Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

  • 267 400
  • 3 610

PetriVaris

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit


Erittäin mielenkiintoinen juttu ajankohtaiseen aiheeseen liittyen. Vaikka suhdanne tällä hetkellä synkkä onkin, lienee turvallista sanoa, ettei tämä maa näe uutta nousukautta ilman merkittävää työperäistä maahanmuuttoa.

Mahtavaa ettei tehdas ole vielä edes pystyssä ja jo on päätettynä johtavissa elimissä, että suomalaisia ei sitten palkata vaan teknologiateollisuuden 'avokätistä' työehtosopimusta tarjotaan ainoastaan halpatyövoimalle, joka rekrytoidaan Filippiineiltä. Eihän ne suomalaiset työn perässä sinne Kotkaan ja Haminaan muutakaan jos ei sitä työtä alunperin edes tarjota. Puusilmäistä globalismia.
 

rpeez

Jäsen
Mahtavaa ettei tehdas ole vielä edes pystyssä ja jo on päätettynä johtavissa elimissä, että suomalaisia ei sitten palkata vaan teknologiateollisuuden 'avokätistä' työehtosopimusta tarjotaan ainoastaan halpatyövoimalle, joka rekrytoidaan Filippiineiltä. Eihän ne suomalaiset työn perässä sinne Kotkaan ja Haminaan muutakaan jos ei sitä työtä alunperin edes tarjota. Puusilmäistä globalismia.

Lainaus artikkelista, boldaus minun: "Hänen mukaansa Suomen ja Pohjoismaiden jälkeen työvoimaa voidaan yrittää saada Itä-Euroopasta ja Kaukoidästä."

Sellaista globalismia.
 

Redimor

Jäsen
Tälle vuodelle kolmen ensimmäisen kuukauden väkiluvun kasvu on ollut reilu 4500 henkeä kokonaisuudessaan.

Vielä mennään plussalla vaikka syntyvyys laahaa edelleen jäljessä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Totta kai yritysten investointipäätöksiin vaikuttaa merkittävästi saatavilla oleva työvoima alueelta ja huomioiden maamme koko ajan ikääntyvä väestö ja etenkin se realiteetti, että vuosikymmenen lopulta lähtien työelämään astuvien suomalaisten nuorten aikuisten määrä on putoamassa dramaattisesti.

Mitä tulee Suomeen nyt voimakkaasti haluttuihin vihreän siirtymän investointeihin, en jaksa uskoa, etteikö suomalaisia palkattaisi töihin yhtä lailla, siinä missä teollisuuteen muutenkin, sillä keskivertosuomalaisduunarilla kun on joka tapauksessa lähtökohtaisesti etulyöntiasema juuri maahan saapuneeseen ulkomaalaiseen verrattuna.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Lainaus artikkelista, boldaus minun: "Hänen mukaansa Suomen ja Pohjoismaiden jälkeen työvoimaa voidaan yrittää saada Itä-Euroopasta ja Kaukoidästä."

Sellaista globalismia.
Onko Suomessa tarpeeksi kemistejä, matemaatikkoja ja fyysikkoja joita tarvitaan akkuteollisuuden tarpeisiin. Erityisesti korkeasti koulutettuja ammattilaisia tarvitaan runsaasti lisää Suomessa kyseisellä teollisuuden alalla.

Yliopistot, ammattikorkeakoulut, kunnat ja valtio pitää olla mukana kehittämässä toimintaedellytyksiä teollisuuden tarpeisiin. Jos tänne saadaan lisää korkean teknologian teollisuutta niin se on erittäin hyvä asia jokatapauksessa.
 

TrafficIsland

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Tuossa Ylen akkutehtaan perustamista koskevassa jutussa on hyvin kaksi Suomen, ja oikeastaan koko Euroopan kipupistettä tiivistettynä.

Ensimmäinen on se, että kotoperäistä työvoimaa tehdastyöhön on varsin vähän saatavilla. Kotimaiset työelämään siirtyvät ikäluokat pienenevät vuosi vuodelta, ja kouluista valmistuvien ihmisten haaveissa on muunlainen työ kuin monotoninen työ liukuhihnalla tai varastoissa, jota oletettavasti tässäkin tapauksessa melko suuri osa tulisi olemaan. Sama ilmiö, minkä pohjalta mansikanpoiminta ja laivasiivoojana toimiminen eivät enää vuosikausiin ole kotosuomalaisia houkutelleet. Oma lukunsa on vielä jos työn perässä pitäisi muuttaa, ja mahdollisesti muuton jälkeenkin päivittäiset työmatkat olisivat melko pitkiä. Vaikea tähän on lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä keksiä muuta kuin ulkomaisen työvoiman hankinta. Pidemmällä aikavälillä pitäisi saada jonkinlainen ajattelutavan muutos koko työelämän peruspelisääntöihin ja työssäkäynnin merkitykseen. Lähtien esimerkiksi sitä, onko mitään järkeä korkeakouluttaa nykyistä määrää ihmisiä, jos tarjolla oleva työstä suuri osa tulee olemaan jotain, mihin hyvin nopealla koulutuksella pääsee kiinni. Viitaten jutussa mainittuun Itä-Eurooppalaiseen tai Kaukoidästä tulevaan työvoimaan.

Toinen kipupiste on sitten se, että ilmeisesti kaikkien tehtaiden pääosakkaiksi olisi tulossa kiinalaiset jättiyhtiöt. Tämäkään kehityssuunta ei kyllä kuulosta ollenkaan hyvältä, ottaen huomioon että Kiina on Venäjän raakalaismaisen hyökkäyssodan pääsponsori ja samalla maa, jossa myös oman maan kansalaisten ihmisoikeuksia poljetaan surutta. On kyllä todella surullista, jos näiden akkutehtaiden kaltaisia investointeja ei ole mahdollista Suomeen luoda pelkästään Eurooppalaisen pääoman voimin.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tätä ei oltukaan vielä tänne laitettu.

Etelä-Pohjanmaalla halutaan vaikuttaa maahanmuuttajien pysymiseen alueella uuden puoliso-ohjelman avulla.

Suomen Yrittäjäopisto aloittaa Seinäjoella toukokuussa kuukauden mittaisen ohjelman, joka on suunnattu alueella työskentelevien tai opiskelevien maahanmuuttajien puolisoille.

Niin kutsuttu ”Spouse program” perehdyttää puolisoita suomalaiseen kulttuuriin, toimintatapoihin sekä arjen käytännön haasteisiin.

– Maahanmuuttajan perheen viihtyvyydellä on ratkaiseva merkitys siinä, kokeeko henkilö seudun omakseen ja asettuuko perhe alueelle pysyvästi, kertoo pitkään kansainvälisten osaajien kanssa työskennellyt Jiuliano Prisada Suomen yrittäjäopistosta.
Mikäli kokemukset Etelä-Pohjanmaalla osoittautuvat hyväksi, toivon mukaan ohjelma laajennetaan maanlaajuiseksi. On mielestäni tärkeää, että koko perhe integroituu Suomeen.
 

KooPee

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo


Erittäin mielenkiintoinen juttu ajankohtaiseen aiheeseen liittyen. Vaikka suhdanne tällä hetkellä synkkä onkin, lienee turvallista sanoa, ettei tämä maa näe uutta nousukautta ilman merkittävää työperäistä maahanmuuttoa.
Kymenlaaksossa on lähes 9000 työtöntä työnhakijaa. Kumma jos tosta ei muutamaa tuhatta työkykyistä löydy.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Pitäisi varmasti olla myös sopiva koulutus.
Hyvä koulutus ja oppimistaso ovat tärkeitä tekijöitä työkokemuksen lisäksi työmarkkinoilla. Koulutukseen ja oppimistason nostoon tulee panostaa edelleen todella paljon rahaa ja resursseja. Korkean teknologian teollisuuden työpaikkoja tarvitaan lisää tänne.

Jos tänne saadaan akkuteollisuuden työpaikkoja niin se tuo lisää muidenkin alojen työpaikkoja runsaasti ympäri Suomea.
 
Viimeksi muokattu:

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jos jopa isoja vihreitä teollisuusinvestointeja nyt solkenaan nappaava Ruotsi kärsii nuorekkaammasta väestöstä huolimatta merkittävästä työvoimapulasta, vaikea kuvitella tilanteen olevan tulevina vuosina helpompi täällä, vaikka työttömiä työnhakijoita riittääkin.

Kymenlaaksossa on lähes 9000 työtöntä työnhakijaa. Kumma jos tosta ei muutamaa tuhatta työkykyistä löydy.
Varmasti ihan lähiseudultakin löytyy osa tarvittavasta työvoimasta, mutta lienee syytä huomioida myös työttömien ikärakenne. Moni heistä lienee yli 50-vuotias, keitä kokemuksestaan huolimatta monet työnantajat eivät kovin matalalla kynnyksellä valitettavasti rekrytoi.

Yhtäältä en näe vastakkainasettelua "suomalaisten" ja "maahanmuuttajien" välillä hyvänä asiana. Jos teet työsi, maksat verosi ja elät ns. ihmisiksi, eihän sillä ole mitään väliä, oletko syntynyt Manilassa vai Marttilassa.
 

WildCore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Moni heistä lienee yli 50-vuotias, keitä kokemuksestaan huolimatta monet työnantajat eivät kovin matalalla kynnyksellä valitettavasti rekrytoi.

Yhtäältä en näe vastakkainasettelua "suomalaisten" ja "maahanmuuttajien" välillä hyvänä asiana. Jos teet työsi, maksat verosi ja elät ns. ihmisiksi, eihän sillä ole mitään väliä, oletko syntynyt Manilassa vai Marttilassa.
Jos teet työsi, maksat verosi ja elät ihmisiksi, niin eihän sillä ole mitään väliä, että minkä ikäinen olet. Työnantajilla Suomessa on valitettavasti erinlainen näkemys.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jos teet työsi, maksat verosi ja elät ihmisiksi, niin eihän sillä ole mitään väliä, että minkä ikäinen olet. Työnantajilla Suomessa on valitettavasti erinlainen näkemys.
Näin se pitäisi mennä. Moni työnantaja vain näkee sen 53-vuotiaan rekrytoimisen riskialttiimpana, kuin 33-vuotiaan, vaikka osaaminen ja motivaatio olisivatkin yhtä hyvät.
 

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Eiköhän ulkomailtakin tuleva työvoima jouduta kouluttamaan tuon kyseisen akkutehtaan vaatimiin tehtäviin.
Varsinaista työperäistä maahanmuuttoa ei voi tehdä nykyisen järjestelmän mukaan koulutuksen kautta. Jokaiselta Suomeen tulijalta odotetaan valmista ammattitaitoa. Se on työluvan edellytys. Eli työnantaja ei voi tuoda työntekijöitä opiskelemaan akkutehtaan töihin.

Olisiko sitten järkevää tuoda maahan potentiaalisia työntekijöitä oppimaan? Todennäköisesti. Mutta työlupajärjestelmän kautta se ei suoraan onnistu...

Millä sitten mitataan ammattitaitoa? No, työlupahakemuksen yhteydessä kysytään mahdollista koulusta (ja sen puuttuminen on peruste kielteiselle päätökselle), mutta vieläkin merkittävämpää on työnantajan rooli: jos tuo maahan ammattitaitoisen (tai sellaiseksi väitetyn) työntekijä, hänelle pitää maksaa ammattitaitoisen työntekijän TES:n mukainen palkka. Varsinkin duunariammateissa on yleensä eriytetty "täysin kokematon", "itse oppinut", "ammatillisen koulutuksen suorittanut" ja sekä ammatillisen koulutuksen suorittanut että työkokemusta omaava (ja tässä on paljon eroja). Jos yrität tuoda maahan kouluttamattoman, et saa lupaa. Jos tuot maahan henkilön, jolla on sekä koulutus että alakohtaista työkokemusta, joudut maksaman TES:n kyseisen palkkaryhmän mukaisen palkan - tai työlupaa ei irtoa.

Aikanaan kohistiin, kun Uudenmaan ELY-keskus "vapautti" työlupalinjauksellaan rakennusalan tehtäviä saatavuusharkinnasta. Tämä vapautus koski kuitenkin vain ko. alan TES:n "palkkaryhmä 4" ja siitä ylöspäin ammatteja. Ei vasta-alkajia tai harjoittelijoita.

Toki työnantaja viime kädessä päättää onko henkilö TES:n mukaisen palkan arvoinen, mutta se täyty maksaa, jos haluaa henkilön töihin Suomeen. Jonkin verran syntyi epäilyjä, että työnantajien pula tekijöistä oli niin suuri, että työluvan saadakseen he olivat valmiit maksamaan jopa ammattitaidottomalle (mutta vähän sinne päin osaavalle) tuon "palkkaryhmä 4" tason korvauksen, jotta saavat hänet maahan töitä tekemään...

Mutta kommenttina akkutehtaaseen on, että todennäköisesti suurin osa sinne työllistyvistä joutuu käymään jonkin koulutukseen. Joko TE-palveluiden kautta tai yleisen koulutusjärjestelmän. Jos ulkomailta löytyy valmiiksi osaavia, heidät sekä kannattaa että täytyy hyödyntää (mikäli ovat valmiit tulemaan Suomeen). Todennäköisesti aika vähän paikkoja on "kenelle tahansa". Jos haluaa töihin, pitää kouluttautua. Jos jää kotiin, jää työttömäksi.

Siksi pelkään, että meillä on taas muutaman vuoden kuluttua tehdas, jolla on kauhea työvoimapula, ja samaan aikaan alueella on hirveä työttömyys...

...jolloin täälläkin voivat muutamat nimimerkit huutaa, että "työvoimapula on kusetusta". Suosittelen hakemaan tosissaan koulutukseen sinne akkutehtaalle. Ja jos ei hae, niin katsomaan peiliin...
 

WildCore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Moni työnantaja vain näkee sen 53-vuotiaan rekrytoimisen riskialttiimpana, kuin 33-vuotiaan, vaikka osaaminen ja motivaatio olisivatkin yhtä hyvät.
Mitäs nämä riskit ovat?

50-vuotias ei todennäköisesti tavoittele enää kuuta taivaalta ja täten on pysyvämpi ratkaisu kun taas 30-vuotias saattaa vielä olla uraohjusmoodissa ja halukas kokeilemaan mitä aidan toisella puolella on tarjolla. 50-vuotiaalla harvemmin on alle 10-vuotiaita lapsia, joten hän ei ole jatkuvasti poissa töistä lapsen nuhan takia. 50-vuotias todennäköisemmin tietää oman paikkansa työyhteisössä kun taas 30-vuotias saattaa vielä kuvitella liikoja itsestään ja käytöksellään aiheuttaa ristiriitoja yhteisössä.

Yksittäistapaus, mutta kyllä meillä töissä kielitaidottoman maahanmuuttajan palkkaaminen on valitettavasti lisännyt muiden taakkaa. Kolmatta vuotta nyt talossa ja vieläkin saa perustyötehtävissä jeesata, kun tuntuu että sitä omaa halua ei löydy tehdä muistiinpanoja opituista töistä tai vaikka olisikin uusi työ, niin ei kykene ajattelemaan itse vaan heti pyytää apua muilta. Vaikka ihan ohjeita ja kuvia lukemalla ja katsomalla kyllä selviytyisi työtehtävästä. Niin me muutkin tehdään.
 
Viimeksi muokattu:

rpeez

Jäsen
Mitäs nämä riskit ovat?

50-vuotias ei todennäköisesti tavoittele enää kuuta taivaalta ja täten on pysyvämpi ratkaisu kun taas 30-vuotias saattaa vielä olla uraohjusmoodissa ja halukas kokeilemaan mitä aidan toisella puolella on tarjolla. 50-vuotiaalla harvemmin on alle 10-vuotiaita lapsia, joten hän ei ole jatkuvasti poissa töistä lapsen nuhan takia. 50-vuotias todennäköisemmin tietää oman paikkansa työyhteisössä kun taas 30-vuotias saattaa vielä kuvitella liikoja itsestään ja käytöksellään aiheuttaa ristiriitoja yhteisössä.

Jos tämä ei ole muuttunut viime aikoina niin mikäli ikääntynyt työntekijä joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle, siitä syntyvä lasku lankeaa nykyään aika lailla viimeiselle työnantajalle.

Yksittäistapaus, mutta kyllä meillä töissä kielitaidottoman maahanmuuttajan palkkaaminen on valitettavasti lisännyt muiden taakkaa. Kolmatta vuotta nyt talossa ja vieläkin saa perustyötehtävissä jeesata, kun tuntuu että sitä omaa halua ei löydy tehdä muistiinpanoja opituista töistä tai vaikka olisikin uusi työ, niin ei kykene ajattelemaan itse vaan heti pyytää apua muilta. Vaikka ihan ohjeita ja kuvia lukemalla ja katsomalla kyllä selviytyisi työtehtävästä. Niin me muutkin tehdään.
Joo, tunnen sympatiaa, tutun tuntuista. Olen itsekin kouluttanut uusia työntekijöitä työtehtäviini, ja jos huomaan ettei henkilö tee ollenkaan muistiinpanoja vaikeasta ja paljon detaljeja sisältävästä toimenkuvasta, olen minäkin hiljaa mielessäni kironnut "ei noin", ja tulos onkin ollut juuri kuvaamasi.
Hauska vastakohta oli sitten tapaus, joka teki jatkuvasti kysymyksiä ohjeistuksen edetessä asioista joita piti juuri seuraavaksi selittää. Siitä tiesi hyvin, että nyt menee asiat perille asti.
 

WildCore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jos tämä ei ole muuttunut viime aikoina niin mikäli ikääntynyt työntekijä joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle, siitä syntyvä lasku lankeaa nykyään aika lailla viimeiselle työnantajalle.
Riskejä on aina, kun palkataan uutta työntekijää. Meille on palkattu parin vuoden aikana 3 uutta alle kolmekymppistä työntekijää. Ei tuollaisia poissaolomääriä ole nähty meillä ennen kuin nämä kolme uutta tulivat taloon. Veikkaan, että halvemmaksi olisi tullut palkata vähän vanhemmat ja korkeampaa palkkaa pyytävät työntekijät näiden kolmen ”parhaassa” iässä olevien tilalle. Jos nämä kolme otetaan pois, niin henkilöstön keski-ikä heiluu siellä 50 paikkeilla. Olen itse 42-vuotias ja olen meistä nuorin. Joten en ihan kannata sitä ajatusta, että se nuorempi työntekijä on automaattisesti riskittömämpi palkkaus.
 

rpeez

Jäsen
Riskejä on aina, kun palkataan uutta työntekijää. Meille on palkattu parin vuoden aikana 3 uutta alle kolmekymppistä työntekijää. Ei tuollaisia poissaolomääriä ole nähty meillä ennen kuin nämä kolme uutta tulivat taloon. Veikkaan, että halvemmaksi olisi tullut palkata vähän vanhemmat ja korkeampaa palkkaa pyytävät työntekijät näiden kolmen ”parhaassa” iässä olevien tilalle. Jos nämä kolme otetaan pois, niin henkilöstön keski-ikä heiluu siellä 50 paikkeilla. Olen itse 42-vuotias ja olen meistä nuorin. Joten en ihan kannata sitä ajatusta, että se nuorempi työntekijä on automaattisesti riskittömämpi palkkaus.
Kyse olikin työnantajista, kuinka he sen isossa kuvassa näkevät. Ainakin itse olin paljon terveempi 33 vuotiaana kuin nyt 62 vuotiaana kun alkaa tulla kaikenlaista muuta kremppaa kuin nuhakuumeita.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Olisiko sitten järkevää tuoda maahan potentiaalisia työntekijöitä oppimaan? Todennäköisesti. Mutta työlupajärjestelmän kautta se ei suoraan onnistu...
Suomen olisi syytä tutkia myös työnhakuviisumin käyttöönottoa. Suomeen voisi tulla esim. puoleksi vuodeksi omakustanteisesti etsimään töitä ja kun työpaikka on löytynyt, voisi tulija saada työperusteisen oleskeluluvan. Toki kyseinen malli vaatisi Migriltä varsin tiukkaa valvontaa, ettei kyseistä oleskelulupaa käytettäisi pimeitä töitä varten.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
SATAKUNNAN väkiluku on pienenemässä yli 23 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Samassa ajassa työikäisten määrä on vähentymässä noin 78 000 henkilöllä.

Siinä on esille tulleita madonlukuja, kun Satakuntaliitto alkoi tehdä maakunnan kansainvälistymis- ja maahanmuuttostrategiaa.

Johtopäätös on, että maahanmuuttoa pitää lisätä rajusti.

Yhä harvempi kaupunkiseutu kykenee pitämään nykyistä väestötasoa ilman merkittävää maahanmuuttoa. Juuri Satakunnan kaltaisten maakuntien voisi kuvitella olevan poikkeuksellisen avoimia työperäiselle maahanmuutolle.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto


Yhä harvempi kaupunkiseutu kykenee pitämään nykyistä väestötasoa ilman merkittävää maahanmuuttoa. Juuri Satakunnan kaltaisten maakuntien voisi kuvitella olevan poikkeuksellisen avoimia työperäiselle maahanmuutolle.
Juuri näin. Tulevaisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että täällä on tarpeeksi työikäistä väestöä yritysten ja organisaatioiden tarpeisiin. Ikärakenne on ollut jo pitkään huono Suomessa ja se tulee olemaan pitkään huono.

Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan runsaasti lisää Suomeen. Nuoria ihmisiä tarvitaan runsaasti lisää Suomeen jokatapauksessa halusimme tai emme. Sote- ja hoiva-ala ei tule toimeen ilman työtä tekeviä käsiä. Osaajapula on todellisuutta jo nyt. Jotain tarttis tehdä pikaisesti jottei tilanne pahene yhä edelleen.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Jos tämä ei ole muuttunut viime aikoina niin mikäli ikääntynyt työntekijä joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle, siitä syntyvä lasku lankeaa nykyään aika lailla viimeiselle työnantajalle.
Ei ihan noin suoraviivaisesti kuitenkaan, pienemmillä yrityksillä se ei vaikuta lainkaan:

Yrityksen TyEL-maksuun sisältyvän työkyvyttömyysosan suuruuteen vaikuttaa mm. yrityksen koko, joka määritellään yrityksen kahden vuoden takaisen vakuutettujen palkkasumman perusteella. Palkkasumman ylittäessä hieman yli kahden miljoonan euron rajan maksun työkyvyttömyysosaan vaikuttaa myös yrityksen omien parin vuoden takaisten työkyvyttömyystapausten määrä.

Suuret yritykset jaetaan maksuluokkiin työkyvyttömyysmaksun määräytymistä varten yritysten omien, parin vuoden takaisten työkyvyttömyyseläketapausten perusteella. Erisuuruisille työkyvyttömyysriskeille määriteltyjä maksuluokkia on 11, joissa kussakin on eritasoinen työkyvyttömyysmaksu.

 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös