Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[mjr]

Suomen kannalta ongelma on siinä, että 1960-luvulta alkaen teimme demografisessa mielessä vääriä ratkaisuja. Karkotimme myös satoja tuhansia suomalaisia mm. Ruotsiin. Työperäinen maahanmuutto olisi pitänyt käynnistää 1960-luvulla voimakkaasti ja jatkaa sitä seuraavat vuosikymmenet.

Ja jo pitkään ennen sitä ja sen jälkeen - ja tässä näkyy paljolti Maalaisliitto-Keskustapuolueen poikkeuksellinen vaikutusvalta. Se oli mukana joka käänteessä pitämässä maatataloutta pientilavaltaisena ja jarruttamassa urbanisaatiota ja teollistamispolitiikkaa. Tietysti se, että meillä oli niin voimakas maaseutupuolue oli jo itsessään seurausta siitä, että olimme jäljessä muusta Länsi-Euroopasta modernisaation suhteen. Kirimme pitkään ja menimme vähän ohikin välillä, mutta nyt aletaan vähitellen uudestaan jäädä monesta verrokkimaasta.

 

[Ann Arbor]

Toki persutkin on tuota pitäneet esillä mutta en nyt hirveästi antaisi heille tuossa vaikutusvaltaa. Esimerkiksi Ruotsin jengiytymistä ja ”no go -alueita” on seurattu aika aktiivisesti Suomen medioissa. Samoin ongelmia on raportoitu ja esimerkiksi mellakoita on raportoitu myös muista maista. Lisäksi Euroopassa on tapahtunut terrori-iskuja eri puolilla 2000-luvulla, ja varmasti etenkin 2015-2018 tapahtumat näiden osalta on ihmisten mielessä edelleen.

Mitkään nyt Euroopassa nähdyistä kielteisistä ilmiöistä eivät kaiketi kuitenkaan ole olleet työperäisen maahanmuuton seurausta? Mikäli molemmat vanhemmat ovat töissäkäyviä, antaa se jälkikasvulle lähtökohtaisestikin paremmat eväät ja mallin elämään. Se jos maahanmuuttaja x ja y eivät ota sopeutuakseen yhteiskuntaan, ei se mielestäni ole perusteltu syy hankaloittaa tänne töihin tulevien maahanmuuttajien z ja å pääsyä Suomeen.

 

[Ann Arbor]

Tässä juuri hyvinä esimerkkeinä ovat skandinaaviset naapurimme - toki on paljon ongelmia, mutta on myös paljon parempi demografia ja taloudellinen pohja. Nyt meillä uutisoidaan lähinnä niistä ongelmistä ja maahanmuuton kiristyksistä, mutta ei puhuta siitä, miksi heillä on varaa näihin kiristyksiin ja hyvät taloudelliset mahdollisuudet sekä ratkaista ongelmat, että pitää hyvinvointivaltio kunnossa. Meillä on menossa kansallisradikaali reaktio samalla kun demografiamme on kurja ja entisestään kurjistuva yhdistyneenä hyvin heiveröiseen talouskasvuun. Miten käy meidän pohjoismaisen yhteiskuntarakenteemme? En totta puhuen näe oikein mitään positiivista kehityskulkua lähitulevaisuudessa - se ainoa hyvä trendi on ollut työperäisen maahanmuuton voimistuminen, mutta saammepa nähdä miten sen nyt on käymässä.

Tiedä sitten kuinka moni maahanmuuttoon hyvin kriittisesti suhtautuva todella priorisoi maahanmuuton rajoittamisen menestyvän hyvinvointivaltion edelle.

Tokihan yhteiskunnan koko ajan etenevä polarisaatio ja kuplautuminen näkyy väistämättä myös maahanmuuttokriitikoiden asenteiden entisestään kiristymisenä. Algoritmi tuo eetteriin "mieleisiä" uutisia ja niitä sitten kaikukammioissa päivitellään ja halla-aholainen näkemys "uppoavasta lännestä" muuttuu vääjäämättömäksi tosiasiaksi.

Tokihan vaikka maamme eräänlainen takapajuinen ja ksenofobinen "Euroopan Kainuu"* onkin, voi maamme muutaman kasvukeskuksen nähdä edelleen olevan eräänlainen "Suomen Ruotsi", tarkoitan siis kolmiota Helsinki-Tampere-Turku, mutta Ruotsissa kasvua riittää myös muutaman suurimman kaupunkiseudun ulkopuolella, Suomessa ei niinkään.

*Ei mitään kainuulaisia vastaan.

 

[mjr]

*Ei mitään kainuulaisia vastaan.

Minulla on: Sotkamon Jymy. Anyway, tuo vertaus Länsi-Euroopan Kainuusta voi osoittautua pelottavan hyväksi, nykyiset trendit ovat tosi huolestuttavia.

 

[Mediakuutio]

Mitkään nyt Euroopassa nähdyistä kielteisistä ilmiöistä eivät kaiketi kuitenkaan ole olleet työperäisen maahanmuuton seurausta? Mikäli molemmat vanhemmat ovat töissäkäyviä, antaa se jälkikasvulle lähtökohtaisestikin paremmat eväät ja mallin elämään. Se jos maahanmuuttaja x ja y eivät ota sopeutuakseen yhteiskuntaan, ei se mielestäni ole perusteltu syy hankaloittaa tänne töihin tulevien maahanmuuttajien z ja å pääsyä Suomeen.

Ei tietenkään mutta keskimääräiselle ihmiselle nuo tapahtumat vaikuttavat kaiken maahanmuuton vastustamiseen. Samoin myös monella vaikuttaa se, että koetaan ettei kaikilla halukkaille löydy työtä nytkään ja samalla halutaan tuoda ulkomailta työntekijöitä kilpailemaan jo vähenevistä paikoista.

 

[Cobol]

Mitkään nyt Euroopassa nähdyistä kielteisistä ilmiöistä eivät kaiketi kuitenkaan ole olleet työperäisen maahanmuuton seurausta? Mikäli molemmat vanhemmat ovat töissäkäyviä, antaa se jälkikasvulle lähtökohtaisestikin paremmat eväät ja mallin elämään. Se jos maahanmuuttaja x ja y eivät ota sopeutuakseen yhteiskuntaan, ei se mielestäni ole perusteltu syy hankaloittaa tänne töihin tulevien maahanmuuttajien z ja å pääsyä Suomeen.

Ovat, valitettavasti, myös työperäisen maahanmuuton seurausta. Ruotsiin, Saksaan, Hollantiin ja muihin maihin tullaan ennen kaikkea työperäisen maahanmuuton kautta. Seuraavat sukupolvet eivät kuitenkaan aina sopeudu huolimatta siitä, että he ovat oppineet kielen ja käyvät koulua. Ruotsalainen toimittaja ja kirjailija Diamant Salihu näkee eron myös siinä hetkessä kun työperäinen maahanmuuttaja ei enää tullut Ruotsissa palkallaan toimeen. Nyt tarvitaan kaksi kolmekin työtä, jotta voi elättää itsensä ja perheensä.

Suomi voi oppia muiden maiden virheistä. Asuinalueiden eriytyminen, tiettyjen alueiden koulujen kyvyttömyys selvitä tehtävistään, köyhyyden kasautuminen ja lasten isättömyys ovat taustasyitä mm. Ruotsin jengirikollisuudelle.

Suomessa Lena Näre on perehtynyt Ruotsin tilanteeseen. Allekirjoitan hänen näkemyksensä: on tehtävä sellaista eriarvoisuutta vähentävää politiikkaa, joka läpäisee kaikki yhteiskunnan osa-alueet asuntopolitiikasta kouluihin, päiväkoteihin, työelämään ja sosiaalipalveluihin.

Näin meillä ei tehdä eikä katse käänny vain Orpoihin.

 

[Ann Arbor]

Minulla on: Sotkamon Jymy. Anyway, tuo vertaus Länsi-Euroopan Kainuusta voi osoittautua pelottavan hyväksi, nykyiset trendit ovat tosi huolestuttavia.

Kieltämättä viimeiset ~15 vuotta ovat menneet aika lailla penkin alle. Nihkeää ollut vähän joka asiassa, pois lukien menestys jääkiekossa, jos pieni kevennys sallitaan. Matkailusektori ottanut myös isoja askelia eteenpäin ja Tamperehan rokkaa. Näivettyminen on joka tapauksessa ikävän helposti lumipalloefekti.

 

[Ann Arbor]

Ei tietenkään mutta keskimääräiselle ihmiselle nuo tapahtumat vaikuttavat kaiken maahanmuuton vastustamiseen. Samoin myös monella vaikuttaa se, että koetaan ettei kaikilla halukkaille löydy työtä nytkään ja samalla halutaan tuoda ulkomailta työntekijöitä kilpailemaan jo vähenevistä paikoista.

Monet työvoimapulan vaivaamista aloista ovat toki sellaisia, minne monella työttömällä lienee korkea kynnys kouluttautua, vaikka töitä riittää paljon ja palkkakin on kohtuullinen. Näitähän ovat mm. linja-autonkuljettaja ja lähihoitaja.

 

[Ann Arbor]

Suomi voi oppia muiden maiden virheistä. Asuinalueiden eriytyminen, tiettyjen alueiden koulujen kyvyttömyys selvitä tehtävistään, köyhyyden kasautuminen ja lasten isättömyys ovat taustasyitä mm. Ruotsin jengirikollisuudelle.

Suomessa Lena Näre on perehtynyt Ruotsin tilanteeseen. Allekirjoitan hänen näkemyksensä: on tehtävä sellaista eriarvoisuutta vähentävää politiikkaa, joka läpäisee kaikki yhteiskunnan osa-alueet asuntopolitiikasta kouluihin, päiväkoteihin, työelämään ja sosiaalipalveluihin.

Boldaus oma. Mielestäni huomioiden Suomen käyvän nyt historiallista väestön murrosaikakautta, tulisi tähän kiinnittää erityistä huomiota ja panostaa oikeasti. Ei ole mielestäni maahanmuuttajan itsensäkään etu, mikäli hän uuteen maahan saavuttuaan viettää valtaosan ajastaan alueella, missä ei kantaväestöön juuri törmää.

Suomessahan ei vielä tätä nykyä ole yhtään asuinaluetta, missä yli 90% väestöstä olisi ulkomaalaistaustaisia ja mielestäni Suomen tulee tehdä proaktiivista politiikkaa, että Rinkebyt ja Rosengårdit jäävät muodostumatta tietoisella kaavoituksella ja julkisesti tuettujen vuokra-asuintalojen tehokkaalla hajasijoittamisella.

 

[SherwoodinHartsa]

Monet työvoimapulan vaivaamista aloista ovat toki sellaisia, minne monella työttömällä lienee korkea kynnys kouluttautua, vaikka töitä riittää paljon ja palkkakin on kohtuullinen. Näitähän ovat mm. linja-autonkuljettaja ja lähihoitaja.

Vaimoni oli muutaman vuoden aikuiskouluttajana kouluttamassa työttömäksi jääneitä uuteen ammattiin. Hän koulutti mm eräältä paperitehtaalta, parista konepajasta jne eri puolella Suomea työttömäkisi jääneitä. Mielenkiintoista hänelle oli, kun esim ex-paperimiehet sanoivat suoraan "tällainen koulutus on paskaa, tässä enää mitään uutta ruveta".

No tietysti, kun olet nuorena miehenä mennyt samasta paperitehtaan portista sisään, mistä isäsi ja monesti isoisäsikin on mennyt, niin ei siinä muu ammatti houkuttele. Toisaalta, jos olet nuori ja perheellinen ja asuntolaina painaa, niin lienee parempi nöyrtyä....

Jostain syystä Suomessa on aloja, joiden työntekijöitä ei uudelleenkoulutus nappaa, vaikka olisit kuinka ilman työtä. Nöyryys olisi joskus paikallaan.

 

[ipaz]

No tietysti, kun olet nuorena miehenä mennyt samasta paperitehtaan portista sisään, mistä isäsi ja monesti isoisäsikin on mennyt, niin ei siinä muu ammatti houkuttele. Toisaalta, jos olet nuori ja perheellinen ja asuntolaina painaa, niin lienee parempi nöyrtyä....

Jostain syystä Suomessa on aloja, joiden työntekijöitä ei uudelleenkoulutus nappaa, vaikka olisit kuinka ilman työtä. Nöyryys olisi joskus paikallaan.

Paperilla on ollut pitkään törkeän hyvät palkat, edut ja siistit sisäduunit. Kun ne viedään, niin kolahtaahan se. Tapaisipa joskus nöyrän paperimiehen, heh.

 

[Kälvis]

Boldaus oma. Mielestäni huomioiden Suomen käyvän nyt historiallista väestön murrosaikakautta, tulisi tähän kiinnittää erityistä huomiota ja panostaa oikeasti. Ei ole mielestäni maahanmuuttajan itsensäkään etu, mikäli hän uuteen maahan saavuttuaan viettää valtaosan ajastaan alueella, missä ei kantaväestöön juuri törmää.

Suomessahan ei vielä tätä nykyä ole yhtään asuinaluetta, missä yli 90% väestöstä olisi ulkomaalaistaustaisia ja mielestäni Suomen tulee tehdä proaktiivista politiikkaa, että Rinkebyt ja Rosengårdit jäävät muodostumatta tietoisella kaavoituksella ja julkisesti tuettujen vuokra-asuintalojen tehokkaalla hajasijoittamisella.

Valitettavasti keskiluokkaiset ihmiset ovat monesti tällaista mallia vastaan. Monen keskiluokkaisen asuinalueen asukasyhdistys vastustaa kärkkäästi jos ehdotetaan täydennysrakentamista ja kaupungin vuokrataloja, mutta jos niitä rakennetaan jo valmiiksi huono-osaiselle alueelle vielä lisää, se ei niinkään haittaa.

Esimerkiksi Helsingissä Vuosaaren metroaseman ympäristö on täydennysrakennettu erittäin tehokkaasti, mutta vastaavasti paljon lähempänä keskustaa olevassa Kulosaaressa metroaseman vieressä on väljää ja sieltä löytyy jopa rivitaloja.

 

[Ann Arbor]

Vaimoni oli muutaman vuoden aikuiskouluttajana kouluttamassa työttömäksi jääneitä uuteen ammattiin. Hän koulutti mm eräältä paperitehtaalta, parista konepajasta jne eri puolella Suomea työttömäkisi jääneitä. Mielenkiintoista hänelle oli, kun esim ex-paperimiehet sanoivat suoraan "tällainen koulutus on paskaa, tässä enää mitään uutta ruveta".

No tietysti, kun olet nuorena miehenä mennyt samasta paperitehtaan portista sisään, mistä isäsi ja monesti isoisäsikin on mennyt, niin ei siinä muu ammatti houkuttele. Toisaalta, jos olet nuori ja perheellinen ja asuntolaina painaa, niin lienee parempi nöyrtyä....

Jostain syystä Suomessa on aloja, joiden työntekijöitä ei uudelleenkoulutus nappaa, vaikka olisit kuinka ilman työtä. Nöyryys olisi joskus paikallaan.

Juuri näin. Toki olemme niin helposti luonnostaan mukavuudenhaluisia ja jos samaa työtä on tyytyväisenä painanut sen +15-20 vuotta, niin voi kynnys vaihtaa alaa olla korkea.

Lyhyt koulutus, ja palkka jopa 3 500 euroa – alanvaihtaja ei olisi päässyt hommiin entisessä kotimaassaan

Linja-autonkuljettajien työllisyysnäkymät ovat suotuisat. Tähän vaikuttaa myös alan työntekijöiden ikääntyminen.

www.is.fi

Tämän jutun alkuvuodesta olen linkannut ennenkin. Hyvin motivoituneille ja itsensä likoon laittaville tässä maassa kyllä edelleen löytyy töitä eri aloilta.

 

[Ann Arbor]

Valitettavasti keskiluokkaiset ihmiset ovat monesti tällaista mallia vastaan. Monen keskiluokkaisen asuinalueen asukasyhdistys vastustaa kärkkäästi jos ehdotetaan täydennysrakentamista ja kaupungin vuokrataloja, mutta jos niitä rakennetaan jo valmiiksi huono-osaiselle alueelle vielä lisää, se ei niinkään haittaa.

Esimerkiksi Helsingissä Vuosaaren metroaseman ympäristö on täydennysrakennettu erittäin tehokkaasti, mutta vastaavasti paljon lähempänä keskustaa olevassa Kulosaaressa metroaseman vieressä on väljää ja sieltä löytyy jopa rivitaloja.

Täysin totta tämä. Tuli itse asiassa alkuviikosta pitkästä aikaa käytyä juuri Kulosaaressa ja kieltämättähän se on ennen kaikkea hyväosaisten seutua.

Helppoja ratkaisujahan nämä eivät ole. Keskiluokkaiseen omakoti-idylliin moni ei ei halua kaupungin vuokrataloja, mutta ei ole mielestäni pitkässä juoksussa näiden keskiluokkaistenkaan etu, mikäli huono-osaisuus keskittyy liikaa.

 

[Petri1981]

Täysin totta tämä. Tuli itse asiassa alkuviikosta pitkästä aikaa käytyä juuri Kulosaaressa ja kieltämättähän se on ennen kaikkea hyväosaisten seutua.

Helppoja ratkaisujahan nämä eivät ole. Keskiluokkaiseen omakoti-idylliin moni ei ei halua kaupungin vuokrataloja, mutta ei ole mielestäni pitkässä juoksussa näiden keskiluokkaistenkaan etu, mikäli huono-osaisuus keskittyy liikaa.

Se on heidän etu sen ajan mitä se asia heille merkitsee. He voivat tarjota lapsilleen idyllisen kasvuympäristön, ja jos keskelle heidän idylliään nousee joku ara-kerrostalokortteli, niin tämä kasvuympäristö-idylli särkyy.

 

[Kälvis]

Se on heidän etu sen ajan mitä se asia heille merkitsee. He voivat tarjota lapsilleen idyllisen kasvuympäristön, ja jos keskelle heidän idylliään nousee joku ara-kerrostalokortteli, niin tämä kasvuympäristö-idylli särkyy.

Espoossahan Kokoomus päätti taistella kerrostaloja vastaan, "koska ne ovat syy eriarvoisuuteen" (HS).

Eihän tässä nyt tietenkään oikeasti olla eriarvoisuudesta huolissaan, vaan siitä, että omaan lintukotoon uhkaa muuttaa vääränlaisia ihmisiä. Tätä ei vain sovi sanoa suoraan.

 

[Petri1981]

Espoossahan Kokoomus päätti taistella kerrostaloja vastaan, "koska ne ovat syy eriarvoisuuteen" (HS).

Eihän tässä nyt tietenkään oikeasti olla eriarvoisuudesta huolissaan, vaan siitä, että omaan lintukotoon uhkaa muuttaa vääränlaisia ihmisiä. Tätä ei vain sovi sanoa suoraan.

Tässä on laajemmin taistelu Espoon sielusta, ja siitä minkälainen kaupunki Espoon tulisi olla. Moni haluaa että se pysyy pientalovaltaisena Helsingin esikaupunkialueena. He karsastavat ajatusta, että Espoo kulkisi enemmän Helsingin kaltaiseksi kerrostalovaltaiseksi kaupungiksi. Senhän vuoksi monet eivät asukkaan Helsingissä. Toki silläkin on merkitystä, minkälaista väkeä vuokrakerrostaloasunnot naapurustoon tuovat.

 

[Ann Arbor]

Ekonomit: Maahanmuuton kasvattaminen toisi Suomeen miljardien hyödyt

Järjestön jäsenten mukaan työelämässä on rasismia ja Suomi tarvitsee enemmän työperäistä maahanmuuttoa.

www.talouselama.fi

Myös Suomen ekonomeilta kannanotto rasismia vastaan ja työperäisen maahanmuuton puolesta.

 

[Hermes#41]

Expat Insider 2024: The Best & Worst Countries for Living Abroad in 2024

From getting started abroad and settling in to work, finances, and the quality of life — find out where expats love (or hate) to live with the 2024 Expat Insider survey.

www.internations.org

Ei kovin hyvältä näytä Suomi expatien silmissä. Sijoitus tippui listalla 16->53.

 

[Peter Pocklington]

Expat Insider 2024: The Best & Worst Countries for Living Abroad in 2024

From getting started abroad and settling in to work, finances, and the quality of life — find out where expats love (or hate) to live with the 2024 Expat Insider survey.

www.internations.org

Ei kovin hyvältä näytä Suomi expatien silmissä. Sijoitus tippui listalla 16->53.

Muita ranking-sijoituksia: Itävalta 24, Tanska 25, Uusi-Seelanti 31, Sveitsi 34, Japani 37, Ranska 38, Ruotsi 42, UK 44, Norja 48 ja Saksa 50.

Ei mene kovin vahvasti muillakaan mailla ja Eurooppa on tulevaisuudessa aivan kusessa, kun täällä ei näköjään ihmiset viihdy. Täältä varmaan sitten suunnataan paremman elämän toivossa Panamaan (1.), Meksikoon (2.), Kolumbiaan (5.) tai vaikka Keniaan (14.).

Pienen toivonpilkahduksen antaa se, että ehkä kaikki "maahanmuuttajat" eivät olekaan identtisiä ja heillä saattaa olla eri tapa arvostaa olosuhteita; kuvittelisin, että vaikkapa Sveitsiin tai Norjaan työn perässä muuttajat tulevat erilaisista taustoista kuin vaikkapa Keniaan tai Kolumbiaan muuttajat - saatan tosin olla väärässäkin.

 

[Ann Arbor]

Sinänsä en ihmettelisi, vaikka sijoituksissa olisi vuosittain aika isoa volatiliteettia. Sikäli toki mielenkiintoista nähdä Meksikoa ja Keniaa Suomen edellä. Vaikka Keniaan jonkin verran tutustuneena maan voin sanoa breikkaavan isosti 2030-luvulla, kaiketi Nairobiin muuttavat etsivät eri asioita, mitä Nalkalasta.

 

[Ann Arbor]

Kaikkonen maahanmuutosta Ylen Ykkösaamussa: ”Emme rikollisia, emme pummeja tänne kaipaa”

Kaikkonen haluaa Suomeen lisää työperäistä maahanmuuttoa.

www.is.fi

Mikäli Keskusta seuraavassa hallituksessa on, toivottavasti puolue pyrkii osaltaan edistämään työperäistä maahanmuuttoa. Juuri Keskustan ydinkannatusalueilla sille tulee olemaan aivan erityinen tarve.

– Mutta työperäistä maahanmuuttoa kyllä tarvitaan. Esimerkiksi hoitoalalla on pulaa tekijöistä. Totta kai meillä on rooli myös siinä, että hädänalaisia ihmisiä maailmassa autetaan, mutta meillä on rajalliset resurssit siihen. Teemme sen, minkä siinä suhteessa pystymme, Kaikkonen jatkoi.

Kaikkonen epäili, että hallitus ei tee tarpeeksi työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi, vaan pikemmin vaikeuttaa työperäistä maahanmuuttoa päätöksillään.

– Monilla päätöksillä ja ilmapiirillä on saattanut syntyä kuva, että ei tänne oikein kukaan tervetullut ole. Epäilen, että siinä sahataan omaa jalkaamme, jos näin tehdään, Kaikkonen totesi Ykkösaamussa hallituksen päätöksistä ja puheista maahanmuutosta.

 

[Ann Arbor]

Tutkimus: Pääkaupunkiseudulla asuvat ulkomaalaistaustaiset ovat fyysisesti terveitä, mutta monet kärsivät psyykkisestä kuormittuneisuudesta | Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Tuoreen tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudulla asuvilla ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla on selvästi Suomen koko väestöä vähemmän fyysisiä sairauksia ja terveyteen liittyviä toimintarajoitteita. Psyykkinen kuormittuneisuus on heillä sitä vastoin selvästi yleisempää.

www.sttinfo.fi

Mielenkiintoista tietoa ulkomaalaistaustaisten terveydentilasta. Se että maahanmuuttajat ovat keskimäärin Suomessa syntyneitä parempikuntoisempia ei toki ole uusi asia ja sinänsä ihan jo realiteetteja ajatellen looginen asia. Toiseen maahan muuttaminen kun vaatii ihmiseltä tiettyä toimintakykyä.

 

[Ann Arbor]

Maahanmuutto kasvaa enemmän kuin koskaan – skenaario povaa: kuuden miljoonan raja lähestyy

Intialainen Unnikrishnan Kurup muutti 14 vuotta sitten Nokian perässä Suomeen ja jäi työskentelemään ohjelmistoalalle.

yle.fi

Vahva lukusuositus Ylen mielenkiintoiselle faktapohjaiselle artikkelille, mitä Suomeen kohdistuva maahanmuutto tarkoittaa juuri nyt.

 

[mike owen]

Kaikkonen maahanmuutosta Ylen Ykkösaamussa: ”Emme rikollisia, emme pummeja tänne kaipaa”

Kaikkonen haluaa Suomeen lisää työperäistä maahanmuuttoa.

www.is.fi

Mikäli Keskusta seuraavassa hallituksessa on, toivottavasti puolue pyrkii osaltaan edistämään työperäistä maahanmuuttoa. Juuri Keskustan ydinkannatusalueilla sille tulee olemaan aivan erityinen tarve.

Juuri näin. Mikähän mahtaa olla tilanne maaseudulla ja syrjäkylillä tulevaisuudessa mikäli työperäistä maahanmuuttoa ei saada hoidetuksi kuntoon Suomessa.

Sisäinen maahanmuutto on jo tuttu ilmiö Suomessa. Syrjäkylien väestö ikääntyy kiihtyvällä vauhdilla ja väestön määrä pienenee jatkuvasti maaseututaajamissa, koska porukka muuttaa suuriin asutuskeskuksiin etupäässä pääkaupunkiseudun palveluiden luokse. Pitovoimatekijä ei ole kovin suuri syrjäkylillä.

Vaikka työperäistä maahanmuuttoa saapuu eripuolille Suomea niin osa heistä muuttaa työn perässä pääkaupunkiseudulle joka tapauksessa.