Suomeen tarvitaan huippuosaajia jotka pelastaa Suomen toimeentulotuella.Kolmen kuukauden sääntö voidaan laittaa vaikka roskikseen. Uusi sääntö voisi olla noin 9 kuukauden sääntö.
Suomeen tarvitaan huippuosaajia jotka pelastaa Suomen toimeentulotuella.Kolmen kuukauden sääntö voidaan laittaa vaikka roskikseen. Uusi sääntö voisi olla noin 9 kuukauden sääntö.
Sillä että onko työntekijä työpaikkojen välillä työttömänä kaksi vai neljä kuukautta, ei ole isossa kuvassa ollenkaan merkitystä. Vaikka luonnollisesti intresseissämme on, että työkykyiset työllistyisivät mahdollisimman nopeasti esimerkiksi YT-neuvottelujen jälkeen työpaikkansa menettämisen jälkeen, menemme silti mielestäni pahasti metsään nyt kaavaillulla kolmen kuukauden säännöllä. Tokihan se IT-insinöörikin voi alan hommiaan etsiessään ottaa vastaan, mutta tiukka kolmen kuukauden, eli alle sadan päivän sääntö, minkä jälkeen on poistuttava maasta, ei ole houkutteleva ketään muuttamaan Suomeen.Suomeen tarvitaan huippuosaajia jotka pelastaa Suomen toimeentulotuella.
Asia on hyvin pitkälti näin. En ole mikään asiantuntija, mutten jaksa uskoa aiemminkaan olleen mikään suuren mittaluokan ongelma, että tänne nimenomaisesti töitä tekemään tulleet jäisivät työpaikkansa menetettyään kohtuuttoman pitkäksi aikaa laakereilleen lepäämään. Toki kolmessa kuukaudessa työpaikan löytäminen ei useimmille ole varmasti tekemätön paikka, mutta mikäli uhka karkotuksesta on jatkuvasti olemassa (tähän päälle, että pysyvän oleskeluluvan saamista vaikeutetaan), ei se mielestäni ole tervetulokulttuuria.Toivottavasti hallitus paneutuu asiaan tosissaan ja huolella. Kolmen kuukauden sääntö voidaan laittaa vaikka roskikseen. Uusi sääntö voisi olla noin 9 kuukauden sääntö.
Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan runsaasti lisää. Sanomattakin on selvää, että työperäistä maahanmuuttoa on sujuvoitettava pikaisesti.
Teksti oli täyttä totta ja asiaa. Paitsi yhdessä kohdassa. Hellettä ja varsinkaan hänen järjestöään ei kiinnosta paskaakaan hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen. Pikemminkin päinvastoin. Hyvinvointiyhteiskunta on tuotannon sivuvirta jonka Helteen hengenheimolaiset saattaa nähdä eräänlaiseksi tuotannon (tuoton) hävikiksi.Teknologiateollisuuden Minna Helle Kauppalehden haastattelussa. Hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksille kritiikkiä.Minna Helle kolmen kuukauden säännöstä: ”Se on ongelma”
Kolmen kuukauden sääntö ja ilmoitusvelvollisuus on iso uhka ulkomaisten osaajien houkuttelussa, sanoo Teknologiateollisuuden Minna Helle Viikon vieras -videohaastattelussa.www.kauppalehti.fi
Painavaa tekstiä.
Helle ja hänen järjestönsä koostuu tavallisista ihmisistä, joita kiinnostaa satavarmasti hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen. Sillä se hyödyttää heitä itseäänkin, ja rauhoittaa heidän elinympäristöään.Teksti oli täyttä totta ja asiaa. Paitsi yhdessä kohdassa. Hellettä ja varsinkaan hänen järjestöään ei kiinnosta paskaakaan hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen. Pikemminkin päinvastoin. Hyvinvointiyhteiskunta on tuotannon sivuvirta jonka Helteen hengenheimolaiset saattaa nähdä eräänlaiseksi tuotannon (tuoton) hävikiksi.
Juurikin näin. Toki työnantajajärjestöillä ovat omat intressinsä, mutta vauras, hyvinvoiva ja vakaa Suomi on meistä ihan jokaisen etu. Itse asiassa työperäisen maahanmuuton edistämiselle näyttäisi olevan eräitä tiettyjä tahoja lukuunottamatta likipitäen konsensus yhteiskunnassamme. Toivottavasti jollain aikavälillä myös poliittisilla toimilla tähän pyritään, vaikka 2023-2027 olisikin enemmän tai vähemmän kärvistelyä.Helle ja hänen järjestönsä koostuu tavallisista ihmisistä, joita kiinnostaa satavarmasti hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen. Sillä se hyödyttää heitä itseäänkin, ja rauhoittaa heidän elinympäristöään.
Tästä olisi erittäin mielenkiintoista saada lisätietoa. Nyt valmisteilla oleva kolmen kuukauden sääntö on herättänyt laajaa kritiikkiä, mutta mikäli tilanne maahanmuuttajan näkökulmasta itse asiassa parantuisi nykytilanteesta, lienee huoli turha.Maahanmuutovirasto Migri totesi elokuun lopussa, että itse asiassa uusi kolmen kuukauden sääntö on parannus nykytilanteeseen, ei heikennys. Tällä hetkellä Migrillä on mahdollisuus käynnistää oleskeluluvan peruuttaminen vaikka heti, kun henkilön työsuhde on päättynyt. Lisäksi siihen että oleskeluluvan peruuttamispäätös saa lainvoiman voi kulua parikin vuotta – jona aikana henkilöllä on mahdollisuus työllistyä ja sitä kautta jatkaa oleskelua.
Tästä olisi erittäin mielenkiintoista saada lisätietoa. Nyt valmisteilla oleva kolmen kuukauden sääntö on herättänyt laajaa kritiikkiä, mutta mikäli tilanne maahanmuuttajan näkökulmasta itse asiassa parantuisi nykytilanteesta, lienee huoli turha.
Siimes luottaa yleisesti suomalaisen yhteiskunnan uusiutumiskykyyn. Hän toteaa, että uudistuksia on tehty aiemminkin.
– Työ on aika keskeinen osa elämää ja sitä kannattaa jo varhaisessa keski-iässä miettiä, että minkälaisilla työkaluilla siitä omasta työurasta tulee pitkä, kiinnostava ja vakaa.
Myös maahanmuuttoa ja työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan.
– Paljon ja pitkään on puhuttu työperäisen maahanmuuton tärkeydestä koko suomalaiselle yhteiskunnalle ja taloudelle. Niillä on merkitystä myös eläkejärjestelmälle. Tietysti myös syntyvyys on tärkeä komponentti pidemmällä aikavälillä.
Toivottavasti nuo tyhjenevät koulurakennukset otetaan hyötykäyttöön tulevaisuudessa. Samomoin voisi tehdä tyhjeneville terveyskeskuksille. Ilman maahanmuuttoa Suomen väkiluku pienenee jatkusti.Tyhjyyttään kohta kumisevista kouluista olen tässä threadissa puhunut ennenkin ja nyt myös YLE uutisoi asiasta viimeisimmän väestöennusteen myötä. Suomella edessä massiiviset haasteet.Joka viides pulpetti tyhjenee peruskouluissa lähivuosina – tuore väestöennuste antaa kylmää kyytiä valtaosaan Suomea
Erityisesti syntyvyyden lasku on ollut poikkeuksellista. Se tuo Suomen väestörakenteeseen niin valtavia muutoksia, että niitä kompensoidakseen maahanmuuton pitäisi myös kasvaa poikkeuksellisesti.yle.fi
Hesarin juttussa samasta aiheesta mielenkiintoisia havainnollistavia karttoja.Väestö | Koululaisten määrä romahtaa lähivuosina suurimmassa osassa kuntia – Katso oman kuntasi tilanne
Suomalaisten ihannelapsiluku on tasan kaksi. Jos se toteutuisi, asuisi Suomessa vuonna 2040 yli miljoona lasta.www.hs.fi
Vanhoja puurakenteisia kansakoulujahan on kunnostettu uusiokäyttöön ympäri maata, mutta jos kyse on "homekouluista", purkaminen lienee monen kohtalo, sillä erotuksella ettei uutta koulua rakenneta.Toivottavasti nuo tyhjenevät koulurakennukset otetaan hyötykäyttöön tulevaisuudessa. Samomoin voisi tehdä tyhjeneville terveyskeskuksille. Ilman maahanmuuttoa Suomen väkiluku pienenee jatkusti.
Kyllä ainakin Turussa on suunnitteilla uusia kouluja väistötilojen sijaan näistä homekouluista mitä on ihan simona.Vanhoja puurakenteisia kansakoulujahan on kunnostettu uusiokäyttöön ympäri maata, mutta jos kyse on "homekouluista", purkaminen lienee monen kohtalo, sillä erotuksella ettei uutta koulua rakenneta.
Joo ennen kaikkea viittasin nyt tyhjenevään Suomeen. Turun seudulla väkeä kyllä tulee riittämään tulevaisuudessakin ja siten tarvetta myös uusille koulurakennuksille.Kyllä ainakin Turussa on suunnitteilla uusia kouluja väistötilojen sijaan näistä homekouluista mitä on ihan simona.
- Kupittaan lukio
- Samppalinnan koulu
- Luolavuoren koulu
- Runosmäen lyseo
To name a few!!
Ellet sit puhunut maaseudun kouluista?
Ongelmista kertoo osaltaan se, että vastaajien joukossa olleet ulkomaalaistaustaiset hoitajat kertoivat kokeneensa työyhteisöissään rasismia ja syrjintää. Lisäksi kyselyyn vastanneista ulkomaalaisen taustan omaavista hoitajista 38 prosenttia katsoi, ettei kaikkia työntekijöitä kohdella alan työpaikoilla tasa-arvoisesti. Kaikista vastaajista tätä mieltä oli huomattavasti harvempi, 24 prosenttia.
Kyselyyn osallistuneet ehdottivat, että tilannetta voisi kohentaa esimerkiksi varmistamalla ulkomaalaistaustaisten hoitajien kielitaito, antamalla enemmän aikaa perehdytyksiin sekä järjestämällä työyhteisössä monikulttuurisuuskoulutusta.
Kyselyyn osallistuneista yli puolet ilmoitti, että heidän työpaikallaan on ulkomaalaistaustaisia hoitajia.
Selvitykseen vastasi yli 18 600 Tehyn jäsentä, joista lähes 17 700 on hoitajia ja liki tuhat hoitotyön johtajia.
Ongelmista kertoo osaltaan se, että vastaajien joukossa olleet ulkomaalaistaustaiset hoitajat kertoivat kokeneensa työyhteisöissään rasismia ja syrjintää. Lisäksi kyselyyn vastanneista ulkomaalaisen taustan omaavista hoitajista 38 prosenttia katsoi, ettei kaikkia työntekijöitä kohdella alan työpaikoilla tasa-arvoisesti. Kaikista vastaajista tätä mieltä oli huomattavasti harvempi, 24 prosenttia.
Niin, ei se varmaan mieltä ylennä kun valtavassa kiireessä ja toimintojen tehostamisessa saat "riippakiveksi", perehdytettäväksi kieltä osaamattoman työntekijän ja työnantaja olettaa, että siinähän se perehdytys menee samalla muiden töiden ohessa.Huomioiden miten soteala on kasvavissa määrin koostunut ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä jo vuosikymmenet, valitettavaa että olemme edelleen tässä pisteessä.Tehyn selvitys | Sote-ala ei ole riittävän valmistautunut ulkomaalaistaustaisten hoitajien tuloon
Ulkomaalaistaustaisista hoitajista huomattava osa katsoo, että alan työntekijöitä ei kohdella tasa-arvoisesti.www.hs.fi
Varmastihan sote-ala ja yksiköt ovat eräänlainen mikrokosmos koko yhteiskunnasta ja rasistisesti ulkomaalaistaustaisiin ihmisiin suhtautuvia on siinä missä muuallakin.Tässä jäi mietityttämään tuo kohta, että kokivatko henkilöt työyhteisössään rasismia ja syrjintää työntekijöiden ja/vai hoidettavien puolelta? Mikäli hoidettavat ovat luvussa mukana niin selittää mielestäni paremmin lukemaa.