Suomen kieli

[Motti-Masa]

Keskustelua suomen kielestä

 

[Motti-Masa]

Toisinaan harmittaa, että eräs jännä erityispiirre etenkin Pohjois-Karjalan murteessa on jo melkein kadonnut. Joidenkin noin 80-vuotiaiden puheessa vielä saattaa esiintyä sananloppuinen k.

Eräs sukulainen on käyttänyt sitä esim. näin:

"Tuonne ne män saepilvet Venäjällek"

"perkelek"

"Ei olek" "ei ook"

"Elähän purek" (koiralle)

 

[Ann Arbor]

Taannoin podin alemmuuskompleksia suomen ollessa harvinainen poikkeus ei-indoeurooppalaisena kansalliskielenä Euroopassa. Rummutin indouralista teoriaa (mikä ihan mahdollinen kyllä on) ja uskottelin suomen olevan itse asiassa kreolikieli lukuisine indoeurooppalaisine lainasanakerrostumine. Sittemmin olen oppinut arvostamaan kielemme erityislaatuisuutta, vaikka kielemme onkin haaste esimerkiksi maahanmuuttajille.

 

[Vahva tunne]

Suomen kielihän tarjoaa kovasti sanaleikeillle mahdollisuuksia. Samaten sanojen synonyymit tekevät kepposia, ulkomaalaiset ei näitä hetkessä opi. Neil o,i kova seppä, hienosti leikitteli sanoilla ja lauseilla. Gösta, Juice ja Normaalin pojat myös mestareita näissä.
Ja vielä varmaan kerrotukin tarina, kun Sotkamon suunnalta tuli työkaveri aikanaan. Pyydettiin jotain pikkuhommaa tekemään, ja sanoi, ettei kehtaa! Meikäläinen mielessään, että mit vit. Mitäs kehtaamista tuossa. Kunnes myöhemmin selveni, että vastaa tuo jaksamista/viitsimistä.

 

[Motti-Masa]

Ralliradiossa joku sanoi, että ”kaseikko”

Meillä on koivu —> koivikko

Mutta ei meillä ole sanaa kase ja että siitä voisi vetäistä kaseikko

Ymmärsin kyllä, mitä juontaja tarkoitti, koska tiesin, että viroksi kask on koivu

 

[mjr]

Vahva kieli, sellainen tumma ja raskas, emotionaalinen - oma rakkaus on ollut englantiin hamalta lukioajalta saakka: englanninkieliseen kirjallisuuteen ja runouteen. Shakespearen kieli, kevyempi ja loogisempi, monivivahteisempi. (Ei siis sillä tavoin trendikästä, joku sanskrit tai mongolia olisi ollut paljon katu-uskottavampaa.) Vaan suomi on sinänsä huomattavan toimivaa, erilaista, vahvaa. Meillä on hämmästyttäviä kirjailijoita, joku Kivi about ennen kuin koko kieltä edes oli keksitty, hämmentävän virtuoosimainen Leino et al, ja sen jälkeen vaikka joku Haavikko, Nummi ja muut modernistit jne. jne. Kyllä suomi on sangen ok. Välillä kun oleskelee somessa niin tuntuu, että huomattava osa meidän ah niin pontevista "kansallisradikaaleistamme" ei edes vähän alusta tunne tämän maan kirjallisuutta ja kieltä. Tämän maan kansallisuuden, erityisyyden perustaa.

 

[Surukuku]

Ralliradiossa joku sanoi, että ”kaseikko”

Meillä on koivu —> koivikko

Mutta ei meillä ole sanaa kase ja että siitä voisi vetäistä kaseikko

Ymmärsin kyllä, mitä juontaja tarkoitti, koska tiesin, että viroksi kask on koivu

Kyllä kaseikko on ihan yleisesti käytetty murresana suomen kielessä tarkoittaen sellaisia tienvieruspusikkoa, varvikkoa. Setäni käytti tuota sanaa, kun tarkoitti jonkin suistumista tietä ojaan.

 

[Kauko Viisas]

Tuossa inventoin hieman "kirjastoani" ja törmäsin Veijo Meren teokseen "Sanojen synty" (6. painos, 2004).

Mainio teos vaikka kai tuo kaikki löytyy nykyään netistäkin, mutta onhan se kuitenkin kirja. Minä pidän kirjoista ja suomen kielestä.

 

[Kauko Viisas]

Linnuista ja suomenkielestä.

Haahka, lintu, johdettu sanasta haahkea, jonka merkitys on harmaa.

Koskaan kuullutkaan haahkeasta.

Haapana, myös haapasorsa, johdettu puun nimestä haapa, joka samalla tavalla harmaa.

 

[Motti-Masa]

Tänään juttelin ulkkarin kanssa. Hän opiskelee suomea. Vaikeaa on se, että kun sanat ovat niin pitkiä, niin puhetta kuunnellessa ei saa selvää, milloin sana vaihtuu toiseen. Sitten on intonaation puute. Ei voi tietää milloin on kysymys ja milloin toteava lause. Eikä suomalainen elehdi eikä kasvoilta voi lukea mitään, tulee vaan tasapaksua tekstiä suusta eikä voi tietää mitkä ovat puhujan fiilikset. Sitten suomea puhutaan niin hiljaa, ettei tahdo kuulla.

Näillä mennään.

 

[finnjewel]

Jotkut nuoremman polven tv-esiintyjät ja "tiktok-tähdet" ovat pikku hiljaa yrittäneet tuoda suomen(kin) kieleen ruotsalais- ja norjalaistyyppistä kiekaisua sanojen viimeiselle tavulle.
Tavallisten kansalaisten puhekielessä sellainen on vielä harvinaista.
Virallinen ohjehan on paino ensimmäisellä tavulla.

 

[mjr]

Jotkut nuoremman polven tv-esiintyjät ja "tiktok-tähdet" ovat pikku hiljaa yrittäneet tuoda suomen(kin) kieleen ruotsalais- ja norjalaistyyppistä kiekaisua sanojen viimeiselle tavulle.
Tavallisten kansalaisten puhekielessä sellainen on vielä harvinaista.
Virallinen ohjehan on paino ensimmäisellä tavulla.

Onhan tuosta uutisoitu jo vuosituhannen alkuvuosina jos oikein muistan - silloin pidettiin helsinkiläisen nuorison ilmiönä.

edit: tämä löytyi lyhyellä googlauksella Nuorten puhetapa kotiutuu suomen kieleen

 

[Txjokeri]

Onhan tuosta uutisoitu jo vuosituhannen alkuvuosina jos oikein muistan - silloin pidettiin helsinkiläisen nuorison ilmiönä.

edit: tämä löytyi lyhyellä googlauksella Nuorten puhetapa kotiutuu suomen kieleen

Eikö meillä ollut viime vuosituhannella joku naispoliitikko, jolla oli aina tapana "kiekaista" tms. lauseen loppu.

 

[Kauko Viisas]

"Read Hourin tavoitteena on lisätä lukuiloa ja innostaa erityisesti lapset ja nuoret lukemisen pariin."

Read Hour????

Hieno asia, hyvä juttu, mutta miksi Read Hour? Miksi ei lukutunti tai yleisempi lukemisen iloa?

 

[Motti-Masa]

"Read Hourin tavoitteena on lisätä lukuiloa ja innostaa erityisesti lapset ja nuoret lukemisen pariin."

Read Hour????

Hieno asia, hyvä juttu, mutta miksi Read Hour? Miksi ei lukutunti tai yleisempi lukemisen iloa?

Tämä enkun sotkeminen suomen sekaan on lähtenyt ihan lapasesta, mutta toisaalta olen huomannut, että kyllä se alkaa ihmisiä ärsyttämäänkin. Pidetään vaan linja, että enkku on enkkua ja suomi on suomea. Molemmat hyviä kieliä, mutta ei pidä sekoittaa niitä. Laitetaas palautetta noille ;)

 

[Kauko Viisas]

Tämä enkun sotkeminen suomen sekaan on lähtenyt ihan lapasesta, mutta toisaalta olen huomannut, että kyllä se alkaa ihmisiä ärsyttämäänkin. Pidetään vaan linja, että enkku on enkkua ja suomi on suomea. Molemmat hyviä kieliä, mutta ei pidä sekoittaa niitä. Laitetaas palautetta noille ;)

Lasten ja nuorten säätiöllä näyttää olevan yleinen linja että käytetään otsikkotasolla englantia. Esimerkiksi Dreams - Dreams liputtaa unelmoinnin puolesta. Jokaisen nuoren on uskallettava unelmoida ja koettava voivansa vaikuttaa tulevaisuuteensa omilla teoillaan.

 

[finnjewel]

Ennen oli finglishkin parempaa. Halpahallissa oli golitsit, svetarit, sortsit ja gloksit.
Rillillä myytiin palggania, pitsaa, fish & shipsejä ja gogagolaa.

 

[Peltinen]

"Read Hourin tavoitteena on lisätä lukuiloa ja innostaa erityisesti lapset ja nuoret lukemisen pariin."

Read Hour????

Hieno asia, hyvä juttu, mutta miksi Read Hour? Miksi ei lukutunti tai yleisempi lukemisen iloa?

Tuo on ihan kansainvälinen liike ja käännös on ”lue tunti”, ei lukutunti.

 

[Kauko Viisas]

Tuo on ihan kansainvälinen liike ja käännös on ”lue tunti”, ei lukutunti.

Tiedän tämän, mutta kysymykseni kuuluu: miksi käytetään suomen kielisellä sivuilla englannin kielistä yläotsikkoa semminkin kun sivustot ovat myös englannin kielellä?

Toisekseen tämä "lue tunti" -ajatus ei käy ilmi lasten ja nuorten säätiön sivuilta.

Olkoon se sitten "lue tunti" tms. suomeksi.

Tämä sama toistuu muissa "projekteissa".

 

[finnjewel]

Tuo on ihan kansainvälinen liike ja käännös on ”lue tunti”, ei lukutunti.

Vaikka tämä onkin suomen kielen ketju, niin eikö "lue tunti " ole englanniksi "read an hour"?
"Read hour" - jos ei lueta tasan yhtä tuntia - vaan jonkin aikaa, hetken verran, kääntyisi suomeksi "lukemishetki", "lukuhetki".

 

[Motti-Masa]

Lukekaa kirjoja ja laittakaa omat lapset lukemaan. Äänikirja on hieman eri asia kuin painettu kirja. Tarina on toki sama ja tarina on tietysti se tärkein. Mutta se että silmillä katsoo tekstiä ja hahmottaa ja ymmärtää sen ja kääntelee sivuja ja kirja etenee, niin väitän, että tekee aivoille hyvää ja ehkäisee dementiaa.

Pisa-tuloksissa romahdus: äidinkielen opettajat kertovat surullisesta tilannekuvasta kouluissa

Opettajat näkevät selkeät heikon lukutaidon vaikutukset oppilaissa. Nyt he pelkäävät, että nuorten taidot hoitaa omia asioitaan ovat aikaisempia sukupolvia heikommat.

yle.fi

 

[Kilgore Trout]

Vahva kieli, sellainen tumma ja raskas, emotionaalinen - oma rakkaus on ollut englantiin hamalta lukioajalta saakka: englanninkieliseen kirjallisuuteen ja runouteen. Shakespearen kieli, kevyempi ja loogisempi, monivivahteisempi. (Ei siis sillä tavoin trendikästä, joku sanskrit tai mongolia olisi ollut paljon katu-uskottavampaa.) Vaan suomi on sinänsä huomattavan toimivaa, erilaista, vahvaa. Meillä on hämmästyttäviä kirjailijoita, joku Kivi about ennen kuin koko kieltä edes oli keksitty, hämmentävän virtuoosimainen Leino et al, ja sen jälkeen vaikka joku Haavikko, Nummi ja muut modernistit jne. jne. Kyllä suomi on sangen ok. Välillä kun oleskelee somessa niin tuntuu, että huomattava osa meidän ah niin pontevista "kansallisradikaaleistamme" ei edes vähän alusta tunne tämän maan kirjallisuutta ja kieltä. Tämän maan kansallisuuden, erityisyyden perustaa.

Eräs suomen ja englannin eroista korostuu marraskuun NaNoWriMo:ssa (National Novel Writing Month) , jossa tavoitteena on kirjoittaa 50 000 sanan mittainen romaani kuukauden aikana. Idea on luonnollisesti lähtenyt Amerikasta, ja englanniksi se on huomattavasti helpompi, joskaan ei míkään helppo, toteuttaa kuin suomeksi. Englannissa on prepositiot siinä missä meillä sijapäätteet, yhdyssanat kirjoitetaan usein erikseen jne. Ja joka sana lasketaan.
Olen joskus yrittänyt puolikasta hanketta, joka joidenkin arvioiden mukaan on samaa luokkaa kuin englannin kielen 50 000 sanaa, mutta vaikka teknisesti 800-900 sanan kirjoittaminen päivässä onnistui, niin minulta loppui sanottava kesken, eikä pelkkä sanojen peräkkäin laittaminen enää ollut mielekästä.

 

[Harzan]

Kumpiko mahtaa olla oikea muoto:
"Ottaa tulta alleen"
vs.
"Ottaa tuulta alleen"

Eilen Urheiluruudussa kuulin myös version "ottaa tulta siipiensä alle", kun toimittaja puhui naisten jääkiekon ammattilaisliigasta. Miten tuli siipien alla auttaa lentämistä?

 

[Motti-Masa]

Kyllä siinä kone tippuu, jos ottaa tulta siipiensä alle.

Itte olen kuullut että joku on "kaksiteräinen juttu" varmaan joku sanoo, "kaksiteräinen piippu".

Näitä sotketaan keskenään.

 

[finnjewel]

29 % luuli Rovaniemettä Hämeenlinnaksi​

Hyvä Ilta-Sanomat!
edit. Syytin ensin sitä toista iltapulua, mutta IS tämän aivopierun takana oli.