Itse ihmettelen yhtä lailla, mistä Suomen poikkeuksellisen nihkeä linja sitten johtuu. Tokihan esimerkiksi. Kokoomus ja Vihreät olisivat uudistamassa maahanmuuttopolitiikkaamme tervetuloa-linjalle, mutta Perusuomalaiset ja osaltaan myös Demarit ovat olleet nihkeitä. Mari Rantasen mukaan Suomen maahanmuuttopolitiikka on ollut löperöä, vaikka realiteetti on kaikkea muuta.
Voiko taustalla olla se, että osa 1970-luvulla ja sitä aiemmin syntyneistä haikailisi jonnekin mystiselle 1980-luvulle, jolloin maahanmuutto tarkoitti vielä ennen kaikkea paluumuuttoa Ruotsista.
Vaikea sanoa tarkkaan, mutta omasta mielestäni taustalla on pelko. Suomessa on pelätty Venäjän vallan aikaisia maahantuloja hirmutöineen ja on pelätty Venäjän tuloa senkin jälkeen. Työläiset opetettiin ympäri läntistä Eurooppaa ay-liikkeiden toimesta pelkäämään maahanmuuttoa, joka Suomessa koettiin lähes vihollisen iskuksi vuosikymmeniä sitten. Tämän pelon tuloksia kuultiin keväällä ay-johtajan a-studiossa suusta kun työperäinen maahanmuuttaja on taakka kotimaisille työntekijöille.
Työnantajapuoli on muuttanut yhä enemmän omaa kantaansa ja on nyt työperäisen maahanmuuton kärkenä. Kokoomuksen olisi luonnollista seurata työnantajien intressiä, mutta johtuen Suomen suurimmasta työväenpuolueesta PS:sta, näillä mennään. Kokoomus tyytyi tässä kakkosviuluun, koska työelämään ja sosiaaliturvaan tulevien hyvin vaikeiden uudistusten tuki saatiin PS:lta. Mikä oli oikeastaan ihme PS:n kannatus pienyrittäjien ja työväestön keskuudessa huomioiden.
Joka tapauksessa, huomioiden kilpailun Eurooppaan tulevista työntekijöistä kiristyvän entisestään, tulisi Suomen nimenomaisesti pyrkiä lisäämään houkuttelevuuttaan, ei vähentämään.
Ehdottomasti tulee lisätä.