Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[Ann Arbor]

Useat kunnat Etelä-Pohjanmaalla ovat hyvinkin maahanmuuttovastaisia. Pohjanmaalla on tilanne toinen.

Tämähän on sinänsä hyvinkin mielenkiintoinen asia. Enemmistöltään ruotsinkielisellä Pohjanmaan rannikkoseudulla maahanmuuttajataustaisia on yllättävänkin paljon, tunnetuimpana luonnollisesti Närpiö. Maakuntakeskus Vaasassa vieraskielisiä on yli 10% väestöstä, eli moninkertainen määrä Seinäjokeen verrattuna.

 

[Ann Arbor]

No jos Ilmajokea edustaa Juha Mäenpää, niin siitä voi jotain päätellä. Seinäjoki kaupunkikeskuksena on about "kansainvälisin" Etelä-Pohjanmaan paikkakunnista ja silti se maahanmuuttovastaisuus puskee läpi ihmisten puheissa ja asenteissa. Harmi sinänsä koska se yrittäjyys varmaan kaipaisi lisää tekijöitä ja ehkä sitä kansainvälistä näkökulmaa myös.

Ja naapurimaakunnan suuri mies on itse Mauri Peltokangas...

Huomioiden maamme vaikean tilanteen monelta kantilta ja lisäksi sen, että juurikin muutaman kasvukeskuksen ulkopuolinen Suomi on kohtaamassa väestökadosta (ja on jo) johtuen valtaisia haasteita, voisi kuvitella maahanmuuttoon suhtauduttavan nimenomaan myönteisesti. Luonnollisesti mikäli töitä ei ole, on sen ulkomaalaisenkin työntekijän houkutteleminen vaikeaa, mutta näiden Ilmajokien, Pieksämäkien ja Äänekoskien olettaisi panostavan erityisen paljon maahanmuuttajien houkutteluun.

 

[Patarouva]

Ja naapurimaakunnan suuri mies on itse Mauri Peltokangas...

Huomioiden maamme vaikean tilanteen monelta kantilta ja lisäksi sen, että juurikin muutaman kasvukeskuksen ulkopuolinen Suomi on kohtaamassa väestökadosta (ja on jo) johtuen valtaisia haasteita, voisi kuvitella maahanmuuttoon suhtauduttavan nimenomaan myönteisesti. Luonnollisesti mikäli töitä ei ole, on sen ulkomaalaisenkin työntekijän houkutteleminen vaikeaa, mutta näiden Ilmajokien, Pieksämäkien ja Äänekoskien olettaisi panostavan erityisen paljon maahanmuuttajien houkutteluun.

Mauri on käsittääkseni ottanut sydämen asiakseen taksikuskien elannosta huolehtimisen.

 

[Ann Arbor]

KL: Viranomaisen mukaan kolmen kuukauden sääntö ei olekaan kiristys | Verkkouutiset

Sääntö, jonka mukaan maahanmuuttajan on etsittävä uusi työ kolmessa kuukaudessa on Migrin mukaan huojennus.

www.verkkouutiset.fi

Poikkeava näkökulma hallitusohjelman kolmen kuukauden säännöstä.

Työn perusteella oleskeluluvan saaneella olisi työpaikan menetyksen jälkeen kolme kuukautta aikaa etsiä uusi työ. Tätä on pidetty lyhyenä aikana. Maahanmuuttovirasto Migrin Marianne Laine kuitenkin toteaa KL:lle, että nykylain puitteissa Migrillä on mahdollisuus käynnistää oleskeluluvan peruuttaminen vaikka heti, mikäli selviää, että henkilön työsuhde on päättynyt.

– Nyt on päätetty antaa asiakkaalle mahdollisuus, jota ulkomaalaislain perusteella ei olisi, sanoo peruuttamisasioiden tulosaluetta johtava Laine, joka kummeksuu keskustelua ”kiristyksestä”.

Hänen mukaansa kyse on huojennuksesta. Lisäksi Laine kertoo, että oleskeluluvan peruuttamisen käsittely kestää keskimäärin kuusi kuukautta. Valitusoikeudet venyttävät prosessia.

– Joissain tapauksissa voi mennä kaksikin vuotta ennen kuin peruuttamispäätös on lainvoimainen. Se on pitkä aika löytää töitä. Prosessi voi keskeytyä missä tahansa vaiheessa, jos henkilö löytää työpaikan.

Maasta on kuitenkin poistuttava silloin, kun henkilön oleskeluluvan voimassaolo päättyy. Laine korostaa, että kolmen kuukauden takuuaika ei tuo pidennystä oleskelulupaan.

Mielenkiintoista. Varsin skeptinen olen ollut, että vaikka hallitusohjelman kirjaus menisikin läpi, työpaikkansa menettäneitä alettaisiin välittömästi kolmen kuukauden jälkeen poistamaan maasta, mutta saa nähdä, mihin lopulta päädytään.

 

[douppi]

Suuri huoli Etelä-Pohjanmaalla on se miten siellä menee tulevaisuudessa. Seinäjoki on yritystoiminnan kehittämisen kannalta hyvää seutua. Seinäjoen väkiluku on kasvanut hyvin, mutta muuten Etelä- Pohjanmaalla ei mene niin hyvin.

Sitä en ihmettele miksi Perussuomalaiset ovat kasvattaneet kannatustaan maakunnissa.

Joo mutsi kun tuoltapäin kotoisin alkujaan, niin onhan noitakin alueita koluttu ihan junnuna. Tosiaan jos miettii sitä Seinäjoki-Kauhajoki-Jalasjärvi jne ympäristöä, niin sielläkin voimakas muuttotappio-meno isompiin kaupunkeihin. Seinäjoki noista eniten varmaan pintansa pitää kohtalaisen isona Suomen mittakaavassa, mut joo taitaa se muu alue olla aika varjo entisestään. Se eteläpohjalainen meno aikalailla muutoksessa siis. Nykyään tosin enimmäkseen asiakkaiden kautta kuulee mikä meininki, satunnaisesti muutamalta Kauhajoen kontaktilta.

Tämä ei sitten taas demokratiaan varsinaisesti liittynyt kuin ehkä hitusen, kun noiltakin alueilta nuoret helposti katoaa.

 

[Tadu]

SDP:n Niina Malm tyrmää Noora Fagerströmin näkemyksen

Kansanedustaja Niina Malmin (sd) mielestä hyvätuloiset näyttävät osallistuvan talouden tasapainottamisen talkoisiin kaikista vähiten.

www.iltalehti.fi

Malm sanoo pitävänsä huolestuttavana, että pääkaupunkiseudulla on isoja urakoita, joissa ”pääkieli on kaikkea muuta kuin suomi”.

Perus demari. Ei saa olla rasisti niinku persu, mutta silti huolissaan kuinka ulkomaalaiset vievät suomalaisten työt.

 

[wilco]

SDP:n Niina Malm tyrmää Noora Fagerströmin näkemyksen

Kansanedustaja Niina Malmin (sd) mielestä hyvätuloiset näyttävät osallistuvan talouden tasapainottamisen talkoisiin kaikista vähiten.

www.iltalehti.fi

Perus demari. Ei saa olla rasisti niinku persu, mutta silti huolissaan kuinka ulkomaalaiset vievät suomalaisten työt.

"Tällä hetkellä minusta näyttää siltä, että ne, kenellä on parhaimmat tulot, niiden osallistumisprosentti on kaikista pienin, jos tämä budjettiesitys tällä tavalla menee, Malm sanoo."

Maksetut tuloverot

Suomessa kerätyt tuloverot ja niiden maksajat tuloluokittain ja maksajaryhmittäin. Pääomatulovero, ansiotulovero, eläketulon lisävero, tuloverot yhteensä.

www.veronmaksajat.fi

Että silleen...

 

[Ann Arbor]

SDP:n Niina Malm tyrmää Noora Fagerströmin näkemyksen

Kansanedustaja Niina Malmin (sd) mielestä hyvätuloiset näyttävät osallistuvan talouden tasapainottamisen talkoisiin kaikista vähiten.

www.iltalehti.fi

Perus demari. Ei saa olla rasisti niinku persu, mutta silti huolissaan kuinka ulkomaalaiset vievät suomalaisten työt.

Vastakkainasettelu "suomalaiset vs. muut" on joka tavalla myrkyllistä, eikä kuulu 2020-luvulle. En ole ihan varma, mitä Malm kommentillaan ajaa takaa, mutta jos kerta niitä suomea osaavia alan työntekijöitä ei ole riittävästi, parempi mielestäni, että mukana on myös ulkomailta tulleita. Yhtä lailla englanti on vallannut sijaa myös valkokaulushommissa.

 

[Ostoskassi]

Asiakaspalvelu | Suomessa pitäisi saada palvelua suomeksi, sanovat kaupunkilaiset

Tarjoilijoiden kielitaidon puute tuntuu asiakkaista ikävältä, kaupunkilaiset kertovat HS:lle.

www.hs.fi

Kun täällä nyt keskustellaan siitä, että tulisiko työntekijöiden palvelualoilla osata suomea. Olen aika yllättynyt, että tosi monen kuluttajan mielestä suomenkielinen palvelu on välttämättömyys. Ilmeisesti on parempi, että englannin kieltä osaava Suomeen muuttanut ihminen opiskelee ennen töihin menemistä suomen kieltä ja tekee tämän sosiaaliturvalla, sen sijaan että olisi töissä ja oppisi siellä suomen kieltä, mahdollisesti kävisi työskentelyn ohessa opiskelemassa suomen kieltä.

Eli siis Suomeen saa kyllä tulla töihin. Mutta töihin ei sitten parane mennä ellei ensin puhu suomen kieltä. Jännä yhtälö. Itse en usko, että kovinkaan moni Suomeen muuttava ihminen puhuu natiivisti suomea. Vaikeaksi homma menee jo siinä, kun sosiaaliturvallakaan ei parane maahanmuuttajan elää, meidän verorahat jne.

 

[Dark Passenger]

Aalto-yliopistolla ei olla täysin vakuuttuneita suomalaisten yritysten haluun palkata ulkomaalaisia:

Tänä vuonna pelkästään vieraskielisille, suomalaisista korkeakouluista valmistuneille työttömille työnhakijoille suunnattuun ohjelmaamme haki ennätykselliset yli 300 henkilöä. Osallistujat saavat täydennyskoulutusta ja työskentelevät yrityksissä ohjelman ajan puoli vuotta. Tavoitteena on työllistyä pysyvästi, mutta ohjelma ei velvoita siihen.

Viime vuonna hakijoita oli noin 140, yhdeksän työllistyi ohjelman ajaksi. Tilanne ei johdu hakijoiden osaamisen puutteesta. He ovat maistereita ja tohtoreita, joilla on osaamista myynnistä ja markkinoinnista ohjelmistokehitykseen ja datan analysointiin.

Lukijan mielipide | Haluavatko suomalaisyritykset oikeasti palkata kansainvälisiä osaajia?

On tuhlausta kouluttaa kansainvälisiä opiskelijoita, jos vain pieni osa löytää mielekästä työtä Suomesta valmistuttuaan.

www.hs.fi

 

[Ann Arbor]

"Tällä hetkellä minusta näyttää siltä, että ne, kenellä on parhaimmat tulot, niiden osallistumisprosentti on kaikista pienin, jos tämä budjettiesitys tällä tavalla menee, Malm sanoo."

Maksetut tuloverot

Suomessa kerätyt tuloverot ja niiden maksajat tuloluokittain ja maksajaryhmittäin. Pääomatulovero, ansiotulovero, eläketulon lisävero, tuloverot yhteensä.

www.veronmaksajat.fi

Että silleen...

Suomessa toden totta on yksi maailman jyrkimmistä progressioista ja mielestäni pääministeri Orpo toi asiaa hyvin esille viime sunnuntain pääministerin haastattelutunnilla. Vaikkei nykyisessä taloustilanteessa merkittävään veroaleen olekaan varaa, on mielestäni outoa syyllistää ihmisiä, jotka maksavat tuloistaan puolet tai enemmän veroina.

Monesti tässäkin threadissa on keskusteltu, kuinka Suomen on vaikea houkutella huippuosaajia korkeasta verotuksesta johtuen. Mielestäni verotuksen edelleen korottaminen ei edistäisi korkeapalkkaisten ammattilaisten houkuttelua yhtään.

 

[Ann Arbor]

Aalto-yliopistolla ei olla täysin vakuuttuneita suomalaisten yritysten haluun palkata ulkomaalaisia:

Lukijan mielipide | Haluavatko suomalaisyritykset oikeasti palkata kansainvälisiä osaajia?

On tuhlausta kouluttaa kansainvälisiä opiskelijoita, jos vain pieni osa löytää mielekästä työtä Suomesta valmistuttuaan.

www.hs.fi

Mielenkiintoinen ja valitettava juttu. En toki tiedä onko taustalla myös suhdanteet, mutta huomioiden lukuisille aloille ulottuvan työvoimapulan, en sinänsä ihmettelisi vaikka joillain tahoilla olisi edelleen korkeampi kynnys palkata ulkomaalaista.

 

[SergeiK]

Asiakaspalvelu | Suomessa pitäisi saada palvelua suomeksi, sanovat kaupunkilaiset

Tarjoilijoiden kielitaidon puute tuntuu asiakkaista ikävältä, kaupunkilaiset kertovat HS:lle.

www.hs.fi

Kun täällä nyt keskustellaan siitä, että tulisiko työntekijöiden palvelualoilla osata suomea. Olen aika yllättynyt, että tosi monen kuluttajan mielestä suomenkielinen palvelu on välttämättömyys. Ilmeisesti on parempi, että englannin kieltä osaava Suomeen muuttanut ihminen opiskelee ennen töihin menemistä suomen kieltä ja tekee tämän sosiaaliturvalla, sen sijaan että olisi töissä ja oppisi siellä suomen kieltä, mahdollisesti kävisi työskentelyn ohessa opiskelemassa suomen kieltä.

Luin jutun ja mielestäni kukaan haastateltavista ei sanonut olisi parempi jos Olivian tarjoilijat olisivat sosiaaliturvalla.

Haastateltavat puhuivat ravintolan asiakkaan näkökulmasta - siitä mikä tekisi heidän ravintolassa käymisestään mahdollimman mielyttävää. Englannin puhuminen kuulemma "vaati ylimääräistä säätöä seurueissa" tai on "vähän kiusallista".

Kaipa heillä ravintolan asiakkaana on oikeus olla jotain mieltä maksamastaan palvelukokonaisuudesta?

Itse olen ollut kerran Olivia Central Stationissa itävaltalaisen kolleegan kanssa. Olin kieltämättä hieman yllättynyt kun tarjoilija ei puhunut suomea. Se ei estä minua kenties menemästä paikkaan uudestaan, sillä onhan miljöö upea, mutta kyllä se paikan pisteitä silmissäni jonkun verran laskee. Tilaamani risoton vasikka ei ollut tarpeeksi pehmeää, vaikka alkutapakset olivat todella hyviä.

Se että minulla on negatiivinen mielipide vasikan tekstuurista ei tarkoita että minusta olisi parempi että Olivian kokit olisivat työttömänä, vaan sitä että olisin toivonut ravintolakokemukseni olleen hieman parempi pääruuan osalta.

Maksaneena asiakkaana tälläiseen mielipiteeseen minulla lienee oikeus, vaikka se olisikin jonkun ajatusleikissä jännä yhtälö.

 

[Ann Arbor]

En toki suomea äidinkielenä puhuvana varsinaisesti oikeutettu kritisoimaan tänne ulkomailta tulleiden kielitaitoa, mutta periaatteessa voisi olettaa, että "asiakaspalvelusuomen alkeet" oppisi aika nopeasti. Itse käyn ns. etnisissä ravintoloissa usein ja joka kerta on tilaaminen onnistunut suomeksi. Ainoa kerta kun olen "joutunut" käyttämään englantia oli vuosia sitten Hard Rock Cafessa.

Jos kyseessä on vasta Suomeen muuttanut henkilö, ei mielestäni ole syytä evätä hänen työskentelyään palvelusektorilla, mutta lähtökohta tulisi mielestäni olla se, että Suomessa tulisi saada palvelua suomen kielellä. En luonnollisesti ole vaatimassa natiivia ääntämystä ja virheetöntä kielioppia, mutta mielestäni suomen kielen, edes auttava osaaminen edesauttaa tänne tulleen integraatiota.

 

[rpeez]

Tai sitten tällaiset ravintolat, jotka ei ole onnistuneet palkkaamaan suomenkieltä taitavia voisi laittaa oven ulkopuolelle plakaattiin, että palvelu on vain englanniksi. Asiakkaat voi sitten valita ajoissa meneekö muualle vai ei.

 

[444]

Siis aivan kestämätön tilanne, että jossain helsinkiläisessä ravintolassa ei saa aina palvelua suomen kielellä. Tapahtui muuten kerran ihan Tampereellakin. Kahvilassa tilasin suomeksi, onnistui, mutta kun lapsukainen kippasi vesilasin lattialle ja menin kysymään jotain moppia tai mitä hyvänsä, millä siivota välillisesti aiheuttamani sotku, niin se piti esittää englanniksi. Olin lähes pöyristynyt. Toki suurin osa olisi varmaan vain hakenut uuden lasin vettä ja jättänyt sotkut sikseen.

 

[Ostoskassi]

Luin jutun ja mielestäni kukaan haastateltavista ei sanonut olisi parempi jos Olivian tarjoilijat olisivat sosiaaliturvalla.

Kyllä juuri näin ja olen kanssasi samaa mieltä. On ehdottoman hyvä, että Olivian tarjoilijat ovat päässeet töihin, eivätkä elä sosiaaliturvan varassa. Onneksi en ole nähnyt kommentteja, joissa tällaista edes toivottaisiin.

 

[Dark Passenger]

Meikäläisen sarkasmitutka on todella rikki tässä vaiheessa viikkoa kun en ymmärrä, että vittuillaanko täällä suomalaisille siitä, että Suomen pääkaupungissa ei saa palvelua äidinkielellä.

 

[Ann Arbor]

Meikäläisen sarkasmitutka on todella rikki tässä vaiheessa viikkoa kun en ymmärrä, että vittuillaanko täällä suomalaisille siitä, että Suomen pääkaupungissa ei saa palvelua äidinkielellä.

Tietynlainen mentaliteettiero tässä. Ranska. Hyvin kansainvälinen maa, "maahanmuuton suurvalta" jo kohta sata vuotta. Vaikea silti kuvitella, että kosmopoliittisessa Pariisissa olisi montaakaan ravintolaa, missä palvelua ei saisi ranskaksi, mutta englanniksi. Yhtäältä en usko Madridissakaan olevan montaa "English only"-palvelua.

Luonnollisestikaan en kannata Ranskan hyvin tiukkaa kielipolitiikkaa maahamme, mutta mikäli haluamme tänne asettuvien maahanmuuttajien suomalaistuvan, on kielen oppiminen tärkeä askel tähän.

 

[Dark Passenger]

Tietynlainen mentaliteettiero tässä. Ranska. Hyvin kansainvälinen maa, "maahanmuuton suurvalta" jo kohta sata vuotta. Vaikea silti kuvitella, että kosmopoliittisessa Pariisissa olisi montaakaan ravintolaa, missä palvelua ei saisi ranskaksi, mutta englanniksi. Yhtäältä en usko Madridissakaan olevan montaa "English only"-palvelua.

Luonnollisestikaan en kannata Ranskan hyvin tiukkaa kielipolitiikkaa maahamme, mutta mikäli haluamme tänne asettuvien maahanmuuttajien suomalaistuvan, on kielen oppiminen tärkeä askel tähän.

Totta. Itse olen sitä koulukuntaa, joka on kasvatettu ajatuksella "maassa maan tavalla".
En missään nimessä vastusta englannin kielen yleistymistä Suomessa. Tämä loikka on kuitenkin mielestäni hiukan liian nopea ottaen huomioon, että meillä on edelleen paljon kansaa, joka on syntynyt ennen kuin englannin opiskelu tuli kouluun. Esimerkiksi äitini, joka on syntynyt 40-luvulla ei pysty asioimaan ravintolassa, jossa ei puhuta suomea. Ja tuolla ikäluokalla olisi kuitenkin varaa käydä ravintoloissa.

 

[Ann Arbor]

”Lähtökohtaisesti on oikein hyvä, että ihmiset haluavat tulla Ruotsiin töihin” – Ruotsissa yritys saa työluvan työntekijälleen, ei ihminen itse

Suomessa keskustellaan vilkkaasti hallituksen maahanmuuttolinjauksista. Työlupapolitiikka vaihtelee ympäri Eurooppaa, mutta selvää on, että ulkomaista työvoimaa tarvitaan kaikkialla. USA:ssa maahanmuuttaja kohtaa viisumiviidakon, Kauppalehden kirjeenvaihtajat kirjoittavat.

www.kauppalehti.fi

Kauppalehdeltä mielenkiintoinen artikkeli liittyen työperäisen maahanmuuton tilaan muissa maissa. Kilpailu osaajista on kovaa. Mielenkiintoinen seikka on mielestäni se, että Italian äärioikeistohallitus pyrkii lisäämään maahanmuuttoa. Ovien laittaminen kiinnemmäksi Suomen toimesta olisi joka tavalla mielestäni virhe.

 

[mike owen]

Osaajista on kova pula vähän joka puolella Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomen maakuvan on oltava kunnossa, jos haluamme pärjätä hyvin yhä kovenevassa kilpailussa osaajista työmarkkinoilla.

Tänne tarvitaan lisää työperäistä maahanmuuttoa jokatapauksessa halusimme tai emme. Huippuosaajia tarvitaan runsaasti lisää ja sen lisäksi tavallisia duunareita tarvitaan lisää vähän joka puolella Suomea tekemään työtä työpaikoille.

Se on huono asia, jos ilmapiiri on maahanmuuttajia kohtaan negatiivinen Suomessa.

 

[aquanqua]

Aalto-yliopistolla ei olla täysin vakuuttuneita suomalaisten yritysten haluun palkata ulkomaalaisia:

Lukijan mielipide | Haluavatko suomalaisyritykset oikeasti palkata kansainvälisiä osaajia?

On tuhlausta kouluttaa kansainvälisiä opiskelijoita, jos vain pieni osa löytää mielekästä työtä Suomesta valmistuttuaan.

www.hs.fi

Se että ulkomaalais(taustaiset) ja vieraskieliset eivät pärjää työmarkkinoilla, ei ole ongelma itsessään; jos siis ne työpaikat menee vastaavalla tai paremmalla osaamisella varustetuille suomalaisille. Se on ongelma, jos yritykset jättävät työpaikkoja täyttämättä mieluummin kuin värväävät ulkomaalaisen tai että palkkaavat mieluummin tehottomamman suomalaistyöntekijän ulkomaalaisen sijasta. Jutussa ei käy ilmi, kenelle kys. ulkomaalaiset häviävät työmarkkinoilla. Mitään hyväntekeväisyyttä tai ulkomaalaisten suosimista työnantajilta ei tulisi vaatia; jutusta jää vähän tunne, että kirjoittaja sellaista kaipaa.

 

[Stonewall]

En tiedä voiko yleisesti sanoa, että työnantajat eivät halua palkata ulkomaalaisia. Esimerkiksi Suomen kielen osaamattomuus ei johdu yks yhteen siitä, että henkilö on ulkomaalainen, koska on ulkomaalaisia, jotka osaavat suomea.
Oikeastaan toivoisi, että ainakaan asiakaspalvelu tehtäviin ei palkattaisi Suomea taitamattomia. Pois lukien Lapin matkailufirmat, jotka eivät palvelemaan suomen kielisiä.

 

[aquanqua]

Jos maisteritason työnhakijan kohdalla pitää vielä lähtökohtaisesti 5 vuoden alakohtaisen koulutuksen jälkeen työnantajan toimesta alkaa kouluttaa uudelle työntekijälle jotain perustaitoja, niin silloin epäkohdat eivät ole työantajan puolella vaan tutkinto-ohjelman sisällössä.