Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[Ann Arbor]

Sanoisin että huomattavan suurelle enemmistölle - juhlapuheissa toki muistetaan välillä mainita myyttiset "erityisosaajat", mitkä PS:n kielessä ovat käytännössä nobel-voittajia, ja mieluiten siis vielä valkoihoisia nobel-voittajia. Käytännön politiikka sitten sabotoi ihan vaan kaikenmuotoista maahanmuuttoa. Se on se PS:n peruslinja: kaiken maahanmuuton minimoinen tähän taantuvaan, ikääntyvään ja demografisesta kriisistä kärsivään maahan. Että onnea vaan Petteri Orpo ja Kokoomus.

Yhtä lailla "onnekkaita" ovat toki Petteri Orpon ja Kokoomuksen lisäksi ihan kaikki suomalaiset, kun maamme tulevaisuuden näkymiä maahanmuuton rajoittamisen voi sanoa heikentävän ihan kaikkinensa. En itse ole päässyt ihan kärryille, ketkä Persujen ihanneyhteiskunnassa olisivat tänne tervetulleita. Mikäli Suomi edelleen EU-jäsenmaa olisi, EU:n sisäistä muuttoliikettä olisi meidän edelleen vaikea rajoittaa, mutta kaiketi muuten he haluaisivat rajoittaa maahanmuuton "huippukoodareihin" jne. ja Suomen kansalaisten puolisoihin.

Eräs mielenkiintoinen nyanssihan on se, että muistaakseni ainakin Riikka Purra on ihaillut Japanin tunnetusti tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa, mutta nythän sielläkin ollaan tehty enemmän tai vähemmän täyskäännös, maa kun harmaantuu poikkeuksellisesti.

Japan makes quiet shift on immigration to save population

Japan hosts 2 million foreign workers, a 40 percent rise since 2018, as the country seeks to plug the gaps in its workforce.

www.newsweek.com

 

[Ann Arbor]

EK tavoittelee Suomeen 50 000:ta maahanmuuttajaa – Häkämies kritisoi hallitusta

Työministeri Arto Satonen (kok) ei ole halunnut asettaa numeromääräistä tavoitetta työperäiseen maahanmuuttoon.

www.is.fi

EK:n Jyri Häkämieheltä voimakasta kritiikkiä hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan. Vaikka miten Kokoomuksen usein sanotaankin olevan EK:n taskussa, ei EK:n vaikutusvalta näytä pahemmin ulottuneen hallituksen maahanmuuttopolitiikkaan, vaikka sen kasvoina kokoomuslainen työministeri Arto Satonen tällä hetkellä onkin.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämies linjaa, että EK tavoittelee Suomeen yhteensä 50 000:ta maahanmuuttajaa, joista 10 000 olisi opiskeluperäisiä ja 40 000 työperäisiä maahanmuuttajia.

Rkp on esittänyt, että Suomeen pitäisi tavoitella 40 000:ta työperäistä maahanmuuttajaa.

yöministeri Arto Satonen (kok) ei ole halunnut keskustella tarkoista määrällisistä tavoitteista. Hänen mukaansa keskustelu määristä on ollut ”pikkuisen jopa absurdia”. Perussuomalaiset on tyrmännyt Rkp:n tavoitteen.

Lue lisää: Satonen työperäisen maahanmuuton tavoitteesta: ”Keskustelu on pikkuisen jopa absurdia”

Häkämiehen mukaan työvoimapula on keskeinen este kasvulle. Hän muistuttaa, että ennusteiden mukaan väestönkasvu on Suomessa heikkoa.

– Yritykset ovat myös valmiita satsaamaan moniin tehtäviin, jos tekijä löytyy. Joillakin aloilla ulkomaisia osaajia on enemmän ja joillakin vielä vähemmän. Tämä on suunta, johon mennään.

Häkämiehen mielestä viime vuosien luvut ovat lupaavia.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työperusteisen maahanmuuton oleskeluluvat ovat tänä vuonna lisääntyneet. Vuoden 2024 alkupuoliskolla työperusteisia oleskelulupia haki yli 20 000 henkilöä, kun ensimmäiset luvat ja jatkoluvat lasketaan yhteen.

Häkämies toivoo, että kansainväliset opiskelijat jäisivät Suomeen entistä paremmin. Hän esittää, että suomen opiskeleminen olisi kansainvälisille opiskelijoille pakollista.

Häkämies muistuttaa, että huolimatta nykyisestä heikosta taloustilanteesta maahanmuuttajia tarvitaan. Hän tähdentää, ettei työvoimapulaa voi ratkaista nopeasti.

 

[Ann Arbor]

Pitää antaa kuuntelusuositus Iltalehden Politiikan puskaradio-podcastin viimeisimmälle jaksolle, joissa muiden aiheiden lomassa käsiteltiin myös työperäistä maahanmuuttoa maamme ykkösjournalistin Lauri Nurmen johdolla. Tarve työperäiselle maahanmuutolle on ymmärretty laajalti, mutta hallitukselle yhden puolueen takia asia on edelleen vaikea käsiteltäväksi.

 

[mike owen]

Pitää antaa kuuntelusuositus Iltalehden Politiikan puskaradio-podcastin viimeisimmälle jaksolle, joissa muiden aiheiden lomassa käsiteltiin myös työperäistä maahanmuuttoa maamme ykkösjournalistin Lauri Nurmen johdolla. Tarve työperäiselle maahanmuutolle on ymmärretty laajalti, mutta hallitukselle yhden puolueen takia asia on edelleen vaikea käsiteltäväksi.

Jep jep juuri näin on asianlaita. Tilanne on todella vakava Suomessa. Suomessa pitäisi tehdä kaikki mahdolliset toimenpiteet kansantalouden parantamiseksi. Nyt se on todella vaikeaa, koska hallitus ei kykene edistämään työperäistä maahanmuuttoa kovinkaan paljoa valitettavasti persujen takia.

Rasismi keskustelu on todella surkealla tasolla Suomessa.

 

[Ann Arbor]

Vähän turhauttaa, miten maahanmuuttokeskustelua tällä hetkellä Suomessa käydään. Huomioiden miten vaikutusvaltainen media Päivän byrokraatti tätä nykyä on, valitettavaa miten "öyhöttävän" linjan he ovat valinneet maahanmuuttokeskusteluun. Siis väittävät ihan pokkana tämänpäiväisessä postauksessa Suomeen suuntautuvan maahanmuuton olevan "heikkolaatuisinta koko maailmassa", ilman että tätä kovaa väitettä yrittäisivätkään perustella faktoilla.

Linkki: https://x.com/pbyrokraatti/status/1830126628967420167

Vaikka työttömänä olevia ulkomaan kansalaisia tällä hetkellä matemaattisesti mitattuna onkin historiallisen paljon, aika kategorisesti keskustelussa unohdetaan, että ulkomaan kansalaisia maassamme on ylipäänsä merkittävästi enemmän, mitä koskaan aiemmin historiassamme ja vaikka ulkomaalaisten työttömyysprosentti pysyisikin koko ajan samana. (Kysehän on vieläpä merkittävältä osin suhdanteesta johtuvaa tilapäistyöttömyyttä.) Kymmenen vuoden takaisesta Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut yli 165 000:lla.

Kun ulkomaan kansalaisten määrä kasvaa, kasvaa myös työttömien absoluuttinen määrä, vaikka toki intresseissämme on, että mahdollisimman moni heistä työllistyisi ja sama toki Suomen kansalaisten kohdalla. Keskustelussa on myös sivuutettu se fakta, että todella monet tilastoissa työttöminä näkyvät ulkomaalaiset ovat vuodesta 2022 alkaen saapuneita ukrainalaisia pakolaisia, joiden työllistymisessä on ollut haasteita.

 

[Kilgore Trout]

Kannattaa jättää Päivän Byrokraatti lukematta, jos se ahdistaa - niin minäkin teen. Eikä se mikään vaikutusvaltainen media ole. Täälläkin se kuuluu tuonne Huuhaa-ketjuun eikä asiakeskusteluun.

 

[Ann Arbor]

Kannattaa jättää Päivän Byrokraatti lukematta, jos se ahdistaa - niin minäkin teen. Eikä se mikään vaikutusvaltainen media ole. Täälläkin se kuuluu tuonne Huuhaa-ketjuun eikä asiakeskusteluun.

55 000 Twitter- / X-seuraajaa on Suomen kokoisessa maassa kuitenkin todella paljon, joten painoarvoa kyseisen kollektiivin julkaisuilla on, piti siitä tai ei. Itse olen lisäksi ymmärtänyt kyseessä olevan aika lähellä Kokoomusta oleva taho, joten kieltämättä ihmetyttää linkkaamani julkaisun rajut väitteet, mille ei perusteita esitetty.

 

[Susi Mikkolainen]

Kannattaa googlata maahanmuuttajat ja työttömyys. Löytyy hyvät TEMin tilastot ainakin. 2023Q3 tiedot tuli ekana eteen. Suomalaisten työttömyys siinä reilut 6 ja maahanmuuttajien 16 prossaa. Työllisyysaste kasvanut molemmissa ryhmissä 15 vuotta, mutta tuossa jo näkyy mamujen osalta kyykkäyksen alkaneen viime vuonna. Luultavasti ukrainalaisten määrällä vaikutusta kehitykseen.

 

[Kilgore Trout]

55 000 Twitter- / X-seuraajaa on Suomen kokoisessa maassa kuitenkin todella paljon, joten painoarvoa kyseisen kollektiivin julkaisuilla on, piti siitä tai ei. Itse olen lisäksi ymmärtänyt kyseessä olevan aika lähellä Kokoomusta oleva taho, joten kieltämättä ihmetyttää linkkaamani julkaisun rajut väitteet, mille ei perusteita esitetty.

Dmitry Gurbanovilla on 54k X-seuraajaa, eikä hänkään mikään vaikutusvaltainen media ole. Kunhan on samankokoinen vertailukohta toiselta laidalta.

 

[Ann Arbor]

Kannattaa googlata maahanmuuttajat ja työttömyys. Löytyy hyvät TEMin tilastot ainakin. 2023Q3 tiedot tuli ekana eteen. Suomalaisten työttömyys siinä reilut 6 ja maahanmuuttajien 16 prossaa. Työllisyysaste kasvanut molemmissa ryhmissä 15 vuotta, mutta tuossa jo näkyy mamujen osalta kyykkäyksen alkaneen viime vuonna. Luultavasti ukrainalaisten määrällä vaikutusta kehitykseen.

Haasteena useimmissa tilastoissa on se, että maahanmuuttajat esitetään niissä yhtenä könttänä, sisältäen siis niin työ-, perhe-, opiskelu-, kuin humanitäärisistä syistä Suomessa asuvat ja on aivan selvää, että eri syistä Suomeen asettuneiden, kuin eri maista tulevien välillä on merkittäviä eroja työllistymisessä. Ajan ennen kaikkea sitä takaa, että vaikka maahanmuuttaja x:n integraatio olisi jäänyt puutteelliseksi ja hän useamman vuoden Suomessa oleskelun jälkeenkin on yhä työpaikkaa, ei se ole mikään peruste hankaloittaa nimenomaisesti Suomeen töihin tulevan maahanmuuttaja y:n elämää.

Sellaisen tilastojyväsen muistan taannoin lukeneeni, että kaikista Suomen väestöryhmistä korkein työllisyysaste on filippiiniläisillä miehillä. Filippiiniläisistä voisin jossain vaiheessa kirjoittaa enemmänkin.

 

[Ann Arbor]

Dmitry Gurbanovilla on 54k X-seuraajaa, eikä hänkään mikään vaikutusvaltainen media ole. Kunhan on samankokoinen vertailukohta toiselta laidalta.

No joo. Kyllähän toki "Dimmua" ihan Yleisradiokin on muistaakseni nostanut silloin tällöin esille.

Ennen kaikkea tarkoitin sitä, että vaikka PB:n näkemykset saattaisivatkin olla melkoista huuhaata, on niillä kuitenkin yhteiskunnallista painoarvoa. Tuota linkkaamaani postauksen kun on 7 tunnin aikana lukenut jo yli 32 000 ihmistä ja tykkäyksiäkin kertynyt yli tuhat, eli tuhansille ja taas tuhansille levitetään hyvin kyseenalaisia väittämiä.

Kävin ihan mielenkiinnosta myös lukemassa julkaisun herättämää keskustelua. Pitää suorastaan pudistella päätä, millaista öyhötystä. Mikseivät ihmiset halua keskustella maahanmuuton kaltaisesta tärkeästä ja meitä kaikkia koskettavasta asiasta asiallisesti argumentoiden?

 

[Ann Arbor]

Keskuskauppakamari vaatii muutosta maastapoistumissääntöön

Muuttamista töiden perässä Suomeen pitäisi helpottaa tuntuvasti.

yle.fi

Myös keskuskauppakamarilta kritiikkiä hallituksen kaavailemaa 3- / 6-kuukauden sääntöä kohtaan.

Keskuskauppakamari vaatii, että hallitus tekee budjettiriihessä muutoksia ulkomaalaisten työnhakijoiden maastapoistumissääntöön. Kaavailtu 3-6 kuukauden maastapoistumisaika pitäisi muuttaa 6-12 kuukauden pituiseksi työnhakuajaksi, jolle työnhakija ilmoittautuu itse.

Keskuskauppakamari ja monet muut elinkeinoelämän toimijat ovat toistuvasti vaatineet muutoksia niin kutsuttuun kolmen kuukauden maastapoistumissääntöön. Budjettiriihi olisi oikea aika hallitukselle tarkastella linjaansa uusiksi saamansa murskakritiikin pohjalta, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen tiedotteessa.

– Nyt esitetty malli on Suomen taloudelle vahingollinen ja imagolle haitallinen. Suoja-ajan pidentäminen ja muuttaminen työnhakijan ilmoitukseen perustuvaksi työnhakuajaksi olisi hallitukselta osoitus siitä, että sillä on itsetuntoa myös tarkastella aiempia päätöksiään kriittisesti ja tehdä niihin tarvittavia muutoksia. Ennen kaikkea se olisi tärkeä signaali Suomessa asuville kansainvälisille osaajille.

 

[mike owen]

Hallitus töpeksii urakalla tällä hetkellä. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan runsaasti lisää Suomeen ennenkaikkea osaajapulan takia. Nykyisin käytössä olevat toimenpiteet eivät auta kovinkaan paljoa työllisyysasteen nousua Suomessa.

Sopeutustoimenpitteet ja leikkaukset voivat olla todella haitaksi kansantalouden kannalta. Huonokuntoisia pitkäaikaistyöttömiä ei saada töihin pelkkien leikkausten avulla todellakaan.

 

[Cobol]

Todennäköisesti seuraava hallitus toteuttaa mm. Keskuskauppakamarin toiveen, jos hallituksen 3-6 kk sääntö menee läpi. Kaavailtu 3-6 kuukauden maastapoistumisaika muutetaan 6-12 kuukauden pituiseksi työnhakuajaksi, jolle työnhakija ilmoittautuu itse. EK on myös samoilla linjoilla ja uskoisin, että demaripuoleltakin löytyy sen verran fiksuutta, että eivät alla muutoksen osalta jarruttamaan, jos ovat hallituksessa.

Muutamasta vuodesta siis todennäköisesti kyse ja senkin aikana työperäinen maahanmuutto on lähes huippulukemissa. Olisi enemmänkin, jos Suomen työllisyys olisi parempi.

 

[hege]

Työttömyystilastoja voi tulkita varsin monella tavalla, esimerkiksi nyt heinäkuun -24 tilaston mukaan Pohjois-Karjalassa on työttömiä 14,5% työvoimasta ja Juuassa mennäään yli 19% eli noihin verrattuna maahanmuuttajatilasto lienee aika samaa tasoa? Tuskin kuitenkaan kaikki maahanmuuttajat asuvat Juuassa?

 

[Ann Arbor]

Muutamasta vuodesta siis todennäköisesti kyse ja senkin aikana työperäinen maahanmuutto on lähes huippulukemissa. Olisi enemmänkin, jos Suomen työllisyys olisi parempi.

On sinänsä mielenkiintoista spekuloida yhtäältä kuitenkin, kuinka monta sataa / tuhatta työperäistä maahanmuuttajaa vähemmän vuodessa jo lähtökohtaisesti 3- / 6-kuukauden sääntö tulisi aiheuttamaan.

Potentiaaliset maahanmuuttajat kun ymmärtääkseni perehtyvät potentiaalisiin muuttomaihin enemmän tai vähemmän perusteellisesti ennen prosessin aloittamista ja jos Suomi (Tai mikä tahansa muu maa.) osoittautuu kielteisemmin maahanmuuttajiin suhtautuvaksi maaksi, pelkään pahoin, että aika moni sivuuttaa Suomen lähtökohtaisesti ja sen sijaan katsoo esim. Ruotsin ja Saksan mahdollisuuksia. Suomi kun ei ole mikään USA:n tai Australian kaltainen maahanmuuton suurvalta, minne tulijoita olisi enemmän kuin on edes tarpeen, vaan meidän täytyy tehdä aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa, että kiristyvässä kilpailussa mahdollisimman moni valitsisi Suomen.

Itse olisin valmis menemään jopa niin pitkälle, että tukisimme tänne töihin tulevien matkakustannuksia esim. 1000-2000 tuhannella eurolla. Se saisi vääjäämättä kansainvälistä huomiota ja oletan myös, että matkakustannuksissa säästetyt rahat kyllä palautuisivat Suomen talouteen.

 

[Cobol]

On sinänsä mielenkiintoista spekuloida yhtäältä kuitenkin, kuinka monta sataa / tuhatta työperäistä maahanmuuttajaa vähemmän vuodessa jo lähtökohtaisesti 3- / 6-kuukauden sääntö tulisi aiheuttamaan.

Potentiaaliset maahanmuuttajat kun ymmärtääkseni perehtyvät potentiaalisiin muuttomaihin enemmän tai vähemmän perusteellisesti ennen prosessin aloittamista ja jos Suomi (Tai mikä tahansa muu maa.) osoittautuu kielteisemmin maahanmuuttajiin suhtautuvaksi maaksi, pelkään pahoin, että aika moni sivuuttaa Suomen lähtökohtaisesti ja sen sijaan katsoo esim. Ruotsin ja Saksan mahdollisuuksia. Suomi kun ei ole mikään USA:n tai Australian kaltainen maahanmuuton suurvalta, minne tulijoita olisi enemmän kuin on edes tarpeen, vaan meidän täytyy tehdä aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa, että kiristyvässä kilpailussa mahdollisimman moni valitsisi Suomen.

Itse olisin valmis menemään jopa niin pitkälle, että tukisimme tänne töihin tulevien matkakustannuksia esim. 1000-2000 tuhannella eurolla. Se saisi vääjäämättä kansainvälistä huomiota ja oletan myös, että matkakustannuksissa säästetyt rahat kyllä palautuisivat Suomen talouteen.

Paljon riippuu lähivuosien kehitys myös siitä, haluaako tai osaako hallitus ulkoistaa Suomen maakuvan täydentämisen työperäisessä maahanmuutos. 6 kk automaattisesti kaikille jotka ovat olleet Suomessa min 2 vuotta ja kolmen tai kuuden kuukauden työnhakuaikana ulkomaalainen voisi ottaa vastaan työtä myös muilta kuin omalta toimialaltaan. Esimerkiksi aloilta, joilla on Suomessa työvoimapula. Aiemmin työ oli sidottu jopa tehtävään.

En usko, että vasemmalta, keskustasta tai oikealta löytyy halua maksaa 1 000 - 2 000 matkakustannukset veronmaksajien varoista tänne tuleville. EK varmaan puoltaisi, olisihan se työnantajille etu. Ja se voisi hyvinkin olla järkevää, mutta puolueiden kannatukselle riskialtista eikä SAK liittoineen välttämättä näe maksuja positiivisena. Polarisaatiossa tämä olisi helppo kääntää vasemmalla perseen näyttämisenä omalle kansalle ja työttömille ja oikealla tolkuttomaksi rahanjaoksi väärin perustein Suomeen aikoville tms.

 

[Ann Arbor]

Paljon riippuu lähivuosien kehitys myös siitä, haluaako tai osaako hallitus ulkoistaa Suomen maakuvan täydentämisen työperäisessä maahanmuutos. 6 kk automaattisesti kaikille jotka ovat olleet Suomessa min 2 vuotta ja kolmen tai kuuden kuukauden työnhakuaikana ulkomaalainen voisi ottaa vastaan työtä myös muilta kuin omalta toimialaltaan. Esimerkiksi aloilta, joilla on Suomessa työvoimapula. Aiemmin työ oli sidottu jopa tehtävään.

Huomioiden miten hallituksen tiukat maahanmuuttolinjaukset ovat nyt kuukausi toisensa jälkeen herättäneet polemiikkia ja laajaa keskustelua, mielenkiintoista nähdä, missä vaiheessa ulkomaalaiset mediat nostavat Suomen uudet käytänteet* isommin esille.

*Mikäli 3- / 6-kuukauden sääntö lainsäädäntöön saakka päätyy

Törmäsin hiljattain YouTubessa lähes puoli miljoonaa katselukertaa keränneeseen raflaavan klikkiotsikon sisältävään videoon, missä käydään läpi Tanskan nykyisiä maahanmuuttokäytänteitä.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=hpmYsM1GcpE

Kuten asiaan paremmin perehtyneet tietävätkin, Tanska ei ole "julistanut sotaa" maahanmuutolle, vaan työperäiset maahanmuuttajat ovat edelleen Tanskaan tervetulleita, vaikka humanitäärisen maahanmuuton osalta maan käytänteet ovatkin nykyään tiukat. Se mitä ajan takaa, jos Tanskan kaltaisen, periaatteessa monessa suhteessa Suomeen verrannollisen maan maahanmuuttokäytänteet saavat laajaa kansainvälistä huomiota, niin mielenkiintoista nähdä, tehdäänkö vastaavia videoita jossain vaiheessa myös Suomesta.

 

[Ann Arbor]

Eräänlaisena välikaneettina mainittakoon, että tänään on tullut kuluneeksi tasan kaksi vuotta kun avasin tämän threadin. Pitkän ajan kiinnostus Suomen demografisesta tilanteesta ja ennen kaikkea sen määrittämästä tulevaisuudesta oli alkusyksystä 2022 syynä, miksi päätin eriyttää keskustelun omaan threadiinsa.

Näin retroperspektiivistä katsottuna maailma on kahdessa vuodessa muuttunut paljon, muuta samanaikaisesti ei niinkään. Joka tapauksessa uskon demografisten kysymysten pysyvän framilla myös vastaisuudessa.

Suomi ikääntyy, mutta sitä onneksemme paikkaa osaltaan historiallinen maahanmuutto. Nähtäväksi jää, miten trendit kehittyvät tulevina vuosina.

 

[mjr]

Olemme itäeurooppalaisin pohjoismaa ja tulemme jäämään lähivuosikymmeninä demografisesti (ja taloudellisesti) merkittävästi jälkeen veljesmaistamme. Jotenkin kehitimme tähän maahan kansallisradikaalin vastareaktion ilman juuri mitään merkittävää maahanmuuttoa ja nyt nautimme ikääntyvinä ja taantuvina tästä hienosta hedelmästä. Varmastikin tämä vastareaktio liittyi juuri siihen suhteelliseen itäisyyteemme ja ruraalisuuteemme verrattuna skandinaavisiin naapureihimme.

 

[Cobol]

Perussuomalaisten siirtyminen herra- ja EU-vihasta täysin maahanmuuttajakielteiseksi vaati vuosina 2015 ja 2106 noin 35 000 turvapaikanhakijan tulon Suomeen. Heistä suurin osa nuoria 20-30 vuotiaita irakilaismiehiä, jotka eivät olleet valmiita vapauttamaan omaa maataan yhdessä liittoutuneiden kanssa. Tapahtuneet seksuaalirikokset nuorten irakilaisten ja muiden toimesta olivat osalle suomalaisia shokki.

Saksassa tulijoiden määrä 2015-2016 oli myös suhteessa suurempi. Samoin Ruotsissa. Molemmat maat ovat tällä hetkellä isoissa ongelmissa kansallisradikaalien vastareaktion sekä erityisesti aiemmin tulleiden toisen sukupolven syrjäytymisen kanssa. Ruotsin ampumisille keskellä kaupunkeja ei taida löytyä verrokkia länsimaista.

Suomen kannalta ongelma on siinä, että 1960-luvulta alkaen teimme demografisessa mielessä vääriä ratkaisuja. Karkotimme myös satoja tuhansia suomalaisia mm. Ruotsiin. Työperäinen maahanmuutto olisi pitänyt käynnistää 1960-luvulla voimakkaasti ja jatkaa sitä seuraavat vuosikymmenet.

Siihen ei ollut monista syistä edellytyksiä. Ulkomaalaispolitiikka oli 1970-1980 luvuilla osin ääritiukkaa Ulkomaalaispolitiikan henkilöitymä Eila Kännö kuollut

Suomessa keskustavasemmistolaiset hallitukset, ay-liike ja työnantajajärjestöt valitsivat pitkälti suljetun Suomen. Kokoomuksen osalta emme tiedä, koska Kreml, SDP ja Keskusta pitivät Kokoomuksen poissa hallituksesta noin 20 vuotta vaalivoitoista huolimataa. Takaisin päästiin 1980-luvun lopulla.

Merkittäviä toimia ei ole tehty vaikka niihin olisi ollut erityisesti 2000-luvun alussa mahdollisuuksia. Tässäkin historiallamme on vaikutusta. Suomessa "kansa" ei pidä siitä, että Suomeen tulee ulkomaalaisia. Ruotsin ja erityisesti Venäjän tulijat muistetaan edelleen 1600-luvulta alkaen. On haluttu olla oma maa, jossa on oma päätäntävalta ja muualta tulleihin on suhtauduttu vieroksuen. Itse asiassa tämä pätee osin edelleen ja on yksi syy PS:n kannatukseen.

Nyt pitäisi löytää yhteinen tahto kunkin hallituksen ja opposition välillä parantaa Suomen talouskasvua ja väestörakennetta tulevina vuosikymmeninä. Se vaatii tekoja tänään. Paljon enemmän kuin Orpon hallitukselta on saatu. Tai miltään aiemmalta hallitukselta sotien jälkeen.

 

[Ann Arbor]

Olemme itäeurooppalaisin pohjoismaa ja tulemme jäämään lähivuosikymmeninä demografisesti (ja taloudellisesti) merkittävästi jälkeen veljesmaistamme. Jotenkin kehitimme tähän maahan kansallisradikaalin vastareaktion ilman juuri mitään merkittävää maahanmuuttoa ja nyt nautimme ikääntyvinä ja taantuvina tästä hienosta hedelmästä. Varmastikin tämä vastareaktio liittyi juuri siihen suhteelliseen itäisyyteemme ja ruraalisuuteemme verrattuna skandinaavisiin naapureihimme.

Persut ovat menestyksekkäästi onnistuneet luomaan muista Länsi-Euroopan maista mielikuvan ns. varoittavina esimerkkeinä, sivuuttaen kuitenkin nuoremman demografian ja kasvavan väestöpohjan myönteiset vaikutukset. Kukaan ei käy kiistämän, etteikö laajan mittakaavan maahanmuutto ja tulijoiden onnistunut integraatio olisi lähtökohtaisestikin merkittävä yhteiskunnallinen haaste (Mihin mielestäni työ ja opiskelu on mielestäni se paras ensi keino), mutta tulijoiden määrittäminen antagonisteiksi vain myrkyttää keskustelua.

 

[Ann Arbor]

Suomen kannalta ongelma on siinä, että 1960-luvulta alkaen teimme demografisessa mielessä vääriä ratkaisuja. Karkotimme myös satoja tuhansia suomalaisia mm. Ruotsiin. Työperäinen maahanmuutto olisi pitänyt käynnistää 1960-luvulla voimakkaasti ja jatkaa sitä seuraavat vuosikymmenet.

Siihen ei ollut monista syistä edellytyksiä. Ulkomaalaispolitiikka oli 1970-1980 luvuilla osin ääritiukkaa Ulkomaalaispolitiikan henkilöitymä Eila Kännö kuollut

Suomessa keskustavasemmistolaiset hallitukset, ay-liike ja työnantajajärjestöt valitsivat pitkälti suljetun Suomen. Kokoomuksen osalta emme tiedä, koska Kreml, SDP ja Keskusta pitivät Kokoomuksen poissa hallituksesta noin 20 vuotta vaalivoitoista huolimataa. Takaisin päästiin 1980-luvun lopulla.

Väistämättähän menneisyys, lähi sellainen näkyy edelleen asenteissamme. Aina 1990-luvun vaihteeseen saakkahan, ehkä Helsinki pois lukien maahanmuuttaja oli vielä todellinen harvinaisuus. Esimerkiksi koko Suomen rakastamalla Tampereella (Silloinkin merkittävä kasvukeskus ja maamme toiseksi suurin kaupunkikeskus.) vuoden 1990 lopulla ulkomaalaistaustaiset muodostivat kaupunkilaisista ainoastaan 0,8% osuuden.

En toisaalta tiedä, oliko elinkeinoelämän tahoilla (Kenties Kokoomuksessakin?) jo 1970- ja 1980-luvuilla tahtotilaa avata Suomea enemmän maahanmuutolle. Toki talouskasvu oli voimakasta ilman sitäkin, vaikka nyt käsillä oleva eläkepommi on ollut enemmän tai vähemmän tiedossa jo 1970-luvulta lähtien, kun syntyvyys putosi nopeasti. Melkoinen linnake Suomi kuitenkin vielä pitkään oli ja maahanmuutto oli hyvin vähäistä, yksittäisiä henkilöitä ja perheitä.

Vaikka ns. kantasuomalaisinakin tunnettu väestö on sekoitus useita esihistoriallisia muuttoaaltoja, joista viimeisimpänä jo historiallisen ajan tapahtumaksi määriteltävä ruotsalaisten rannikon kolonisaatio, on Suomi toden totta ollut varsin eristyksissä, mikäli maatamme vertaa vaikka keskellä Eurooppaa olevaan Saksaan. Sukututkimus on paljastanut allekirjoittaneenkin kantasuomalaisista sukujuurista yhteyksiä ulkomaille, mutta isossa kuvassa Suomi ja suomalaiset olivat ennen kaikkea keskenänsä vuosisadat.

Muutos on Suomessa oikeasti kansainväliseksi ja monikulttuuriseksi maaksi ollut hyvin nopea ja se on osunut samaan aikaan muutenkin isossa murroksessa olevaan yhteiskuntaan alkaen 1990-luvun alun lama, EU-integraatio, digitalisaatio, teollisuustyöpaikkojen kato, kiihtynyt kaupungistuminen, yleinen globalisaatio, pitkittynyt nollakasvun aika... Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle.

Nyt pitäisi löytää yhteinen tahto kunkin hallituksen ja opposition välillä parantaa Suomen talouskasvua ja väestörakennetta tulevina vuosikymmeninä. Se vaatii tekoja tänään. Paljon enemmän kuin Orpon hallitukselta on saatu. Tai miltään aiemmalta hallitukselta sotien jälkeen.

Mikäli seuraavassa hallituksessa olisi esim. Kokoomus, SDP, Keskusta ja RKP (Ja mahdollisesti Vihreät.), näen itse asiassa jonkinmoiset mahdollisuudet maahanmuuttopolitiikan edistämiseksi. Vettä ehtii hieman virrata Vantaanjoessa vielä Demareidenkin kohdalla ja vaikka nykyisessä hallituksessa Kokoomus onkin toistaiseksi joutunut nöyrtymään Persuille, loppujen lopuksi EK:n, kauppakamarien, teknologiateollisuuden ja yrittäjien näkemyksillä on oltava todellisuudessa painoarvoa ja Keskustan ja RKP:n suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon on tätä nykyä lähtökohtaisesti myönteinen.

 

[Mediakuutio]

Olemme itäeurooppalaisin pohjoismaa ja tulemme jäämään lähivuosikymmeninä demografisesti (ja taloudellisesti) merkittävästi jälkeen veljesmaistamme. Jotenkin kehitimme tähän maahan kansallisradikaalin vastareaktion ilman juuri mitään merkittävää maahanmuuttoa ja nyt nautimme ikääntyvinä ja taantuvina tästä hienosta hedelmästä. Varmastikin tämä vastareaktio liittyi juuri siihen suhteelliseen itäisyyteemme ja ruraalisuuteemme verrattuna skandinaavisiin naapureihimme.

Siihen vastareaktioon varmaan liittyy aika vahvasti se mitä muissa maissa tapahtuu. Eli noiden asioiden uutisointi varmasti selittää sitä isolta osin noin 15-20v ajalta.

Henkilökohtaisesti en olisi kovin tyytyväinen siihenkään jos Suomessa nähtäisiin nyt sellaisia vastareaktioita kuin esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa.

Persut ovat menestyksekkäästi onnistuneet luomaan muista Länsi-Euroopan maista mielikuvan ns. varoittavina esimerkkeinä, sivuuttaen kuitenkin nuoremman demografian ja kasvavan väestöpohjan myönteiset vaikutukset. Kukaan ei käy kiistämän, etteikö laajan mittakaavan maahanmuutto ja tulijoiden onnistunut integraatio olisi lähtökohtaisestikin merkittävä yhteiskunnallinen haaste (Mihin mielestäni työ ja opiskelu on mielestäni se paras ensi keino), mutta tulijoiden määrittäminen antagonisteiksi vain myrkyttää keskustelua.

Toki persutkin on tuota pitäneet esillä mutta en nyt hirveästi antaisi heille tuossa vaikutusvaltaa. Esimerkiksi Ruotsin jengiytymistä ja ”no go -alueita” on seurattu aika aktiivisesti Suomen medioissa. Samoin ongelmia on raportoitu ja esimerkiksi mellakoita on raportoitu myös muista maista. Lisäksi Euroopassa on tapahtunut terrori-iskuja eri puolilla 2000-luvulla, ja varmasti etenkin 2015-2018 tapahtumat näiden osalta on ihmisten mielessä edelleen.

 

[mjr]

Persut ovat menestyksekkäästi onnistuneet luomaan muista Länsi-Euroopan maista mielikuvan ns. varoittavina esimerkkeinä, sivuuttaen kuitenkin nuoremman demografian ja kasvavan väestöpohjan myönteiset vaikutukset. Kukaan ei käy kiistämän, etteikö laajan mittakaavan maahanmuutto ja tulijoiden onnistunut integraatio olisi lähtökohtaisestikin merkittävä yhteiskunnallinen haaste (Mihin mielestäni työ ja opiskelu on mielestäni se paras ensi keino), mutta tulijoiden määrittäminen antagonisteiksi vain myrkyttää keskustelua.

Tässä juuri hyvinä esimerkkeinä ovat skandinaaviset naapurimme - toki on paljon ongelmia, mutta on myös paljon parempi demografia ja taloudellinen pohja. Nyt meillä uutisoidaan lähinnä niistä ongelmista ja maahanmuuton kiristyksistä, mutta ei puhuta siitä, miksi heillä on varaa näihin kiristyksiin ja hyvät taloudelliset mahdollisuudet sekä ratkaista ongelmat, että pitää hyvinvointivaltio kunnossa. Meillä on menossa kansallisradikaali reaktio samalla kun demografiamme on kurja ja entisestään kurjistuva yhdistyneenä hyvin heiveröiseen talouskasvuun. Miten käy meidän pohjoismaisen yhteiskuntarakenteemme? En totta puhuen näe oikein mitään positiivista kehityskulkua lähitulevaisuudessa - se ainoa hyvä trendi on ollut työperäisen maahanmuuton voimistuminen, mutta saammepa nähdä miten sen nyt on käymässä.