Suomen huonoin presidentti?

[Pisin Kääpiö 186cm]

Tämä on aika vähäpätöinen asia, kun puhutaan jostain yksittäisestä tilaisuudesta ja siihen menemisestä. Noin muuten Halonen pyrki olemaan presidentti koko kansalle ja pyrki huomioimaan vähemmistöt ihailtavalla tavalla (tai no Pentti Oinonen on varmasti eri mieltä, hyi homot tanssimassa linnan juhlissa). Nykyinen oleskelupresidentti taas asemoituu lähinnä konservatiivihihhulien pressaksi toivottelemalla Jumalan siunauksia ja vastustamalla tasa-arvoista avioliittolakia.

Siinä olen samaa mieltä, että ainakin määrättyjen vähemmistöjen huomioiminen on pitkässä perspektiivissä asia, josta Halosta tullaan muistamaan pääosin hyvällä. Eivät toki kaikki muista, sillä Oinoset ja hurmoskristityt eivät maailmasta lopu. Mutta toisin kuin uskottelet, ei Halonen oikeasti pyrkinyt olemaan koko kansan presidentti, eikä hän edes pyrkinyt peittelemään keitä suosi ja keitä jopa inhosi. Ei tällaista meininkiä muilla demaripresidenteillä ollut.

 

[TomiP]

Siinä olen samaa mieltä, että ainakin määrättyjen vähemmistöjen huomioiminen on pitkässä perspektiivissä asia, josta Halosta tullaan muistamaan pääosin hyvällä. Eivät toki kaikki muista, sillä Oinoset ja hurmoskristityt eivät maailmasta lopu. Mutta toisin kuin uskottelet, ei Halonen oikeasti pyrkinyt olemaan koko kansan presidentti, eikä hän edes pyrkinyt peittelemään keitä suosi ja keitä jopa inhosi. Ei tällaista meininkiä muilla demaripresidenteillä ollut.

Johtuneeko taustaeroista. Ahtisaari nyt ei missään mielessä ollut perusdemari. Hänellä oli pitkä diplomaattitausta ja eikä hän juurikaan ollut toiminut puolueessa aktiivisesti. Koivisto taas oli rintamamies (kaukopartiomies). Rintamamiehet tunsivat aseveljeyttä keskenään puolue-erosta riippumatta. Koivistolla oli pitkä ura Suomen pankissa ja politiikassa yleensäkin. Lisäksi Koivisto on harras uskovainen.

Halonen taas oli köyhän yksinhuoltajan tytär Helsingistä, joka omalla älykkyydellä ja uutteruudellaan luki itsensä lakimieheksi ja sitten teki ansiokkaan uran ay-liikkeessä (SAK:ssa) ja politiikassa. Missään vaiheessa Halosella ei ollut vastaavia tukiverkostoja kuin Ahtisaarella tai Koivistolla. Haloselle naiseus oli lähes koko uran haittana, ulkonäöstään hän ei hyötynyt koskaan pikemminkin päinvastoin.

 

[erku]

Kun korostat Tarja Halosen olleen suosittu ja arvostettu presidentti gallupien mukaan, niin samalla kaavalla ymmärtääkseni Niinistökin on erittäin suosittu. Koko kansan presidentti siis.

Jos gallupeilla mitataan koko kansan presidenttiyttä, niin siinä tapauksessa Halonen on ollut se todellinen koko kansan presidentti. Häneen oli erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä parhaimmillaan 88 prosenttia kansasta. Yli 80 prosentin kannatusluvut olivat oikeastaan jopa arkipäivää Tarjalle. Niinistö on myös ollut verrattain suosittu, mutta ei kuitenkaan Tarjan veroinen. Sauli taisi nyt joulukuussa julkaistussa kyselyssä tehdä omat pohjat saamalla 79 prosentin kannatuksen.

 

[Radiopää]

Ei tässä maassa ole ollut presidentillä käyttöä sitten Mauno Koiviston. Ahtisaaren, Halosen ja Niinistön ansioihin ja virheisiin olisi päästy ilman presidenttiäkin. Varsinkin Halosta haukutaan turhan paljon, vaikka hänen valtansa oli mitätön. Niinistöä taas pidetään arvossa, koska kaikki muut ovat jo maineensa pilanneet.

 

[olkikuukkeli]

Olipa vaikea kysymys. Vastasin kuitenkin C. G. E. Mannerheim, joskin häntäkin voidaan pitää syyntakeettomana "huonouteensa". Ilman täysin poikkeuksellisia olosuhteita hänestä ei olisi koskaan presidenttia tullutkaan.

 

[Klose16]

Haloselle naiseus oli lähes koko uran haittana, ulkonäöstään hän ei hyötynyt koskaan pikemminkin päinvastoin.

Heh, joopa. Naiseus nyt oli se pääsyy miksi ylipäänsä valittiin presidentiksi, ulkoministeriydestä voitaneen spekuloida.

Tuloksia kun katsoo niin tulos on kivullisen päivänselvä. Halonen oli vikatikki muuten hienossa sarjassamme. Mannerheim suurena johtajana on ainut toinen joka herättänyt (pieniä) vastareaktioita.

 

[Barnes]

Halosella ei ollut enää mitään valtaa edes ulkopolitiikassa. Syy ulkopolitiikan kuviteltuun huonouteen oli hallituksissa. Projisoitte vain kaiken kaunanne Haloseen, ihme pseudoargumentein.

Olikohan nyt Lipponen kuka totesi Ottawan sopimuksesta, ettei hän ollut koskaan kuullutkaan niitä haukkuja, joissa Tarja Halosen mukaan Suomea arvosteltiin kyseisen sopimuksen allekirjoittamattomuudesta. Halonenhan ajoi voimakkaasti kyseistä sopimusta eteen päin käyttäen argumenttinaan mm. Suomen kansainvälistä arvostusta...

Sitten Halosen kauteen mahtuu muutama kummallista virkanimitystä, ja jos lähdetään spekuloimaan ei-presidenttikauden aikaisilla tapahtumilla niin sieltähän löytyy esimerkiksi "EEC-sopimus torjuttava" -vetoomusta.

Ei Halonenkaan nyt erityisen huono ole, mutta hän on näistä vaihtoehdoista heikoin.

 

[Toejoen Veikko]

Tämä on aika vähäpätöinen asia, kun puhutaan jostain yksittäisestä tilaisuudesta ja siihen menemisestä.

Parjaamasi Mannerheim oli henkilö, joka oli aloitteellinen siinä, että kaatuneiden muistopäivä siirrettiin alkavaksi toukokuun kolmantena sunnuntaina kaikkien itsenäisyyden ajan sodissa kaatuneiden muistoksi. Myös kapinallisten.
Halonen lähetti signaalin kahtiajaosta.

Iso osa teloituksista johtui Mannerheimin "ammutaan paikalla" -käskystä, jonka siivellä voitiin kuka tahansa ampua ilman mitään syytä.

Väärin. Kyseessä ei ollut käsky, vaan julistus, jossa selvästi todetaan syyt, minkä nojalla voidaan ampua paikalla.
"Henkilöt, jotka armeijan selän takana tavataan hävittämässä teitä, siltoja, kulkuneuvoja, sähkölennätin ja puhelinjohtoja, ammutaan paikalla. Samoin myös henkilöt, jotka tekevät aseellista vastarintaa maan laillista sotavoimaa vastaan, niin myös sala-ampujat ja murhapolttajat."

http://www.histdoc.net/historia/1917-18/mannerheim1918-02-25.html

 

[TomiP]

Parjaamasi Mannerheim oli henkilö, joka oli aloitteellinen siinä, että kaatuneiden muistopäivä siirrettiin alkavaksi toukokuun kolmantena sunnuntaina kaikkien itsenäisyyden ajan sodissa kaatuneiden muistoksi. Myös kapinallisten.
Halonen lähetti signaalin kahtiajaosta.



Väärin. Kyseessä ei ollut käsky, vaan julistus, jossa selvästi todetaan syyt, minkä nojalla voidaan ampua paikalla.
"Henkilöt, jotka armeijan selän takana tavataan hävittämässä teitä, siltoja, kulkuneuvoja, sähkölennätin ja puhelinjohtoja, ammutaan paikalla. Samoin myös henkilöt, jotka tekevät aseellista vastarintaa maan laillista sotavoimaa vastaan, niin myös sala-ampujat ja murhapolttajat."

http://www.histdoc.net/historia/1917-18/mannerheim1918-02-25.html

Tuon julistuksen perusteella ammuttiin ketä tahansa ja millä tahansa syyllä. Turhaan puolustatte tätä sotarikollista.

 

[Rixa88]

Ensinnäkään kansa ei häntä edes valinnut (ei edes valitsijamiesten avulla). Toisekseen suomalaisten pahin teurastaja ei ansaitse olla presidentti.

Ehdottomasti tämä yksi kansanmurhaaja. On Suomen poliittisen historian suurin häpeätahra, että Mannerheim nousi presidentiksi. Oikea seuraamus olisi pitänyt olla elinkautisvankeus.

8000 tuhatta punaista teloitettiin. Iso osa teloituksista johtui Mannerheimin "ammutaan paikalla" -käskystä, jonka siivellä voitiin kuka tahansa ampua ilman mitään syytä. 12 000 punaista tapatettiin nälkään leireillä. Mannerheim ei sanonut tähän sanaakaan.

Silti voitti Suuret suomalaiset -äänestyksen vuonna 2004. Taitaa suomalaiset olla melko sota/tappohullua porukkaa kun Jatkoajan lukijoistakin lähes puolet hyväksyvät sotimisen.

 

[MustatKortit]

Silti voitti Suuret suomalaiset -äänestyksen vuonna 2004. Taitaa suomalaiset olla melko sota/tappohullua porukkaa kun Jatkoajan lukijoistakin lähes puolet hyväksyvät sotimisen.

Näillä kahdella sankarilla on kyllä aikamoista viestiliikennettä.. kummatkin ovat julistautuneet demariksi, mutta mielipiteet ketjusta toiseen ovat jotain aivan muuta. Aika paljon enemmän vasemmalle mennään väkisinkin, USA on roistovaltio, Venäjä hieno maa ja Marski sotarikollinen...

Kyllähän Marski (ja Ryti) oli hieno ja kiehtova herrasmies, todella rasittavaa lukea tuossa yllä noita yksisilmäisiä vihaviestejä.

Niin, kuten jo aiemmin totesin, niin sota-aikojen johtajat (ja presidentit) Marski ja Ryti ottivatr kahdestaan yli puolet kaikista kisassa annetuista äänistä. Ja ääniä annettiin paljon, useita satoja tuhansia. Kuriositeettina mainittakoon, että Ryti ei ollut edes kisaraadin sadan henkilön listalla alunperin, vaan tuli täysin ulkopuolisena "muu ehdokas"-nimikkeellä koko kisan kakkoseksi.

pieni ot loppuun: noinkohan nykyisen some-kulttuurin aikana voitaisiin enää järjestää suurin suomalainen-kisaa... meinaan, tulisiko voittajaksi Cheek, JVG ja kumppanit... ja Marja Tyrni?

 

[TomiP]

Niin, kuten jo aiemmin totesin, niin sota-aikojen johtajat (ja presidentit) Marski ja Ryti ottivatr kahdestaan yli puolet kaikista kisassa annetuista äänistä. Ja ääniä annettiin paljon, useita satoja tuhansia. Kuriositeettina mainittakoon, että Ryti ei ollut edes kisaraadin sadan henkilön listalla alunperin, vaan tuli täysin ulkopuolisena "muu ehdokas"-nimikkeellä koko kisan kakkoseksi.

Kyllähän Marski ja Ryti olivat kummatkin hienoja miehiä, todella rasittavaa lukea tuossa yllä noita yksisilmäisiä vihaviestejä.

pieni ot loppuun: noinkohan nykyisen some-kulttuurin aikana voitaisiin enää järjestää suurin suomalainen-kisaa... meinaan, tulisiko voittajaksi Cheek, JVG ja kumppanit... ja Marja Tyrni?

Outoa on, että nämä herrat ajavat ohi Ståhlbergin sinun mielessä. Ståhlberg yhdisti järkevällä ja humaanilla politiikallaan sisällissodan ja sen jälkipuhdistusten katkeroittaman kansan.
Mannerheim on saanut turhaa arvonnousua usein. Sodanjohtajana hän oli varsinkin jatkosodan loppuvaiheessa auttamattomasti pihalla. Hän oli jo auttamattomasti pihalla sodan kehityksestä. Suomen tiedustelu oli hyvin selvillä, että NL keskittää joukkoja Kannakselle, mutta Mannerheim ei reagoinut tähän mitenkään. Tämä johti Suomen linjojen täydelliseen murtumiseen suurhyökkäyksen alkaessa. Viipurin NL valtasi käytännössä ampumatta laukaustakaan, niin paniikissa suomalaisjoukot olivat.
Mannerheimin ainoa merkittävä sota-ansio oli jättää Muurmanskin rata katkaisematta, ja se myös, että Suomi ei lähtenyt mukaan Leningradin valtausyritykseen. Suomalaisjoukot toki osallistuivat osittain Leningradin saartoon.

 

[V-G-]

Silti voitti Suuret suomalaiset -äänestyksen vuonna 2004. Taitaa suomalaiset olla melko sota/tappohullua porukkaa kun Jatkoajan lukijoistakin lähes puolet hyväksyvät sotimisen.

En ota kantaa siihen, oliko Mannerheim sotarikollinen ja kansanmurhaaja vai ei. Sen kuitenkin sanon, että Suomessa asuu varsin vähän omasta historiastaan tai Suomesta ylipäätään perillä olevaa kansaa. Tällaiset äänestykset eivät kerro niinkään siitä, minkälainen henkilö tai johtaja oli kyseessä, vaan siitä, minkälainen myytti tai imago häneen nykyään liittyy. Tässä on vissi ero.

Mitä itse äänestykseen tulee, en äänestä. Katson, että jokainen presidentti on hoitanut tehtävänsä hyvin ja asianmukaisesti oman aikansa tarpeiden mukaan. Mannerheimin vastuusta on sanottava, että nykyajan juridisen ajattelun mittapuulla hänet varmasti tuomittaisiin sisällissodan tapahtumista, sillä valkoisen osapuolen ylimpänä käskynhaltijana hänen olisi varmasti kuulunut saada siviilien vangitseminen ja tappaminen kuriin. Punaisiahan tapettiin ja vangittiin sotatoimien ulkopuolella lähteistä riippuen vähän alle tai vähän yli 1500. Samoin olisi kenties Ita-Karjalan miehityksen laita jatkosodassa. Siellä kuoli suomalaisten sotilaiden ampumina (jälleen lähteistä riippuen) n. 1000 venäläissiviiliä. Suomen armeijanhan ei olisi edes kuulunut edetä uuden rajan itäpuolelle, vaan kyseessä oli tottelematon mutta järjestäytynyt toiminta. Kuitenkin: silloin edettiin sen ajan juridisten mallien mukaan. Ei ole näyttöä siitä, että Mannerheim olisi de facto tehnyt sotarikoksen, sillä siviilien ampuminen oli hänen antamiensa määräysten perustella kiellettyä. Niinpä sotarikoksiin syyllistyttiin pikemminkin kenttätasolla.

 

[huhheijaa]

Kansa tuskin olisi koskaan Mannerheimia presidentiksi valinnut. Mannerheim enemmän tai vähemmän halveksi suomalaisia. Toisaalta iso osa suomalaisista piti Mannerheimia lahtarina. Ruotsinkielisenä hän ei myöskään ollut kansan suosiossa.

Tuon julistuksen perusteella ammuttiin ketä tahansa ja millä tahansa syyllä. Turhaan puolustatte tätä sotarikollista.

Haloselle naiseus oli lähes koko uran haittana, ulkonäöstään hän ei hyötynyt koskaan pikemminkin päinvastoin.

Tämä johti Suomen linjojen täydelliseen murtumiseen suurhyökkäyksen alkaessa. Viipurin NL valtasi käytännössä ampumatta laukaustakaan, niin paniikissa suomalaisjoukot olivat.
Mannerheimin ainoa merkittävä sota-ansio oli jättää Muurmanskin rata katkaisematta, ja se myös, että Suomi ei lähtenyt mukaan Leningradin valtausyritykseen. Suomalaisjoukot toki osallistuivat osittain Leningradin saartoon.

Viesti toisensa jälkeen niin selvää provoa, mutta astutaas nyt silti.

Marski sitten vissiin kärsi niin huonosta kansansuosiosta, että aika moni historiaa arvaileva on kuitenkin pitänyt suomalaisten kunnioitusta Marskia kohtaan melkein ainoana syynä miksi herraa ei syytetty sotarikoksista. Suomen puolelta vain kommunistit vaativat rangaistusta. NL:ssä taas pohdittiin, että kansansuosiosta johtuen rauha olisi pitävin, jos se tehtäisiin nimenomaan Mannerheimin kanssa. Kerros nyt sitten vielä miten Mannerheimin sisällissodan aikaiset johtamistoimet vaikuttavat hänen toimiin presidenttinä?

Halonen valittiin presidentiksi lähes puhtaasti siksi, että oli nainen. Melkein kaikki tuntemani naiset tätä äänestivät ja moni avoimesti sanoi syyksi naiseuden. Sinä nyt kovasti pidät top-4 presidenttinä. Kerros nyt muillekin mitkä rouva Halosen toimet nostavat hänet esiin muista presidenteistä? Itsekin totesit, ettei rouva oikeastaan ole vastuusta yhtään mistään, kun ei omannut presidenttinä valtaa.

Tyhmä on se joka luulee, että Suomella olisi ikinä ollut mitään mahdollisuuksia 1vs1 sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Neuvostoliiton sodanjohto kaikessa surkeudessaan oli toki huono, mutta jos sieltä nyt olisi marssitettu Talvisodan aikan armeija kaikessa komeudessaan Suomeen, niin olisi Suomi vallattu. Suurhyökkäystäkään ei torjuttu, eikä olisi pystytty pysäyttämään. Lopultahan eteneminen saatiin hidastumaan, mutta ei Helsinki siksi jäänyt valtaamatta. Suomi oli siinä mielessä onnekas, että Neuvostoliitolla tuli kiire Saksaan.

Suomi katkaisi juuri sen radan mikä pitikin. Tämä uusi ratakin yritettiin muutamaan otteeseen katkaista, mutta epäonnistuttiin. Siinä sitten lopetettiin kyllä yrittäminen, kun haluttiin pitää suhteet länteen elossa, mutta kyllä sitä rataa yritettiin katkaista.

 

[MustatKortit]

Outoa on, että nämä herrat ajavat ohi Ståhlbergin sinun mielessä. Ståhlberg yhdisti järkevällä ja humaanilla politiikallaan sisällissodan ja sen jälkipuhdistusten katkeroittaman kansan...

Mielestäni @V-G- tuossa yllä sanoi varsin hyvin, että kyse ei äänestyksissä aina ole historiallisista teoista, vaan imagosta. Mannerheimin sijoittumisen kärkipäähän ymmärrän hyvin, hän oli karismaattinen johtaja, jolla erityisesti Rytin erotessa oli tärkeä rooli, etenkin kun pelättiin että kenellä on auktoriteettia saada Suomen armeija kokonaisuudessaan laskemaan aseensa.

Mitä itse äänestykseen tulee, niin enpä tiedä, olisinko sijoittanut Marskia ykköseksi, toki top10-sijoitus olisi ollut ihan paikallaan. Omissa papereissani Risto Ryti nousisi ykköseksi, tähän riittää perusteluksi jo se, että harva poliitikko ylipäätään on tehnyt henkilökohtaista uhrausta maan hyväksi.

 

[mjr]

Outoa ettei heikoin ja vaarallisin presidentti, Relander, ole saanut juuri ääniä: oli viimeisen tapaamansa heiluteltavissa ja hyvin lähellä myymässä parlamentarismin periaatteen Lapuan liikkeelle. Uuden perustuslain aikaisia presidenttejä en tähän edes laittaisi: ovat lähes täysin epäitsenäisiä ja hallituksesta riippuvaisia. Halosen äänivyöry on äänivyöry hänen imagoaan vastaan, todellisuudessa toimi lähes täysin yhteisymmärryksessä hallitustensa kanssa - toki olisi ollut jälkikäteen ajateltuna melkoisen huono presidentti, jos olisi saanut toimia. Tosin silloin myös Euroopan tilanne oli toinen.

 

[TomiP]

Viesti toisensa jälkeen niin selvää provoa, mutta astutaas nyt silti.

Marski sitten vissiin kärsi niin huonosta kansansuosiosta, että aika moni historiaa arvaileva on kuitenkin pitänyt suomalaisten kunnioitusta Marskia kohtaan melkein ainoana syynä miksi herraa ei syytetty sotarikoksista. Suomen puolelta vain kommunistit vaativat rangaistusta. NL:ssä taas pohdittiin, että kansansuosiosta johtuen rauha olisi pitävin, jos se tehtäisiin nimenomaan Mannerheimin kanssa. Kerros nyt sitten vielä miten Mannerheimin sisällissodan aikaiset johtamistoimet vaikuttavat hänen toimiin presidenttinä?

Halonen valittiin presidentiksi lähes puhtaasti siksi, että oli nainen. Melkein kaikki tuntemani naiset tätä äänestivät ja moni avoimesti sanoi syyksi naiseuden. Sinä nyt kovasti pidät top-4 presidenttinä. Kerros nyt muillekin mitkä rouva Halosen toimet nostavat hänet esiin muista presidenteistä? Itsekin totesit, ettei rouva oikeastaan ole vastuusta yhtään mistään, kun ei omannut presidenttinä valtaa.

Tyhmä on se joka luulee, että Suomella olisi ikinä ollut mitään mahdollisuuksia 1vs1 sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Neuvostoliiton sodanjohto kaikessa surkeudessaan oli toki huono, mutta jos sieltä nyt olisi marssitettu Talvisodan aikan armeija kaikessa komeudessaan Suomeen, niin olisi Suomi vallattu. Suurhyökkäystäkään ei torjuttu, eikä olisi pystytty pysäyttämään. Lopultahan eteneminen saatiin hidastumaan, mutta ei Helsinki siksi jäänyt valtaamatta. Suomi oli siinä mielessä onnekas, että Neuvostoliitolla tuli kiire Saksaan.

Suomi katkaisi juuri sen radan mikä pitikin. Tämä uusi ratakin yritettiin muutamaan otteeseen katkaista, mutta epäonnistuttiin. Siinä sitten lopetettiin kyllä yrittäminen, kun haluttiin pitää suhteet länteen elossa, mutta kyllä sitä rataa yritettiin katkaista.

Suomi pysäytti suurhyökkäyksen. Toki lähes kokonaan Saksan ansiosta. Tämä sai Stalinin harkitsemaan tilannetta uudestaan. Suurhyökkäyksen aikana Stalin vaati ehdotonta antautumista, sen pysähtymisen jälkeen hän oli valmis neuvotteluihin.
Suomi ei olisi omin voimin päässyt jatkosodassa yhtään mihinkään. Suomi soti täysin Saksan resurssein. Saksa vastasi aseistuksesta, energiasta, ruoasta ja hoiti lähes puolet rintamasta. Siispä on turha höpöttä Suomen ja NL:n 1vs1-sodasta. Suomi oli riippuvaisempi Saksasta kuin oikeastaan mikään muu Saksan liittolainen.

 

[Surukuku]

Kyllä se "puna-mummo" on, ei kahta sanaa! Ns. jako-kansan presidentti motolla: "Tiedättehän te minun juureni..." No, jos joku ei jo tiennyt, se tuli kyllä viimeistään toisella kaudella selväksi.

 

[Juicey]

No contest, Tavvja.

 

[TomiP]

Outoa ettei heikoin ja vaarallisin presidentti, Relander, ole saanut juuri ääniä: oli viimeisen tapaamansa heiluteltavissa ja hyvin lähellä myymässä parlamentarismin periaatteen Lapuan liikkeelle. Uuden perustuslain aikaisia presidenttejä en tähän edes laittaisi: ovat lähes täysin epäitsenäisiä ja hallituksesta riippuvaisia. Halosen äänivyöry on äänivyöry hänen imagoaan vastaan, todellisuudessa toimi lähes täysin yhteisymmärryksessä hallitustensa kanssa - toki olisi ollut jälkikäteen ajateltuna melkoisen huono presidentti, jos olisi saanut toimia. Tosin silloin myös Euroopan tilanne oli toinen.

Huomautettakoon, että Mannerheim oli myös myötämielinen Lapuan liikkeelle. Hän kannatti enemmän tai vähemmän avoimesti Mäntsälän kapinaa. Hän oli tuolloin vain Puolustusneuvoston johtaja.

 

[Barcelona]

Aikuisiällä on tullu nähtyä vain Ahtisaaren, Halosen ja Niinistön teot joten noista oli toi valinta tehtävä. Toisin kuin pressanvaaleissa niin tällä kertaa tuli äänestettyä Halosta joka on selkästi tässä äänestyksessä omaa luokkaansa.

 

[mjr]

Huomautettakoon, että Mannerheim oli myös myötämielinen Lapuan liikkeelle. Hän kannatti enemmän tai vähemmän avoimesti Mäntsälän kapinaa. Hän oli tuolloin vain Puolustusneuvoston johtaja.

No, Mannerheimin erotti näistä mannermaisista vallananastajista aina se, ettei hän lopultakaan koskaan anastanut valtaa vaan pysyi liberaalidemokratian ja lain rajoissa. Ja oli pari kertaa, kun hän aika todennäköisesti olisi sen vallan saanut. Sitten presidenttikaudellaan hän oli absoluuttisen korvaamaton vakauden ja sisäisen yhtenäisyyden takaja luotsatessaan Suomen rauhaan. Saksalaiset tunnustelivat mahdollisuuksia vallankaappaukseen, mutta eivät voineet löytää maasta ketään uskottavaa johtohahmoa. Samalla Mannerheimin presidenttiys antoi rohkeutta pohjoismaiselle kansalaisyhteiskunnalle kestää kommunistien painostuksen ja pyrkimyksen murentaa demokraattinen järjestelmämme.

 

[Squit]

Kyllahan se Tarja on. Presidentti on tata nykya arvojohtaja, mutta Tarja oli aatejohtaja. Presidentin pitaisi jattaa puoluekortti poydalle, mutta Halonen ei siihen kyennyt. Toki taytyy sanoa, etta Halonen oli varmasti oma itsensa, mutta presidentin taytyisi pystya olemaan koko kansan johtaja ja siina han epaonnistui rankasti. Tarjalla oli kovat kannatuslukemat, mutta kasittaakseni nain jalkiviisaina aika moni on kylla huomannut, etta oli huono presidenttina. Sisallisodan muistojuhla pelleily oli aarettoman surullista presidentin kannalta, varsinkin 90 vuoden jalkeen. Tahan lisaksi Ottawan sopimuksen lobbaaminen, erikoiset nimitysvalinnat, huono ulkopolitiikka ja lautas-gate, Jokelan tragedian todella huono hoitaminen jne. Lisaksi ne tiuskailut sun muut. Varmasti aaripunaiset tykkasivat, mutta Tarja Halonen epaonnistui presidentin hommista huonosti. Valitettavasti on muitakin ihmisia kuin punaiset, vaikka te itsenne jalustalle nostattekin, niin silti olette samallaviivalla kansaa kuin muutkin.

 

[Musta Nuoli]

Ketjun kysymyksenasettelu koski ainakin minun nähdäkseni huonointa presidenttiä, toisin sanoen huonointa suoritustasoa presidenttikaudella. Presidentin hyvyyden tai huonouden mittarina ei ole se, miten hänet on valittu vaan se, mitä presidentti on presidenttikaudellaan saanut aikaan. Siihen eivät liity myöskään mitenkään kyseisen henkilöt teot tai tekemättä jättämiset neljännesvuosisata ennen presidenttikautta (Mannerheim ei tietääkseni "teurastanut" kansalaisiaan 1944-1946).

Lisäksi vain trolli tai idiootti (tai kumpikin) ottaa presidentin huonoudessa esille sen, ettei "kansa" häntä valinnut, koska presidentti valittiin suoralla kaksivaiheisella kansanvaalilla vasta 1994, sitä ennen oli muita metodeita kuten valitsijamiesvaalit tai eduskunnan suorittamia äänestyksiä.Suomen ensimmäinen presidentti Ståhlberg valittiin eduskunnan suorittamalla vaalilla, ei siinäkään "kansa" asiasta päättänyt sen kummemmin, joten Stählberg on näillä trollien perusteilla yhtä kelvoton kuin Mannerheimkin.

Kekkosen tapauksessa käytettiin toki poikkeusmetodeita, ja tätä voi toki halutessaan käyttää perusteena jos huonoin ehdokas on Kekkonen, sillä hänen kohdallaanhan vaalit jätettiin loppuvaiheessa kokonaan väliin.

Harkitsin kyllä hetken äänestyksessä Koivistoakin, sillä siitä huolimatta, että Manu uudisti presidenttiorganisaatiota ja vähensi presidentin valtaa hän teki myös melko huonoja päätöksiä esim. inkerinsuomalaisten osalla ja fundeerasi vähän turhan kauan asioita: Suomi olisi voinut astua nopeamminkin kohti läntistä Eurooppaa Neuvostoliiton tuhouduttua omaan mahdottomuuteensa. Tästä huolimatta valitsin huonoimmaksi presidentiksi Tarja Halosen, jonka omantunnon kiillotus muun muassa maamiinakysymyksessä saattaa vielä kostautua suomalaisen veren vuotamisena rajalla. Halosen aikana oltaisiin voitu myös pyrkiä ja päästä Naton jäseneksi ja asiaa olisi voitu ajaa aktiivisemmin ilman presidentin yksiselitteisen selkeää vastustusta, mikä vaikutti myös ns. päivänpoliitikkojen kykyyn ja haluun ajaa asiaa.

Ei toki nykyinen presidentti eli Niinistökään mitään oikeastaan ole aikaan saanut, mutta ei ole myöskään erityisesti pyrkinyt heikentämään maanpuolustusta tai muutakaan.

Paras presidentti on Ryti, seuraavina mitalikandidaatteina ovat Paasikivi sekä lievästä demokratiavajeestaan huolimatta Kekkonen, jonka aikana kuitenkin rakennettiin suomalainen hyvinvointivaltio jota on sittemmin romutettu nakertamalla sen reunoja juustohöyläleikkauksin kunnes rakenteet alkavat heiketä liikaa.

 

[TomiP]

Ketjun kysymyksenasettelu koski ainakin minun nähdäkseni huonointa presidenttiä, toisin sanoen huonointa suoritustasoa presidenttikaudella. Presidentin hyvyyden tai huonouden mittarina ei ole se, miten hänet on valittu vaan se, mitä presidentti on presidenttikaudellaan saanut aikaan. Siihen eivät liity myöskään mitenkään kyseisen henkilöt teot tai tekemättä jättämiset neljännesvuosisata ennen presidenttikautta (Mannerheim ei tietääkseni "teurastanut" kansalaisiaan 1944-1946).

Lisäksi vain trolli tai idiootti (tai kumpikin) ottaa presidentin huonoudessa esille sen, ettei "kansa" häntä valinnut, koska presidentti valittiin suoralla kaksivaiheisella kansanvaalilla vasta 1994, sitä ennen oli muita metodeita kuten valitsijamiesvaalit tai eduskunnan suorittamia äänestyksiä.Suomen ensimmäinen presidentti Ståhlberg valittiin eduskunnan suorittamalla vaalilla, ei siinäkään "kansa" asiasta päättänyt sen kummemmin, joten Stählberg on näillä trollien perusteilla yhtä kelvoton kuin Mannerheimkin.

Kekkosen tapauksessa käytettiin toki poikkeusmetodeita, ja tätä voi toki halutessaan käyttää perusteena jos huonoin ehdokas on Kekkonen, sillä hänen kohdallaanhan vaalit jätettiin loppuvaiheessa kokonaan väliin.

Harkitsin kyllä hetken äänestyksessä Koivistoakin, sillä siitä huolimatta, että Manu uudisti presidenttiorganisaatiota ja vähensi presidentin valtaa hän teki myös melko huonoja päätöksiä esim. inkerinsuomalaisten osalla ja fundeerasi vähän turhan kauan asioita: Suomi olisi voinut astua nopeamminkin kohti läntistä Eurooppaa Neuvostoliiton tuhouduttua omaan mahdottomuuteensa. Tästä huolimatta valitsin huonoimmaksi presidentiksi Tarja Halosen, jonka omantunnon kiillotus muun muassa maamiinakysymyksessä saattaa vielä kostautua suomalaisen veren vuotamisena rajalla. Halosen aikana oltaisiin voitu myös pyrkiä ja päästä Naton jäseneksi ja asiaa olisi voitu ajaa aktiivisemmin ilman presidentin yksiselitteisen selkeää vastustusta, mikä vaikutti myös ns. päivänpoliitikkojen kykyyn ja haluun ajaa asiaa.

Ei toki nykyinen presidentti eli Niinistökään mitään oikeastaan ole aikaan saanut, mutta ei ole myöskään erityisesti pyrkinyt heikentämään maanpuolustusta tai muutakaan.

Paras presidentti on Ryti, seuraavina mitalikandidaatteina ovat Paasikivi sekä lievästä demokratiavajeestaan huolimatta Kekkonen, jonka aikana kuitenkin rakennettiin suomalainen hyvinvointivaltio jota on sittemmin romutettu nakertamalla sen reunoja juustohöyläleikkauksin kunnes rakenteet alkavat heiketä liikaa.

Olet aika tollo. Halonen tai Niinistö eivät voineet saada mitään aikaan, kun heillä ei valtaa ole. Te oikeistotunarit ette tätä koskaan tunnut tajuavan.

Lukekaa tuosta Ottawan sopimuksesta (linkki Wikipediaan) Ottawan sopimus – Wikipedia ja miettikää oliko Suomella edes poliittisia edellytyksiä jäädä sopimuksen ulkopuolelle, ja miettikää vielä, että kuka päätöksen teki.