Suomessahan oli ennen pienpuolue Suomen Senioripuolue a.k.a. Eläkeläiset kansan asialla, mutta eipä tosiaan yhden asian puolueelle juuri tarvetta ole ollut, kun ikäihmisten asiat ovat enemmän tai vähemmän kaikkien puolueiden sydäntä lähellä korostuneesti.
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
KooKoo teki jatkosopimuksen parhaan pistemiehensä kanssa − "Koblížek on kasvanut vastuunkantajaksi"Lue lisää »
-
HPK:sta syksyllä potkut saanut Maso Lehtonen siirtyy Puolan liigaanLue lisää »
-
Kiekko-Pojat vahvistaa alakertaansa Niko MikkolallaLue lisää »
-
Jesper Kotajärvi nousi Tapparan yllätysratkaisijaksiLue lisää »
-
Liiga-kierros: Tappara siirtyi murskatappion kokeneen SaiPan tilalle sarjakärkeen − 17-vuotiaalle puolustajalupaukselle liigauran avausmaaliLue lisää »
-
Kanada avasi kotikisat mallikkaasti - Nuoret Leijonat jäi pahasti jalkoihinLue lisää »
Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?
- Viestiketjun aloittaja Ann Arbor
- Alkaa
- 333 046
- 4 127
Jos budjetteja haluaa katsoa, en syyttäisi demareita tai Marinin hallitusta lapsi- tai nuorisovihamieliseksi.
Marinin hallitus kohdisti vuoden 2022 talousarvioesityksestä suoraan lapsiin, nuoriin tai lapsiperheisiin kohdistuvia määrärahoja on eri pääluokkien lakisääteiset ja harkinnanvaraiset toimet huomioiden yhteensä n. 7 mrd. euroa. Näistä hieman alle 2.7 mrd. euroa on laskennallisesti arvioitu olevan lapsi-ikäryhmään kohdistuvaa peruspalvelujen valtionosuutta.
Ikäluokkakohtaisen määrärahatason ja sen muutosten lisäksi lapsi-ikäluokkaan kohdistuu painopistealueita, joihin on kohdennettu erillisrahoitusta. Niistä keskeisin on yhdenvertaisten mahdollisuuksien vahvistamiseen ja haavoittuvassa asemassa olevien tukemiseen kohdennettu rahoitus.
Vuosivertailussa TA2020-TA2022 per lapsi nousua oli noin 10 prosenttia. https://budjetti.vm.fi/indox/sisalt...sitys/hallituksenEsitys.xml&opennode=0:1:3:69:
Yhdenvertaisten mahdollisuuksien vahvistamiseen ja haavoittuvassa asemassa olevien tukemiseen kohdennettu rahoitus on Suomessa kokoaan (muistaakseni noin 370 milj euroa) suurempaa rahoitusta, jolla on positiivista vaikutusta lasten ja nuorten elämään vuosikausia senkin jälkeen kun he aikuistuvat.
Marinin hallitus kohdisti vuoden 2022 talousarvioesityksestä suoraan lapsiin, nuoriin tai lapsiperheisiin kohdistuvia määrärahoja on eri pääluokkien lakisääteiset ja harkinnanvaraiset toimet huomioiden yhteensä n. 7 mrd. euroa. Näistä hieman alle 2.7 mrd. euroa on laskennallisesti arvioitu olevan lapsi-ikäryhmään kohdistuvaa peruspalvelujen valtionosuutta.
Ikäluokkakohtaisen määrärahatason ja sen muutosten lisäksi lapsi-ikäluokkaan kohdistuu painopistealueita, joihin on kohdennettu erillisrahoitusta. Niistä keskeisin on yhdenvertaisten mahdollisuuksien vahvistamiseen ja haavoittuvassa asemassa olevien tukemiseen kohdennettu rahoitus.
Vuosivertailussa TA2020-TA2022 per lapsi nousua oli noin 10 prosenttia. https://budjetti.vm.fi/indox/sisalt...sitys/hallituksenEsitys.xml&opennode=0:1:3:69:
Yhdenvertaisten mahdollisuuksien vahvistamiseen ja haavoittuvassa asemassa olevien tukemiseen kohdennettu rahoitus on Suomessa kokoaan (muistaakseni noin 370 milj euroa) suurempaa rahoitusta, jolla on positiivista vaikutusta lasten ja nuorten elämään vuosikausia senkin jälkeen kun he aikuistuvat.
Kiitos että jaksat kattavasti tähänkin threadiin latoa lukuja pöytään. Sinänsä toki edellisen hallituksen perintöön kuuluvaksi voi nähdä myös "koronaministeri" Krista kiurun toiminnan, jonka "kaikki kiinni"-linja ja liiallisuuksiin mennyt pelottelu ei voi jälkikäteen ajateltuna mielestäni voi sanoa olleen lasten ja nuorten etu, siihen nähden, mikäli pestiä olisi hoitanut jokin pragmaattisempi poliitikko.
Niin ja olihan sitä Keskustakin jakamassa ekstralapsilisiä.
Viimeksi muokattu:
Piti ihan mielenkiinnosta käydä vähän tutkimassa tilastoja. Vaikka Satakuntaa ei varsinaisesti maamme kosmpoliittisimpana seutuna pitää, on maakunta kansainvälistynyt viime aikoina merkittävästi.
Tässä listattuna Porin ja Rauman ulkomaalaistaustainen väestö. Luvut pitävät siis sisällään ulkomailla syntyneet ja kahdelle ulkomailla syntyneelle vanhemmalle Suomessa syntyneet henkilöt, mutta ei niitä suomalaisia, joiden vanhemmista toinen on Suomessa ja toinen ulkomailla.
Pori
2003 n. 1000
2013 n. 2100
2023 n. 4400
Rauma
2003 n. 500
2013 n. 1300
2023 n. 3400
Koko Satakunnan maakunnan alueella kehitys on ollut seuraava.
2003 n. 2300
2013 n. 5400
2023 n. 11 400
Kasvu on siiis ollut merkittävää ja huomionarvoista on, että Satakunnan väkiluku kokonaisuudessaan on ollut laskussa, eikä Porin ja Raumankaan kasvu ole kovin merkittävää kuluvalla vuosituhannella ollut. Siis myös "maakuntien" tulevaisuus tulee enemmän ja enemmän olemaan kiinni, miten ne kykenevät houkuttelemaan työperäistä maahanmuuttoa ja onnistumaan heidän integraatiossaan. Itse asiassa juuri Satakunnan, Keskipohjanmaan ja Kanta-Hämeen kaltaisilla alueilla maahanmuuttoon voisi olettaa suhtautuvan erityisen myönteisesti, kun maan sisäisessä muuttoliikkeessä ne eivät ole kyenneet vastaamaan merkittävimmille kasvukeskuksille.
Työnantajamaksuista tasan yksi on millään tavalla merkittävä, muut ovat ropoja. Me kaikki tiedämme, mikä toimeentuloturvan muoto se on. Kyseinen ryhmä on myös äänestysaktiivisuudeltaan ylivoimainen.
Eikös kyseinen hallitus jakanut rahaa sinne tänne mitä vaan keksivät. En nyt tiedä onko tuo nyt sitten merkki demareidennuorisoystävällisyydestä, vai oliko esimerkiksi Vihreiden ansiota tuo.
Lindtmanin demarit olivat vaihtoehtobudjetissaan valmiita leikkaamaan opiskelijoilta ylimääräiset 500 miljoonaa. Yllättäen eläkeläisiin kohdistuvia leikkauksia ei heidän listoillaan ollut.
SDP lienee toden totta ollut oikeasti "nuorten asialla" viimeksi joskus 1960-luvulla, kun puolue kaiketi nautti suurta suosiota 1940-1950-luvuilla syntyneiden suurten ikäluokkien keskuudessa. No ironisestihan kyseisten ikäluokkien etua Demarit ovat uskollisesti ajaneet siitä lähtien aina tähän päivään saakka.
Juhlapuhetasolla toki lapset, nuoret, opiskelijat, lapsiperheet jne. ovat kaikille tärkeitä, mutta konkretiaa ei ole ainakaan liikaa teoissa nähty.
Mutta joo. Toki tasapuolisuuden nimissä pitää myöntää, että tämän asian suhteen ”oma” puolueeni Kokoomus on ihan yhtä surkea. Valitettavasti.
Ei jakanut vaikka me toki retoriikasta tuota kerrottiin samoin kuin keskusta vassarit ja demarit nyt eri asioita omassaan...
Katsotaan SDP:n vaihtoehtobudjettia mihin viittasit ja pohditaan, onko tämä nuorisovihamielistä toimintaa. Totesin jo aiemmin, että ei ole koskä väitteelle ei löydä perusteluita.
* SDP vaatii, että toisen asteen kuin korkea-asteen opiskelijoiden toimeentulosta ja mahdollisuudesta keskittyä opintoihin on huolehdittava riittävän tasoisella opintorahapainotteisella tuella.
SDP listasi lisäksi erikseen nuoria asiat, jotka SDP:n mukaan vaikuttavat erityisesti nuoriin:
• Perumme opintotuen indeksijäädytyksen,
jolloin opintotuen ostovoima säilyy.
• Emme leikkaa yleistä asumistukea.
• Säilytämme lastensuojelun jälkihoidon
ikärajan ennallaan, jotta siirtymä kohti
itsenäistä aikuisuutta on turvatumpi.
• Emme leikkaa kuntoutusrahaa.
• Vahvistamme mielenterveyden palveluita
mielenterveysstrategian mukaisesti ja
teemme mielenterveystakuun.
• Seitsemän päivän hoitotakuu sisältää
myös mielenterveyden palveluihin pääsyn.
• Säilytämme ensiasunnon ostajan verovapauden.
• Teemme ensiasunnon ostajille määräaikaisen korkovähennysmallin.
• Rakennamme reilua työelämää, jossa
nuori työntekijä voi luottaa oikeudenmukaiseen kohteluun. Emme hyväksi
perusteettomia määräaikaisten ketjutuksia, sairaussakkoa tai mielivaltaista
irtisanomista.
• Lisäämme aloituspaikkoja korkeakouluissa.
• Perumme avoimen korkeakoulun sekä
vapaan sivistystyön leikkaukset.
• Emme leikkaa nuorisotoimelta.
Muita vaihtoehtobudjetin nuorisoasioita olivat ainakin:
* Osoitamme korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen 25 miljoonaa euroa.
* Lisäämme AMK:n rahoitukseen 12 miljoonaa euroa sote-harjoittelukorvauksen leikkauksen perumiseksi
* Perumme EU-ETA-alueen ulkopuolisten korkeakouluopiskelijoiden lukukausimaksun korottamisen 5 miljoonaa euroa.
* Perumme avoimen korkeakoulutuksen rahoituksen 2 miljoonan euron leikkauksen.
* Perumme opintorahan indeksijäädytyksen, 14 miljoonaa euroa.
Vaihtoehdotbudjetit ovat tietenkin sitä itseään jokaisen puolueen kohdalla, mutta ei SDP hallituksessa ollut nuorisovihamielinen. PS:n ja Kokoomuksen osalta voi jo nyt sanoa, että hallituksen päätökset osuvat kipeästi lapsiin(kin), nuoriin(kin) ja opiskelijoihin(kin).
Tuttava laskee virkatyönään vaikutusarvioita ja vaikka hän ei suoria tuloksia voi kertoa, kyllä ne tällä kertaa osuvat kipeästi lapsiin ja nuoriin sen perusteella, mitä hän yleisellä tasolla niistä totesi.
Niin siis käytännössä SDP ei toteuttaisi Orpon hallituksen leikkauksia, vaan jatkaisi nykymenolla. Se on nuorisovihamielistä.
Mihis tuolta demareiden listalta unohtui heidän ehdottamansa opiskelijoiden opintolainahyvityksen poisto, mikä on valtava leikkaus opiskelijoille?
Edit: Entä heidän ehdottamansa leikkaus kodinhoidon tukeen? Aika valehtelua toi lista.
Viimeksi muokattu:
Enemmistö talousasiantuntijoista on esittänyt leikkauksia + valtion tulojen lisäämistä veronkorotuksilla. Sanoisin, että enemmistö myös oikeistolaisisista talousasiantuntijoista. SDP esittää mm. listaamattomien yhtiöiden osinkojen lisäverottamista ja muita veroratkaisuja jotain parin mrd edestä. Tämä pienentää tarvetta leikkauksiin.
Jos tämä on nuorisovihamielistä, olisi ihan mukava lukea faktat perustelustasi.
Nyt kun PS näyttää vievän valtiovarainministeriössä kovan leikkauslinjansa läpi, Kokoomuksen tehtävä pm-puolueena olisi tehdä esitykset valtion tulojen lisäämisestä. Kuten talousasiantuntijat Uusitalo, Vihriälä ja muut ovat todenneet, tässä tilanteessa olisi myös kyettävä elvyttämään ja rakentamaan tulevaa talouskasvua. Ei vain leikkaamaan. Ja tämä vaatii verotukseen muutoksia. Ei valtio muualta tuloja saa.
Lista on SDP:n, joten kopsasin sen.
Ymmärsin siis tuon. En tarkoittanut syyttää sinua valehtelusta. Pahoittelut, että viestistäni sai sen kuvan. My bad.
Nämä olisi järkeviä juttuja. Pääomatulojen verotuksen maltillista kiristystä. Listaamattomien yhtiöiden osingot olisi aika luonnollinen ainakin.
Lisäksi polttoaineverotus, sekä ajoneuvojen käyttö maksujen maltillinen korotus olisi aika huomaamaton tapa saada isojakin tulon lisäyksiä. Kukaan tuskin huomaisi, jos Persujen ajama veron lasku olisi kääntynyt samansuuruiseksi korotukseksi. Viime viikon llakin polttoaineen hinta vaihteli 0,4€/L. Käyttömaksuja sähköautoille nostetaan, mutta mielestäni voisi nostaa kaikista autoista samalla kertaa saman verran.
Nuo julkisen puolen yt:t tuovat myös lisää työttömiä, mikä nakertaa sisämarkkinaa rajusti. Lisäksi alv korotus leikkaa ostovoimaa ja kulutusta. Toivottavasti sen vaikutus ei käänny negatiiviseksi verokertymän osalta.
En tosin ymmärtänyt sinun minua valehtelusta syyttäneen eikä viestistäsi sellaista kuvaa ainakaan minä saanut.
Tämä siitäkin huolimatta, että Kokoomushan itse asiassa on nuorten äänestäjien keskuudessa ollut suosittu puolue. Toki Kokoomuksessa kaiketi monia kiehtoo se "menestyjän saappaisiin" hyppääminen ja millaisena haluaa itsensä 10-20 vuoden kuluttua nähdä, ei niinkään, että puolue varsinaisesti ajaisi kyseisen hetken opiskelijoiden ja työuraansa aloittelevien asiaa. Identiteettipolitiikkaahan sekin on.
Yleisesti ihan mielenkiintoista keskustelua. Näkisin että nimenomaan nuorisoystävällisin puolue olisi se, joka pyrkisi parhaiten luomaan sitä talouskasvua Suomeen. On helppoa ja populistista jakaa tässä ja nyt rahaa mille tahansa erityisryhmälle, mutta oikeasti pitkäkestoista hyvinvointia kaikille luo se talouskasvu ja erityisesti vientiin suuntautuva tuotanto.
