tarjoamatta.
 

Fordél

Jäsen
Vallan (siitähän on kyse ja puhtaasti rahasta, muusta ei väliä) etäännyttäminen ja keskittäminen on täsmälleen päinvastaiseen suuntaan menevää kehitystä kuin se mitä EU:sta meille kohdistetaan.

Jos otetaan laajempi perspektiivi ja vaikka viimiset parikymmentä vuotta niin Suomessa on kehitys kulkenut vallan hajauttamisen suuntaan, kun on vähennetty valtion ohjausvaltaa ja kasvatettu kunnallista itsehallintoa. Nyt otetaan ehkä askelia toiseen suuntaan, mutta niinhän se yleensäkin menee näissä uudistuksissa. Tosin nyt uudistuksen pääpaino on eri kun koitetaan uudistaa kuntatason palveluita eikä niinkään valtiotasoa (1990-luvulla alkanut muutos).
 

Fordél

Jäsen
Olet oikeassa siinä, että ihmisillä on vapaus asua missä haluavat. Kunnilla ei kuitenkaan ole oikeutta määrittää, mitä erityispalveluja se tarjoaa tai on tarjoamatta.

Niin lakisääteisistä palveluiden järjestämisvelvoitteesta ei pääse mihinkään, mutta kaikki tehtäväthän ei ole näitä. Tosin huomattava osa on ja aika vähän on niitä, jotka kunta on itselleen itsehallinnon nojalla ottanut.
 

magnum37

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tulevaisuuden Sport
Palvelujen keskittämiseltä tämä puhtaasti haiskahtaa. Toisaalta jos ajatellaan mitä hyötyä niistä julkisista palveluista mitä nyt enää on tarjolla niin aivan sama. Pitemmällä aikavälillä väestöllä tulee olemaan entistä suurempi paine pakkautua suurkuntien keskustoihin (alkuperäisiin ydinkaupunkeihin) ja maaseutu autioituu ja viherpiipertäjät iloitsevat.

Itse asun kasvukeskuksessa, jonka kehitystä kuitenkin uhkaa nimenomaan se, ettei asukasluvun kehitys ole yhtä voimakasta kuin muissa kasvukeskuksissa. Ilman kuntaliitoksia Vaasa tulee tippumaan pois 20 suurimman keskuksen listalta, kun vielä 15 vuotta sitten sijoitus oli 12. Vaasan suurkuntaa ei kuitenkaan tule ilman pakkoliitoksia, kun RKP hallitsee ympäryskuntia.
 

Rocco

Jäsen
Käsittääkseni Vaasan seudulla juuri RKP on ollut liitosten suurin jarru juuri kielipoliittisista syistä. Liitosta taas on ajettu elinkeinopoliittisista syistä tämän mainitsemasi liian "tiiviyden" takia ja näin saataisiin maankäyttöön joustoa.
RKP ei haluaisi liittyä Vaasaan, koska se menettää monien kuntien alueella oman "dynastian". Sitä varten RKP haluaisi rakentaa erilaisen mallin, mikä ainakin minulle sopisi mainiosti. Vaasaan on liittymässä Vähäkyrö, ja tästä on tulossa Suomen ensimmäinen kuntaliitos, missä ei ole yhteistä maarajaa. Välissä on pari kilometriä Mustasaaren kuntaa. Mustasaari ei tätä liitosta vastusta.

Nyt jos tosiaan Mustasaari, Maalahti, Vöyri-Oravainen ja Korsnäs liitetään lisäksi Laihian kanssa Vaasaan, en tiedä kuka siitä hyötyy. Tässä on kyse paljon isommistakin asioista, kuin vain työssäkäyntialueesta. Jos oltaisiin järkeviä, niin Mustasaaresta voisi tehdä RKP:n oman ison kunnan mihin liittyisi nämä ruotsalaiskunnat, ja Vaasa saisi laajentua sisämaahan Vähänkyön ja Laihian suuntaan.'
Itse asun kasvukeskuksessa, jonka kehitystä kuitenkin uhkaa nimenomaan se, ettei asukasluvun kehitys ole yhtä voimakasta kuin muissa kasvukeskuksissa. Ilman kuntaliitoksia Vaasa tulee tippumaan pois 20 suurimman keskuksen listalta, kun vielä 15 vuotta sitten sijoitus oli 12. Vaasan suurkuntaa ei kuitenkaan tule ilman pakkoliitoksia, kun RKP hallitsee ympäryskuntia.
Yksikään selkeästi kaksikielinen kaupunki ei ole kasvanut, poislukien Espoo, sekin Helsingin kainalossa. Melkeinpä sitä mukaa on näiden kaksikielisten kaupunkien kasvu hidastunut muihin kaupunkeihin nähden, kun ruotsinkielistenkin määrä pienenee maassa. Eipä ole Vaasa, Porvoo, Pietarsaari, Kokkola, Kristiinankaupunki, Tammisaari yms kasvanut minnekään, melkien päinvastoin. Vaasahan oli aikoinaan muistaakseni Suomen 3. suurin kaupunki? Siitä on tosin aikaa, eikä Suomi tainnut olla edes itsenäinenkään tuolloin vielä.

Eli jos Vaasasta tehtäisiin tällainen sekakielinen pakkoliitoskaupunki, se ehkä näyttäisi paperilla hyvältä, mutta tuskin tulisi toimimaan.
 
Viimeksi muokattu:

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Vaikka olen suurelta osin kuntauudistuksen kannalla,on alkanut sapettamaan tämä puoluepoliittinen suhmurointi asian ympärillä. Kepu vastustaa sitä suurelta osin siksi että sen suhteellinen vaikutusvalta pienenee. Kokoomus ja demarit taas kannattavat oman vaikutusvallan kasvun vuoksi. RKP on tässä tietysti aivan oma lukunsa. Tässä maassa on ilmeisesti mitään mahdoton päättää ilman että olisi oma lehmä ojassa ihan vaan tulevaisuuteen järkevästi katsoen.
 

Kyynikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK / HJK + Porin Ässien sympatiakannattaja
Vaikka olen suurelta osin kuntauudistuksen kannalla,on alkanut sapettamaan tämä puoluepoliittinen suhmurointi asian ympärillä. Kepu vastustaa sitä suurelta osin siksi että sen suhteellinen vaikutusvalta pienenee. Kokoomus ja demarit taas kannattavat oman vaikutusvallan kasvun vuoksi. RKP on tässä tietysti aivan oma lukunsa. Tässä maassa on ilmeisesti mitään mahdoton päättää ilman että olisi oma lehmä ojassa ihan vaan tulevaisuuteen järkevästi katsoen.

Senpä takia demokratia jossa pitää kuulla jokaisen mielipiteitä ja näkemyksiä, siis kuka vaan kynnelle kykenee niitä ilmaisemaan, on joskus täyttä paskaa ja kallista veronmaksajille. Puoluepolitiikka, kielipolitiikka ja suurin piirtein kaikki muukin politiikka, jolla kositaan äänestäjiä, pitäisi jättää syrjään ja tehdä sellainen päätös joka palvelee ennen kaikkea veronmaksajia!
 

magnum37

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tulevaisuuden Sport
Yksikään selkeästi kaksikielinen kaupunki ei ole kasvanut, poislukien Espoo, sekin Helsingin kainalossa. Melkeinpä sitä mukaa on näiden kaksikielisten kaupunkien kasvu hidastunut muihin kaupunkeihin nähden, kun ruotsinkielistenkin määrä pienenee maassa. Eipä ole Vaasa, Porvoo, Pietarsaari, Kokkola, Kristiinankaupunki, Tammisaari yms kasvanut minnekään, melkien päinvastoin. Vaasahan oli aikoinaan muistaakseni Suomen 3. suurin kaupunki? Siitä on tosin aikaa, eikä Suomi tainnut olla edes itsenäinenkään tuolloin vielä.

Eli jos Vaasasta tehtäisiin tällainen sekakielinen pakkoliitoskaupunki, se ehkä näyttäisi paperilla hyvältä, mutta tuskin tulisi toimimaan.

Väestörekisterissä aikoinaan työskennellyt isoäitini kertoi, että ainakin viidenneksi suurin kaupunki Vaasa on ollut vielä joskus sotien jälkeen. Ihan hyvä huomiohan tuo on, että kielikysymyksen kanssa kamppailevat kaupungit eivät ole juuri kasvaneet. Lisäksi vielä Vaasan sijainti oli Merenkurkun laivaliikenteen kultavuosina edullisempi kuin mitä se on tänäpäivänä. Nykyään Vaasa on maantieteellisesti syrjässä, ja kun painopiste taloudessakin on enenevässä määrin lännen sijaan idässä niin Vaasa joutuu tosissaan taistelemaan paikastaan auringossa.

Mitään laillista estettä kai ei valtiovallan puolesta olisi sillekään, että tosiaan Mustasaari säilyy itsenäisenä ja ottaa siipensä alle nämä muut persaukiset RKP:n kunnat ja Laihia ja Vähäkyrö liittyy Vaasaan. Silti uskon, ettei Virkkusen ministeriö katso tätä hyvällä, vaan kyllä siellä on pyrkimys saada RKP:n valtakunta osaksi Vaasaa. Sillähän ei ole kuntaministeriössä juuri mitään painoarvoa, millaiseksi probleemaksi RKP:n 50% valtaosuus tulevassa suurkunnassa muodostuisi. Pietarsaari on tästä huolestuttava esimerkki. Kaupungissa kielialue on about 50/50, mutta käytännössä RKP määrää asioista.

opelix kirjoitti:
Tässä maassa on ilmeisesti mitään mahdoton päättää ilman että olisi oma lehmä ojassa ihan vaan tulevaisuuteen järkevästi katsoen.

Huomioi tuossa vielä kaksikielisyys niin soppa on valmis. Kyllä vaasalaisena kateellisena katson esim. Kuopion, Jyväskylän ja miksei Lahdenkin, kaupunkien vakaata kehitystä, kun ei ole kaksikielisyyden "rikkautta" vaikuttamassa kunnalliseen päätöksentekoon.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös