Helsingin yliopiston professorin mukaan ilmastopakolaisuus tulee kasvamaan verrattain nopeasti.
www.iltalehti.fi
Isossa kuvassa Pohjois-Eurooppa, mukaan lukien Suomi tullee olemaan kenties hellimmin ilmastonmuutoksen koettelemia kolkkia koko maailmassa. Yhtäältä se tulee tuomaan painetta ilmastopakolaisuuden osalta, mutta olisiko tulevaisuuden realiteetillä mahdollisuus myös erottua? Toistaiseksi kun maamme ilmasto on nähty ennen kaikkea negatiivisena asiana maahanmuuttajien houkuttelun kannalta.
Mahdollinen 10 asteen keskilämpötilan lasku ei ole kyllä millään tavalla hellää koettelua, eikä todellakaan tule lisäämään minkäänlaista houkuttelevuutta maahanmuuttajille.
AMOC, eli Atlantin merivesien virtaukset ovat jo nyt arviolta heikoimmillaan tuhanteen vuoteen ja tähän on tunnuttu heräävän vasta lähivuosina. Kuten
@rpeez yllä totesi uhkakuvan, Suomea voi hyvin uhata Siperian ilmasto yllättävänkin pian. Kenenkään ei pitäisi pitää mahdottomuutena, että ilmastopakolaisuus tulee koskemaan myös suomalaisia ja skandinaaveja tulevaisuudessa, mikäli Golf-virta heikkenee radikaalisti tai jopa pysähtyy kokonaan, joka on myös täysin mahdollista.
Demografinen nykytilanne on jo huolestuttava ja tulevaisuus on vielä huolestuttavamman oloinen. Nykyisellään myöskään maahanmuutto ei ole tähän ratkaisu, sillä Suomi ei ole tarpeeksi houkutteleva maa valtaosalle potentiaalisista maahanmuuttajista. Tähän pitäisi saada aikaan paljon muutoksia, jotka eivät varmasti tule tapahtumaan, sillä eihän Suomi ole järkevä työskentelymaa edes suomalaisille taloudellisesti, mikäli on mahdollisuus lähteä muualle. Ja sitten on tosiaan Suomen ilmasto. Tunnen lukuisia Keski-Euroopassa asuvia maahanmuuttajia mm. Iranista ja Egyptistä, joille Suomi on selvä "EI" maista, joissa voisivat kuvitella työskentelevänsä tulevaisuudessa. Ja syy on jokaisella sama; kylmyys ja pimeys valtaosan vuodesta. Yhtenä isona asiana tulee myös kieli, jonka ymmärrän erittäin hyvin - itsellänikin on ja oli valtavasti vaikeuksia saksan kielen ja sen lukuisten eri murteiden kanssa. Ja lopulta jos vaikka juuri suomea ja saksaa vertaa keskenään, niin eihän siinä hirveästi tarvitse miettiä, kumpi avaa enemmän ovia, työllistymismahdollisuuksia ym. maailmalla.
Kouluttautuneet tai kouluttautuvat maahanmuuttajat miettivät paljon näitäkin asioita, jotka pudottavat Suomea yhä alemmas miettiessä muuttokohdetta. Pohjoismaiden keskenkin miettiessä Ruotsi on kielensä, työmarkkinoidensa ym. kautta parempi kohde - kieli on helpompi oppia ja ruotsin osaamisesta on hyötyä myös Tanskassa ja Norjassa (ja vice versa).
Ennen kuin Suomesta saadaan houkutteleva maa maahanmuuttajille työmarkkinoiden ja palkkojen (ottaen huomioon elinkustannukset yms.) suhteen, täällä pitäisi keskittyä ensin edes syntyvyyden nousuun. Nyt meillä on valtava demografinen haaste, jonka korjaamiseksi ei tehdä yhtään mitään. Toki hallituksen työmarkkinauudistukset tulevat edesauttamaan tuota ongelmaa työperäisen maahanmuuton suhteen, mutta ei riittävästi.