Miten tätä talouskasvua sitten saataisiin aikaiseksi? No vastaus löytyy tähyämällä vaikka atlantin yli jenkkeihin. Miksi kaikki miljardi-yritykset löytyy sieltä? Miksi kaikki menestyvät startupit joko aloittavat sieltä tai siirtyvät sinne heti kun Euroopasta vain pois pääsevät? Binesystävällinen ympäristöhän sen tekee. Kukaan meistä ei tietysti halua jenkkilän mallia täytenä ja pohjoismainen hyvinvointijärjestelmä on tärkeä osa nykyisellään toimivaa yhteiskuntaamme. Olisi kuitenkin aika tärkeä alkaa miettiä, että miten Suomi ja koko Eurooppa pärjää kilpailussa tulevaisuudessa. Nyky menolla näivettyminen vain jatkuu.
Nämä puheet osingonmaksujen korotuksista yms eivät kyllä kannusta yrittämään Suomessa tai luomaan uusia työpaikkoja ja uutta hyvinvointia. Mielestäni meidän pitäisi saada järjestelmä jossa Liisa alkaa yrittämään, työllistää ihmisiä ja 10 vuoden jälkeen hänellä on miltsi tilillä ja ökyauto tallissa ja hän voi kehuskella että "kyllähän siihen duunia joutui tekemään, mutta ei se niin vaikeaa ollut". Ja sitten hänen esimerkinsä innoittamana kymmenen muutakin aloittaa yrittämään. Tässä suhteessa kadehdin amerikkalaisten can-do asennetta ja lupa tienata yhteiskuntaa.
Miten tätä talouskasvua sitten saataisiin aikaiseksi? No vastaus löytyy tähyämällä vaikka atlantin yli jenkkeihin. Miksi kaikki miljardi-yritykset löytyy sieltä? Miksi kaikki menestyvät startupit joko aloittavat sieltä tai siirtyvät sinne heti kun Euroopasta vain pois pääsevät? Binesystävällinen ympäristöhän sen tekee. Kukaan meistä ei tietysti halua jenkkilän mallia täytenä ja pohjoismainen hyvinvointijärjestelmä on tärkeä osa nykyisellään toimivaa yhteiskuntaamme. Olisi kuitenkin aika tärkeä alkaa miettiä, että miten Suomi ja koko Eurooppa pärjää kilpailussa tulevaisuudessa. Nyky menolla näivettyminen vain jatkuu.
Nämä puheet osingonmaksujen korotuksista yms eivät kyllä kannusta yrittämään Suomessa tai luomaan uusia työpaikkoja ja uutta hyvinvointia. Mielestäni meidän pitäisi saada järjestelmä jossa Liisa alkaa yrittämään, työllistää ihmisiä ja 10 vuoden jälkeen hänellä on miltsi tilillä ja ökyauto tallissa ja hän voi kehuskella että "kyllähän siihen duunia joutui tekemään, mutta ei se niin vaikeaa ollut". Ja sitten hänen esimerkinsä innoittamana kymmenen muutakin aloittaa yrittämään. Tässä suhteessa kadehdin amerikkalaisten can-do asennetta ja lupa tienata yhteiskuntaa.
Ruotsin YLE:n mukaan ruotsissa on 780 000 lukutaidotonta 16-65 vuotiasta. Jostakin syystä epäilen, että nämä lukutaidottomat ovat kansantaloudelle enemmänkin rasite kuin voimavara. Voin toki olla väärässä.
Kannatan listaamattomien yritysten osingon verotuksen korotusta samalle tasolle kuin muu pääomavero. Palkkatulon verotus on minulle yrittäjänä suurempi ongelma. Mitä enemmän pystyn työllistämään, sitä enemmän saan katetta.
Korkea tuloverotus taas aiheuttaa sen, että en kykene maksamaan riittävästi palkkaa niille, jotka sen ansaitsee ja työllistämään sitä samalla rahalla enemmän ja tekemään enemmän tulosta.
Mieluummin maksan 30% 100000€ osingosta, kuin 15% 50t€ osingosta. Eurot on tärkeämmät kuin prosentit.
Nuo matalat osinkoverot ei kannusta kasvattamaan yritystä, vaan maksimoimaan tulosta. Kasvu vaatii rahaa ja yleensä syö sen takia tuloksesta euroja lyhyellä tähtäimellä.
Olet varmasti oikeassa. En ole riittävän fiksu tietämään että mitkä on niitä oikeita työkaluja, mutta yrittäminen pitäisi ehdottomasti saada kannattavaksi ja sillä pitäisi pystyä vaurastumaan. Myös työntekijöiden irtisanominen pitäisi olla helpompaa. Tämän vaikeuttamista en ole ikinä ymmärtänyt. Eihän työnantaja hyviä tyyppejä potki.
Itse asiassa todella mielenkiintoinen fakta tämä. Tietenkään näistä 780 000:sta valtaenemmistö kyllä tekstiä osaa lukea, mutta ilmeisesti luetun ymmärtäminen on rajallista. Ja jos Ruotsissa on moinen määrä "lukutaidottomia", niin kaiketi heitä myös Suomessa on yhtä lailla ~250 000-400 000, mikä kuulostaa lukemana hurjalta. Yhtäältä toki muistan joskus lukeneeni Jenkeistäkin vastaavia juttuja ja en usko, että näille varsinaisesti mitään yhtäläisyysmerkkejä voi pistää maahanmuuton kanssa. Toki kun viesti on "tervetuloa", huippuosaajien lisäksi maahan kyllä saapuu vaikeammin integroituvia.
Kaikki yrittäjät ei myöskään ole hyviä tyyppejä. Kannatan sääntöjä, jotta peli on reilua, eikä kukaan pääsisi riistämään ylivoimaisella asetelmalla.
Olen samaa mieltä siitä, että työsuhde pitäisi pystyä päättämään helpommin. Tuotannollisista ja taloudellisista syistä se onkin jo riittävån helppoa.
Tuo henklöperusteinen on vaikeampaa. Olen täälläkin jo ehdottanut, että työsuhteen päättäminen yhteisymmärryksessä pitäisi olla helpompaa. Ei välttämättä yksipuolinen irtisanominen tai perusteeton irtisanominen.
Tähän ongelmaan auttaisi, kun poistettiin karenssi työttömyys etuudesta, mikäli irtisanoutumiselle on perusteet. Eli jos työntekijä ja työnantaja yhdessä toteavat, että on parempi jatkaa erillään, ei työntekijä saisi sanktioita työttömyyskorvaukseen.
Tällä hetkellä harva uutta työtä hakeva tyyppi irtisanoutuu, vaan roikkuu vanhassa paikassa niin kauan kun uusi paikka löytyy. Tämä sopimalla päättäminen toimisi monella tapaa. Parantaisi myös työnantajan tilannetta, jos hyvä työntekijä käynnistää tällaisen neuvottelun. Silloin asioita voisi vielä koittaa korjata. Työnantaja voi olla täysin pihalla toisen lähtöaikeista.
Kannatan sopimisen kulttuuria ja yllä pari konkreettista esimerkkiä, miten sitä voisi tukea.
Edit lisäys: Sopiminen on toki mahdollista nytkin, mutta pienelle yritykselle kohtuuttoman kallista. Halvempi melkein on pitää yt:t.
En sinänsä ole yhtään eri mieltä tästä. Mikäli Suomi vs. Yhdysvallat-keskustelua haluaa lähteä rakentamaan, on syytä muistaa, että Yhdysvallat on lisäksi loppujen lopuksi kaikesta huolimatta hyvin maahanmuuttajamyönteinen yhteiskunta, globaalin talentin magneetti nro. 1 viimeiset parisataa vuotta. Maa jonne tulla toteuttamaan amerikkalaista unelmaa Suomesta, Senegalista ja Serbiasta.
Itse asiassa vaikea ajatella, että USA, Kanada jne. olisivat olleet nykyisenkaltaisia menestystarinoita, mikäli ovet olisi laitettu kiinni tai raolleenkaan. Miksemme oppisi jotain heiltä? Miten olisi Suomi EU:n maahanmuuttomyönteisimpänä maana?
On tuossa jonkun verran perää, mutta mallin ottamisessa kannattaa poimia vain parhaimpia rusinoita pullasta.
Euroopassa on hyvin dynaamisia, yritysmyönteisiä maita, jotka eivät ole näivettymässä mihinkään. Erityisen hyvänä esimerkkinä Hollanti.
Yhdysvallat saattaa hyvinkin itse näivettyä, koska siellä keskiluokka on ajaettu huonolla politiikalla vakavaan ahdinkoon. Yhdysvaltain keskiluokka voi Eurooppaan verrattuna äärimmäisen huonosti ja koko valtion varallisuus on jakautunut käsittämättömän epätasaisesti. Valtaosalle väestöstä näkymät ovat varsin heikot ja parhaimmillaankin keskinkertaiset jopa rikkaimmissa osavaltioissa.
Hollanti on monessa mielessä valtio, josta koko Eurooppa voisi ottaa oppia. Tämäkään ei silti poista sitä, etteikö Hollannissa olisi myös samoja haasteita, kuin muualla Euroopassa. Nämä haasteet puolestaan ovat vähän samoja kuin Yhdysvalloissa, mutta minikoossa ja suhteellisetikin paljon pienempiä siihen verrattuna. Nimittäin myös Hollannissa on paljon alempaa keskiluokkaa, jotka kokevat pudonneensa kehityksen kelkasta.
Euroopan alempi keskiluokka vastaa jotakuinkin Yhdysvaltain suurta keskiluokkaa elintasoltaan. Prosentuaalisesti tuon elitnason väestö on Yhdysvalloissa valtava, mutta läntisessä Euroopassa puolestaan ainakin toistaiseksi pienehkö joskin merkittävä.
Ruotsista voisimme oppia myös. Ollaan oikeastaan kaikilla tavoin jäljessä. Syitä on useita, mutta emme pärjää jatkossakaan kilpailussa työperäisestä maahanmuutosta jos emme muutu. Ensimmäistä kertaa tulee mieleen, olemmeko jo liian syvällä demografian ja korruptiomme (sote tyyliin) kanssa:
"Eduista naapurimaan puolella hänellä on pitkä lista: ”Ruotsi on edellä siten, että työaika on lyhyempi, loma on pitempi ja palkka on parempi. Lisäksi Ruotsissa on halvemmat asunnot ja autot.”
”Tilanne on jo nyt tämä ja 10–15 vuoden sisällä Pohjois-Ruotsissa tarvitaan satatuhatta uutta työntekijää. Tästä neljännes on teollisuuteen ja loput siihen ympärille palveluihin.”
HS Pellossa | Rajan takana on paikka, joka työllistäisi ”kaikki Oulun työttömät” – Janne Lakkapää lähti, eikä tulisi enää Suomeen töihin
”Parempi palkka, lyhyemmät työajat ja pidemmät lomat.” Pellossa asuva kaivosmies ei vaihtaisi suomalaiseen työelämään. Hän tietää myös syyn, miksi niin harva eduista huolimatta lähtee.
www.hs.fi
Työntekijän kannalta Suomessa on myös hyviä puolia vaikka ne ovat kokonaisuutena kalliita:
”Esimerkiksi työterveyshuolto on mieletön luontaisetu, jota ei samanlaisena Ruotsista löydy. Myös eläkekertymä on Suomessa yleisesti parempi, ja ainakin valtiolla Ruotsissa työaika on merkittävästi pidempi kuin Suomessa.”
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy