Mainos

Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

  • 329 286
  • 4 122

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Itse ihmettelen yhtä lailla, mistä Suomen poikkeuksellisen nihkeä linja sitten johtuu. Tokihan esimerkiksi. Kokoomus ja Vihreät olisivat uudistamassa maahanmuuttopolitiikkaamme tervetuloa-linjalle, mutta Perusuomalaiset ja osaltaan myös Demarit ovat olleet nihkeitä. Mari Rantasen mukaan Suomen maahanmuuttopolitiikka on ollut löperöä, vaikka realiteetti on kaikkea muuta.

Voiko taustalla olla se, että osa 1970-luvulla ja sitä aiemmin syntyneistä haikailisi jonnekin mystiselle 1980-luvulle, jolloin maahanmuutto tarkoitti vielä ennen kaikkea paluumuuttoa Ruotsista.

Vaikea sanoa tarkkaan, mutta omasta mielestäni taustalla on pelko. Suomessa on pelätty Venäjän vallan aikaisia maahantuloja hirmutöineen ja on pelätty Venäjän tuloa senkin jälkeen. Työläiset opetettiin ympäri läntistä Eurooppaa ay-liikkeiden toimesta pelkäämään maahanmuuttoa, joka Suomessa koettiin lähes vihollisen iskuksi vuosikymmeniä sitten. Tämän pelon tuloksia kuultiin keväällä ay-johtajan a-studiossa suusta kun työperäinen maahanmuuttaja on taakka kotimaisille työntekijöille.

Työnantajapuoli on muuttanut yhä enemmän omaa kantaansa ja on nyt työperäisen maahanmuuton kärkenä. Kokoomuksen olisi luonnollista seurata työnantajien intressiä, mutta johtuen Suomen suurimmasta työväenpuolueesta PS:sta, näillä mennään. Kokoomus tyytyi tässä kakkosviuluun, koska työelämään ja sosiaaliturvaan tulevien hyvin vaikeiden uudistusten tuki saatiin PS:lta. Mikä oli oikeastaan ihme PS:n kannatus pienyrittäjien ja työväestön keskuudessa huomioiden.

Joka tapauksessa, huomioiden kilpailun Eurooppaan tulevista työntekijöistä kiristyvän entisestään, tulisi Suomen nimenomaisesti pyrkiä lisäämään houkuttelevuuttaan, ei vähentämään.

Ehdottomasti tulee lisätä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Saa nähdä, mitä tuleva sinipunahallitus sitten saa aikaan... SDP tulee oletettavimmin pitämään tarveharkinnasta kiinni jollain tavalla myös tulevaisuudessa.

Näin sinänsä olen iloinen, että Suomi on viimeisten vuosikymmenien aikana kansainvälistynyt merkittävästi, vaikka Manner-Euroopan isoihin maihin olemme vielä melkoinen Itä-Saksa, mitä tulee ulkomaalaistaustaisten väestöön.

Tiedä sitten, kuinka tyytyväisiä Perussuomalaisten syvän päädyn osasto kuitenkaan on. Vaikka hallitusohjelmalla onnistuttaisikiin nimellisesti jarruttamaan maahanmuuttoa, oletan vuosien 2022 ja 2023 trendin jatkuvan myös nykyisen hallituksen aikana.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mielenkiintoinen juttu tutkimuksesta, liittyen korkeakoulutettujen maahanmuuttoon Suomeen.

Suomeen ei tulla rikastumaan vaan olemaan onnellisia kertoo tuore selvitys, jonka Viestintätoimisto Miltton toteutti taloushallinnon ja toiminnanohjauksen palveluja tuottavalle Starialle.

Suomessa työskentelevät korkeasti koulutetut maahanmuuttajat näkevät Suomen vahvuuksina erityisesti työn ja muun elämän tasapainon.

Lisäksi Suomessa arvostetaan ihmisoikeuksien kunnioittamista, tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä.

Toisaalta Suomen negatiivisena puolena nähtiin sisäänpäinkääntyneisyys ja tietynlainen afterwork-kulttuurin puuttuminen. Suomessa arvostetaan omaa aikaa.

Vaikka laadullisessa tutkimuksessa haastateltiin melko suppeaa määrää ihmisiä, se vahvistaa ymmärrystä siitä, millä keinoin Suomeen saadaan houkuteltua osaavaa työvoimaa.

Samalla pintaan nousee myös se, että uuden hallituksen retoriikka on saanut nopeasti osan maahanmuuttajista varpailleen.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkköseltä voimakas kannanotto maahanmuuton ja kansainvälisen Suomen puolesta.

– Suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä arvoja ovat hyvinvointivaltion suomat yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille kansalaisille, niin täällä syntyneille kuin tänne muualta tuleville. Kaikkien suomalaisten elämisen edellytysten turvaaminen ja samalla maahanmuuton ja kansainvälistymisen vahvistaminen ovat maamme tulevaisuuden kannalta ratkaisevia kysymyksiä, tiivisti Mönkkönen.

Suomeen tarvitaan työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa yhä enemmän lähitulevaisuudessa, koska maan nykyinen väestökehitys johtaa työntekijäpulaan lukuisilla yhteiskunnan sektoreilla. Yliopistojen odotetaan kolminkertaistavan kansainvälisten opiskelijoiden määrän vuoteen 2030 mennessä, ja valmistuvien toivotaan työllistyvän Suomeen.
 
Viimeksi muokattu:

ndal88a

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooVee, Tampere
Norja houkuttelee suomalaisia hitsaajia, erikoinen työviikko (viikot), kahdessa viikossa tehdään viikon duunit:
"Nyt Störling tekee Bergenissä kaksi viikkoa 12-tuntista vuoroa, jonka jälkeen hänellä on kolmen viikon vapaa. Miehen mukaan työkulttuurissa on selvä ero.
– Työtahti on paljon hitaampi kuin Suomessa. Norjalaiset eivät stressaa töistä yhtä paljon ja ovat muutenkin iloisempia.
Työnantaja maksaa lennot kotiin ja järjestää majoituksen, harrastusmahdollisuuksia sekä kolme ateriaa päivässä.
Hämmentävää kyllä, ulkomaille töihin muuttamisen ansiosta Störling on nyt entistä enemmän kotona Kokkolassa puolisonsa sekä kolmen alle kouluikäisen ja 10-vuotiaan lapsensa luona."


Onnistuisiko tämä Suomessaneli joku tulisi pohjoisesta etelään duuniin.

JOL
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Öljyn tuoma vauraus jne. Sikälihän Norja on yhtä lailla merkittävä kilpailija Euroopan ulkopuolelta tulevien osaajien houkuttelussa, vaikka useimmiten Ruotsista ja Saksasta olen itsekin tässä threadissa puhunut. Kilpailu tulee olemaan kova.

Sen mitä palkkatasossa häviämme, voimme voittaa viranomaisbyrokratiassa ja yhteiskunnan vastaanottavuudessa.
 

KooPee

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Sen mitä palkkatasossa häviämme, voimme voittaa viranomaisbyrokratiassa ja yhteiskunnan vastaanottavuudessa.
Ei Suomi voi voittaa esim. Ruotsia yhteiskunnan vastaanottavuudessa, koska Suomalaiset nyt vaan on jurompaa kansaa. Suomen pitää panostaa siihen että ollaan Euroopan turvallisin maa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ei Suomi voi voittaa esim. Ruotsia yhteiskunnan vastaanottavuudessa, koska Suomalaiset nyt vaan on jurompaa kansaa. Suomen pitää panostaa siihen että ollaan Euroopan turvallisin maa.
Olemme juroa kansaa, mutta jurous ei kuitenkaan ole vihamielisyyttä tai ahdasmielisyyttä. "Kansallisluonne" toki saattaa ulkomaalaisen silmissä olla kylmä, mutta en siltikään halua uskoa meidän olevan maahanmuuttovastainen kansa tästä johtuen.

Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa vieraannuttaa yhtään Suomeen asettunutta työntekijää. Pikemminkin alusta alkaen on syytä tuoda tulijoiden tietoisuuteen, että samaa sinivalkoista perhettä he ovat yhtä lailla.
 

rpeez

Jäsen
Olemme juroa kansaa, mutta jurous ei kuitenkaan ole vihamielisyyttä tai ahdasmielisyyttä. "Kansallisluonne" toki saattaa ulkomaalaisen silmissä olla kylmä, mutta en siltikään halua uskoa meidän olevan maahanmuuttovastainen kansa tästä johtuen.
Joo, ja ei se suomalainen aina jurokaan ole.

Jos katsoitte tuolta maahanmuuttokeskusteluketjusta sen nuoren ukrainalaisnaisen haastattelun, niin hänhän kehuu ettei suomalaiset ole juroja, taisi jopa sanoa ukrainalaisia varautuneemmiksi. Kaikki tervehtii häntä täällä Suomessa jne. Haastattelija suomenjapskipoika ihmettelee asiaa, mutta minä en oikeastaan. Hyvin valoisa, nätti, kiitollinen Suomelle, ja yritteliäs opetustyöhön kiinni päässyt englannintaitoinen ja suomea opiskeleva likka käsittääkseni pienehköllä paikkakunnalla (paikkakunnan nimi meni minulta ohi). Siinäpä sitä.

Turvallisuus on valttimme, mutta ei se poissulje, että on hyvin helppoa olla vähemmän juro jos vaan halutaan. Senkuin tervehtii ja auttaa lähimmäisiään, pelkkä tervehtiminen olisi jo iso askel eteenpäin. Enkä allekirjoita, että esimerkiksi tukholmalaiset mitenkään kovin vastaanottavaisia ja avoimia vieraalle ihmiselle ovat.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ei tilanne ihan toivotonkaan ole ja välillä joudun äimistelemäänkin, että ihan todellako me suomalaiset olemme niin muukalaisvihamielinen kansa, mitä julkisesta keskustelusta huokuu. Rasismi on aito ongelma yhteiskunnassamme ja mutta vaikka laajan mittakaavan maahanmuuton historia (jos nyt jätetään esihistorialliset muuttoaallot laskuista) on vasta lyhyt, en haluaisi uskoa, että me olisimme jotenkin poikkeuksellisen sulkeutunut ja laput silmillä eteenpäin menevä yhteiskunta.

Itse isänmaallisena ihmisenä toivon Suomelle ja suomalaisille menestystä, vaurautta ja hyvinvointia. Haluan Suomen lisäävän vaikutusvaltaansa ja näkyvyyttään maailmalla. Tällä hetkellä väestökehityksemme on kuitenkin hälyttävä, meitä kuolee enemmän kuin syntyy ja syntyvyys on lyhyessä ajassa romahtanut länsimaalaisittain korkeahkoista lukemista matalimpien joukkoon. Tämä tiedostaen, näen laajan mittakaavan maahanmuuton elintärkeänä maamme elinvoiman säilyttämisen kannalta.

Suhtautumiseni kesää sävyttäneeseen rasismikohuun on ollut vaikea. Yhtäältä olen joukon jatkona ollut pöyristynyt Perussuomalaisten ministerien näkemyksistä, mutta yhtäältä en halua uskoa tämän olevan koko kuva kansastamme ja sen suhtautumisesta ulkomaalaistaustaisiin ihmisiin. Vaikka laajan mittakaavan maahanmuuton historia onkin maassamme vielä lyhyehkö (n. 35 vuotta) ja Suomessa on edelleen kuntia, missä maahanmuuttajataustaisia suomalaisia on vielä hyvin pieni osuus väestöstä, en haluaisi uskoa meidän olevan mitenkään poikkeuksellisen mielenmaisemaltamme ksenofobinen ja ahdasmielinen kansa. Korostunut jurous ja nyreys toki meitä erottaa esimerkiksi ruotsalaisista.

Mielenkiintoinen Ylen artikkeli aiemmin tältä viikolta. Vaikka rasismikeskustelu onkin viikosta toiseen saanut paljon palstatilaa, itse rasismin uhreilta on kysytty vielä melko vähän näkemyksiä asiaan.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelältä voimakasta kritiikkiä hallituksen kaavailemiin maahanmuuttopolitiikan kiristyksiin.

‘Tightening policies on immigration, and work and residence permits would lead Finnish society in the wrong direction. Diversity is a huge opportunity and resource, and Aalto at its foundation was directed to pursue internationalisation as a national objective. To shape a sustainable future, we need the best talents, regardless of nationality. Together we are stronger,’ said Niemelä in his speech on the opening ceremony of the academic year.


“Aalto’s message to the new Finnish government is clear: the planned restrictions on immigration must not become a reality,” said Niemelä.

Nearly half of Aalto University’s academic staff come from outside Finland, and Aalto students are from more than 100 countries, he said.

He said that In just over a decade, Aalto University has become the most international university in Finland and the 47th most international university in the world.

Aalto’s degree students call more than 117 countries home, while 48 per cent of Aalto’s research and teaching staff hail from abroad, he added.
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Ei tilanne ihan toivotonkaan ole ja välillä joudun äimistelemäänkin, että ihan todellako me suomalaiset olemme niin muukalaisvihamielinen kansa, mitä julkisesta keskustelusta huokuu. Rasismi on aito ongelma yhteiskunnassamme ja mutta vaikka laajan mittakaavan maahanmuuton historia (jos nyt jätetään esihistorialliset muuttoaallot laskuista) on vasta lyhyt, en haluaisi uskoa, että me olisimme jotenkin poikkeuksellisen sulkeutunut ja laput silmillä eteenpäin menevä yhteiskunta.

Itse isänmaallisena ihmisenä toivon Suomelle ja suomalaisille menestystä, vaurautta ja hyvinvointia. Haluan Suomen lisäävän vaikutusvaltaansa ja näkyvyyttään maailmalla. Tällä hetkellä väestökehityksemme on kuitenkin hälyttävä, meitä kuolee enemmän kuin syntyy ja syntyvyys on lyhyessä ajassa romahtanut länsimaalaisittain korkeahkoista lukemista matalimpien joukkoon. Tämä tiedostaen, näen laajan mittakaavan maahanmuuton elintärkeänä maamme elinvoiman säilyttämisen kannalta.

Suhtautumiseni kesää sävyttäneeseen rasismikohuun on ollut vaikea. Yhtäältä olen joukon jatkona ollut pöyristynyt Perussuomalaisten ministerien näkemyksistä, mutta yhtäältä en halua uskoa tämän olevan koko kuva kansastamme ja sen suhtautumisesta ulkomaalaistaustaisiin ihmisiin. Vaikka laajan mittakaavan maahanmuuton historia onkin maassamme vielä lyhyehkö (n. 35 vuotta) ja Suomessa on edelleen kuntia, missä maahanmuuttajataustaisia suomalaisia on vielä hyvin pieni osuus väestöstä, en haluaisi uskoa meidän olevan mitenkään poikkeuksellisen mielenmaisemaltamme ksenofobinen ja ahdasmielinen kansa. Korostunut jurous ja nyreys toki meitä erottaa esimerkiksi ruotsalaisista.
Älä huoli. Juroutta, nyreyttä ja ksenofobiaa on kansanmitassa aina Amerikkaa (Trump) ja Iso-Britanniaa (brexit) myöden.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Hallintotieteiden tohtori Eero Laesterältä rohkea avaus liittyen maahanmuuton tukemiseen.

Muuttoliike tyhjentää kuntia suuressa osassa maata. 230 kunnan asukasluku pieneni 2010-23. Vain yhden käden sormin laskettu kuntajoukko on pystynyt kääntämään tappiollista muuttoliikettä positiiviseksi, vaikka työtä on tehty vuosia. Lähes samainen asukasluvultaan taantuva kuntajoukko on sitä ikääntynyttä, joka menettää uudistuksen myötä valtionosuuden. Samalla tämän kuntajoukon pakolliset palvelut kuntalaisilleen poistuvat. Näiden kuntien tilanne ei välttämättä heikkene.

Lukusuositus Länsi-Suomen pääkirjoitukselle liittyen tähän.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Hallintotieteiden tohtori Eero Laesterältä rohkea avaus liittyen maahanmuuton tukemiseen.


Lukusuositus Länsi-Suomen pääkirjoitukselle liittyen tähän.

Käsittääkseni tämä ei ole uusi idea. Ongelma lienee siinä, että maahanmuuttajat suuntaavat kuitenkin pk-seudulle, jossa heillä on jo oma tukiverkosto.

 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Käsittääkseni tämä ei ole uusi idea. Ongelma lienee siinä, että maahanmuuttajat suuntaavat kuitenkin pk-seudulle, jossa heillä on jo oma tukiverkosto.

Täysin totta, eikä tämä mikään ihmeellinen asia ole. Muuttaisinko itse Berliiniin, Düsseldorfiin tai Hampuriin, vai johonkin 20 000 asukaan pikkukaupunkiin Thüringenissä... Maahanmuuttajat arvostavat työmahdollisuuksia, palveluja ja monesti myös maanmiestensä ja maannaistensa tapaamista.
 
Täysin totta, eikä tämä mikään ihmeellinen asia ole. Muuttaisinko itse Berliiniin, Düsseldorfiin tai Hampuriin, vai johonkin 20 000 asukaan pikkukaupunkiin Thüringenissä... Maahanmuuttajat arvostavat työmahdollisuuksia, palveluja ja monesti myös maanmiestensä ja maannaistensa tapaamista.
Tuo työnhaku lienee tässä yksi pointti ja toinen maamiesten läheisyys.

Nyt tulee hiukan provosoiva viesti, mutta nämä tuethan ovat aina maukasta materiaalia.

Tein pikahaun avustuksista (nyt on vanhaa dataa, mutta oletettavasti tuet eivät ole laskeneet) ja maaseudun saatavissa olevista asunnoista. Riittääkö vuokran jälkeen 1700 EUR / kk perheen elättämiseen. Käsittääkseni suomessa liian moni elää pienemmällä.

Pitäisikö meidän myöntää, että toisesta kulttuurista tulevat eivät vaan sovellu meidän maaseudun rauhaan? Koko ajan pitää olla basaari jossain. Kyse ei ole rahasta vaan kulttuurista.

Liite 1: viisihenkisen perheen avustukset vuonna 2010.
Liite 2: mahdollisesti sopiva asunto 10.9.2023.
 

Liitteet

  • Tuet 2010.jpg
    Tuet 2010.jpg
    60,8 KB · kertaa luettu: 100
  • Talo 5h.jpg
    Talo 5h.jpg
    158,2 KB · kertaa luettu: 105

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Liite 1: viisihenkisen perheen avustukset vuonna 2010.
Suomessa elää edelleen se myytti, että meidän sosiaaliturva olisi huono. Myytti perustuu siihen virhekäsitykseen, että EU antaa vuosittain Suomelle nootin matalasta sosiaaliturvasta. Miksi tämä on sitten virhekäsitys? No se on virhekäsitys, koska EU ei omassa laskennassaan huomioi Suomen anteliasta asumistukijärjestelmää ollenkaan sosiaaliturvaksi.

Tämä nyt ei toki liity pelkästään maahanmuuttoon. Tulee vastaan todella useasti kun seuraa netin keskusteluita. Moni oikeasti kuvittelee, että Suomessa tuen varassa elävien asema olisi oikeasti huono. Ei ole. Se on kansainvälisessä vertailussa todella hyvä.

Sama "matalapalkka-aloilla" työskentelevillä. Verratkaapa vaikka siivoojan palkkaa sekä vuokratasoa Helsingissä esimerkiksi Kööpenhaminan vastaaviin.
 

Styge

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Pens, änärin suomalaiset
Suomessa elää edelleen se myytti, että meidän sosiaaliturva olisi huono. Myytti perustuu siihen virhekäsitykseen, että EU antaa vuosittain Suomelle nootin matalasta sosiaaliturvasta. Miksi tämä on sitten virhekäsitys? No se on virhekäsitys, koska EU ei omassa laskennassaan huomioi Suomen anteliasta asumistukijärjestelmää ollenkaan sosiaaliturvaksi.

Tämä nyt ei toki liity pelkästään maahanmuuttoon. Tulee vastaan todella useasti kun seuraa netin keskusteluita. Moni oikeasti kuvittelee, että Suomessa tuen varassa elävien asema olisi oikeasti huono. Ei ole. Se on kansainvälisessä vertailussa todella hyvä.

Sama "matalapalkka-aloilla" työskentelevillä. Verratkaapa vaikka siivoojan palkkaa sekä vuokratasoa Helsingissä esimerkiksi Kööpenhaminan vastaaviin.

Itse varmaan olet selvitellyt ja kaivanut materiaalit. Olisi jotenkin aika paljon hedelmällisempää, jos olisit laittanut linkkejä mukaan. Palkan ja vuokratason lisäksihän tässä pitäisi vielä selvitellä ainakin mahdolliset asumistuet ja sosiaalisen asumisen mahdollisuudet. Ei nyt maistu.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Itse varmaan olet selvitellyt ja kaivanut materiaalit. Olisi jotenkin aika paljon hedelmällisempää, jos olisit laittanut linkkejä mukaan. Palkan ja vuokratason lisäksihän tässä pitäisi vielä selvitellä ainakin mahdolliset asumistuet ja sosiaalisen asumisen mahdollisuudet. Ei nyt maistu.
Siinä oli lainaamassani viestissä lähteenä Ylen MOT-ohjelman tutkimusta. Tuon Kööpenhaminan esimerkin olen jonnekin tänne palstalle jo kerran aiemmin lukujen kanssa laittanut. En jaksa enää toista kertaa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Älä huoli. Juroutta, nyreyttä ja ksenofobiaa on kansanmitassa aina Amerikkaa (Trump) ja Iso-Britanniaa (brexit) myöden.
Ja kyllähän maahanmuuttovastainen äärioikeisto on ollut nousussa vähän joka puolella Eurooppaa. Manner-Euroopan maista tutuin itselleni on Saksa, minkä maahanmuuttopolitiikan linjauksista olen tässäkin threadissa raportoinut. Vaikka Saksa menestyvä kansainvälinen maa onkin, äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle (AfD) on ollut nousussa, eikä yksinomaan entisen DDR:n alueella. Tämä siitäkin huolimatta, että maahanmuutto on ollut haasteistaan huolimatta Saksalle menestystarina, eikä se jos saksalaisella sattuu olemaan sukujuuria maan ulkopuolella ole mikään hämmästyksen aihe. Avioliitot "kantasaksalaisten" ja ulkomaalaistaustaisten välillä ovat yleisiä ja hyväksyttyjä jne. Vaikka saksalaiset hyvin moninainen kansa ovatkin, ei nyreys ole osa kansanluonnetta, vaan pikemminkin tekemisen meinininki.

Toki 2015-2016-pakolaiskriisin hoidosta ei Merkelin Saksalle voi antaa täysiä pisteitä, mutta loppujen lopuksi kyseinen jakso oli vain pieni osa maahanmuuton historiaa. -Saksaan on Toisen maailmansodan jälkeen tultu ennen kaikkea eri puolilta maailmaa töihin.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Teknologiateollisuuden Minna Helle Kauppalehden haastattelussa. Hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksille kritiikkiä.
”Se on meille kohtalonkysymys. Suomessa on vanheneva väestö. Työmarkkinoilta poistuu 10 000 henkilöä joka vuosi. Jotta me voidaan pelastaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta, me tarvitaan kasvua. Teknologiayritykset ovat hyvässä asemassa hakea tätä kasvua, koska vihreän teknologian markkinat maailmalla on isot. Mutta se ei onnistu, jos ei ole osaajia.”
Painavaa tekstiä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Hallituksen kaavailema oleskelulupakäyteen kiristys rikkonut uutiskynnyksen Intiassa, The Economic Timesin uutisoidessa kolmen kuukauden säännöstä.

Huomioiden miten Intia on ollut viime vuosina Euroopan ulkopuolisista maista maamme tärkein työperäisen maahanmuuton lähde, olen erittäin huolissani hallituksen toimista. En ihmettelisi, vaikka moni Suomesta kiinnostunut intialainen jättäisi maamme tästä johtuen välistä ja katselisi työmahdollisuuksia esimerkiksi Ruotsista.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Iltalehden raportti nyt kaavailluista maahanmuuton kiristyksistä. Pahemminkin voisivat asiat toki olla, mutta mielestäni hallitus menee silti pahasti metsään. Kolmen kuukauden sääntö tosin onneksi tulossa aikaisintaan voimaan vasta vuonna 2025, mihin mennessä moni asia ehtii vielä muuttua.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Iltalehden raportti nyt kaavailluista maahanmuuton kiristyksistä. Pahemminkin voisivat asiat toki olla, mutta mielestäni hallitus menee silti pahasti metsään. Kolmen kuukauden sääntö tosin onneksi tulossa aikaisintaan voimaan vasta vuonna 2025, mihin mennessä moni asia ehtii vielä muuttua.
Toivottavasti hallitus paneutuu asiaan tosissaan ja huolella. Kolmen kuukauden sääntö voidaan laittaa vaikka roskikseen. Uusi sääntö voisi olla noin 9 kuukauden sääntö.

Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan runsaasti lisää. Sanomattakin on selvää, että työperäistä maahanmuuttoa on sujuvoitettava pikaisesti.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös