Liiton neuvotteluasemaa/-voimaa suhteessa Liigaan heikentää se, että Liigan liiketoiminta ei ole käsittääkseni erityisesti, jos lainkaan, riippuvainen liiton olemassaolosta. Jos liiton toiminta päättyisi huomenna, niin katoaisiko yht’äkkiä Liigan liiketoiminnan edellytykset? Ei tietenkään.
Liitolla on tietysti valta valvoa ja varmistaa tietyin sovituin sanktioin ja kielloin se, että liiton sääntöihin sitoutuneet tahot noudattava liiton sääntöjä, mutta liitto ei saa säännöillään ja kielloillaan ilman muun muassa hyväksyttävää syytä estää kilpailevaa toimintaa tai sellaisen pääsyä markkinoille. Alla linkki aihetta käsittelevään Antti Aineen artikkeliin:
www.edilex.fi
Toinen asia on se, että miksi ihmeessä liitto haluaisi ajautua ”sotaan” Liigaa vastaan, kun Liiga on lajin kansallinen ykkössarja, 100 miljoonan euron bisnes ja sarjaan kuuluu 16 maan johtavaa jääkiekkoseuraa? Aika luonnollista, että myös liiton ja lajin kokonaisedun mukaista on se, että Liiga-seurojen halut otetaan huomioon sarjajärjestelmiä jne. tehtäessä.
Ja totta kai liiton päätöksentekoon voi liittyä epäasiallisia järjestelyjä. Tuotahan kilpailuviranomainen ilmeisesti osaltaan arvioi omassa selvityksessään
pelaajayhdistyksen lakimiehen mukaan. Pelaajayhdistyksellä nyt ainakin siinä mielessä pitäisi olla jotain hajua mahdollisista epäasiallisuuksista, kun heillä on oma edustajansa liittovaltuustossa.