Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

  • 263 353
  • 3 587

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Vähän valitettava kuittailu Mäkelältä ja turhaa riidanhaastoa.
Jani Mäkelällä on twitterissä oma performanssi, jolla hän huvittaa itseään ja varmaan epämääräistä joukkoa seuraajiaan. Tuskin häntä otetaan vakavasti.

- Katsokaa, uskallan kuittailla Nokian Lundmarkille ja kenelle vaan!
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Risa

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jani Mäkelällä on twitterissä oma performanssi, jolla hän huvittaa itseään ja varmaan epämääräistä joukkoa seuraajiaan. Tuskin häntä otetaan vakavasti.

- Katsokaa, uskallan kuittailla Nokian Lundmarkille ja kenelle vaan!
Moukkamainen tyyli Mäkelällä kieltämättä. Mikäli hän on eri mieltä Lundmarkin kanssa, olisi hän voinut kirjoittaa rakentavankin viestin asiasta, mihin hän kokeneena kansanedustajana varmasti kykenisi, mutta ei. Öyhötystä sanan varsinaisessa merkityksessä, millä Mäkelä nyt on menestynyt.
 

Tuamas

Jäsen
Jani Mäkelällä on twitterissä oma performanssi, jolla hän huvittaa itseään ja varmaan epämääräistä joukkoa seuraajiaan. Tuskin häntä otetaan vakavasti.

Onkohan Jani tehnyt sinunkaupat Lundmarkin kanssa?

On kuitenkin Jani ”liian tyhmä kaataakseen kusta pois saappaasta” Mäkelän vakiovitsi, jos joku erehtyy kutsumaan häntä Janiksi.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mielenkiintoistahan tämä maahanmuuton ympärillä hiljattain käyty keskustelu on. Näkemyksiä työperäisen maahanmuuton puolesta tulee jatkuvasti, joiden voisi olettaa tavoittavan hallituspuolueista Kokoomuksen, RKP:n ja KD:n, mutta samanaikaisesti Perussuomalaiset näyttävät jatkavan Mäkelän linjalla. Porvaripuolueita kaikki, mutta näkemykset maahanmuuttoon eroavat huomattavasti.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Viimeksi muokattu:

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jälleen kerran intialaiselta julkaisulta artikkeli liittyen Suomeen.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Mielenkiintoistahan tämä maahanmuuton ympärillä hiljattain käyty keskustelu on. Näkemyksiä työperäisen maahanmuuton puolesta tulee jatkuvasti, joiden voisi olettaa tavoittavan hallituspuolueista Kokoomuksen, RKP:n ja KD:n, mutta samanaikaisesti Perussuomalaiset näyttävät jatkavan Mäkelän linjalla. Porvaripuolueita kaikki, mutta näkemykset maahanmuuttoon eroavat huomattavasti.
Ei perussuomalaiset ole porvaripuolue, vaan se on konservatiivinen protestipuolue. KD:ssakin on aika merkittävää maahanmuuttovastaisuutta hieman samoista syistä kuin persuissa: tulijat kun saattavat olla varsin isolla prosentilla muslimeja.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kristillisdemokraattien oletan olevan maahanmuuttokysymyksissä aika lähellä Kokoomuksen ja Keskustan valtavirtaa. Tuskin moni äänestämässä puoluetta nimenomaan maahanmuuttoon liittyvistä syistä vaikka esimerkiksi Simon Elo poliittisen uransa puolueessa aloitti.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mitäs OP:n Timo Ritakallio voimakkaasti lausuntoi?
Koko haastattelua ei liene järkevää referoida palstalle, mutta Ritakallio kertoi seuranneensa huolestuneena viime aikaista rasimikeskustelua ja myös OP:n tavoitteista palkata osaajia ulkomailta. Ritakallio pohti myös, ovatko viime aikaiset tapahtumat ovat mahdollisesti vaikuttaneet Suomen maakuvaan.

Mielenkiintoinen tiedonjyvänen oli, että vaikka OP onkin hyvin suomalainen yritys, on OP:lla ja sen it-kumppanien palveluksissa ihmisiä 38:sta kansallisuudesta.
 

RexHex

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Koko haastattelua ei liene järkevää referoida palstalle, mutta Ritakallio kertoi seuranneensa huolestuneena viime aikaista rasimikeskustelua ja myös OP:n tavoitteista palkata osaajia ulkomailta. Ritakallio pohti myös, ovatko viime aikaiset tapahtumat ovat mahdollisesti vaikuttaneet Suomen maakuvaan.

Mielenkiintoinen tiedonjyvänen oli, että vaikka OP onkin hyvin suomalainen yritys, on OP:lla ja sen it-kumppanien palveluksissa ihmisiä 38:sta kansallisuudesta.
Kiitos tästä tiivistelmästä. Tämä kertoi jo paljon enemmän asiasta, kuin alkuperäinen viesti.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Onneksi uusi hallitus parantaa osaajien pääsyä Suomeen esimerkiksi pikakaistan muodossa niin OP saa niitä IT-osaajia helpommin.

OP-konsernista tiedän sen verran, että joskus yli 10 vuotta sitten valitsivat intialaiset koodaamaan heille vakuutusvahinkojen korvausjärjestelmää ja se ei kyllä mennyt ihan putkeen…. Toki tuskinpa kotimaisetkaan (Tieto) olisivat sitä paremmin tehneet.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Onneksi uusi hallitus parantaa osaajien pääsyä Suomeen esimerkiksi pikakaistan muodossa niin OP saa niitä IT-osaajia helpommin.
Ainoa kysymys mikä mieleeni tulee onkin, miksei pikakaistaa otettu käyttöön jo vuosia sitten. Voisin juurikin it-osaajien maahanmuutolle olevan erittäin laaja konsensus.
 

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Onneksi uusi hallitus parantaa osaajien pääsyä Suomeen esimerkiksi pikakaistan muodossa...
Erityisasiantuntijan pikakaista on edellisen hallituksen hanke. Se on yksi niistä parannuksista, jotka ehdittiin saada voimaan alkuvuodesta 2023 ennen virkakauden päättymistä.

Pikakaista, D-viisumi, työnantasertifiointi ja digitaalisten palveluiden kehittäminen (nopeuttaa käsittelyprosessia) ovat tärkeimpiä syitä, miksi uskon että työperäinen maahanmuutto tulee lähivuosina lisääntymään, vaikka uusi hallitus tekeekin pientä kiusaa. Mainitut uudistukset ovat kuitenkin niin tuoreita, että vaikutukset eivät näy vielä. Vuosi 2024 tulee olemaan ensimmäinen, josta saadaan koko vuoden ajalta vertailukelpoista dataa.

Isossa kuvassa Sipilän ja Marinin hallitukset ovat kaikesta - monesti ansaitustakin - kritiikistä huolimatta helpottaneet työperäistä maahanmuuttoa olennaisesti, jos vertaa esim. 10 vuoden takaisiin aikoihin.

Suurin uhka ei ole edes uuden hallituksen kiristykset, vaan päätöksenteon resurssit. Jos hallinnolla on liian vähän resursseja käsitellä lisääntyviä hakemusmääriä, mikään parannus ei estä päätöksenteon ruuhkautumista ja paluuta takavuosien kuukausien mittaisiin jonoihin. Tästä Migri onkin jo varoitellut. Ja siitä vastaa viime kädessä sisäministeri...
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikka me suomalaiset rakastammekin byrokratiaa, ei toden totta ole kenenkään etu, mikäli oleskelulupaa joutuu odottamaan pitkään. (Oli päätös sitten mikä tahansa.) Olenkin sitä mieltä, että vaikka säästötalkoot tulevatkin ulottumaan halki yhteiskunnan, olisi Migrin resurssit turvattava, ettei tilanne ainakaan pahenisi nykyisestä.

Huomioiden toisaalta, että sisäministerimme mielestä maahanmuuttopolitiikkamme on ollut "löperöä", en ole kovin vakuuttunut, että tilanne parantuisi merkittävästi. RKP:n olisi ehkä kannattanut laittaa kyseinen salkku hallituksen kynnykseksi.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Risa

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Erityisasiantuntijan pikakaista on edellisen hallituksen hanke. Se on yksi niistä parannuksista, jotka ehdittiin saada voimaan alkuvuodesta 2023 ennen virkakauden päättymistä.
Tarkoitin pikakaistaa kansalaisuuden haussa niille, jotka tienaavat ”runsaasti”. Ilmeisesti se on houkutustekijä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tarkoitin pikakaistaa kansallisuuden haussa.
Kansalaisuusjonot ovat tällä hetkellä kyllä valitettavan ruuhaiset.


Sinänsä näen hienona asiana, että moni tänne tullut haluaa virallisestikin Suomen kansan täysivaltaiseksi jäseneksi ja varmastikaan Suomi ei ole ainoa maa, missä prosessi on pitkä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Erittäin hyvä juttu. Näin pitkääkin toimia. Milloinka Suomessa koulutetaan tarpeeksi IT-osaajia. Osaajia tarvitaan runsaasti lisää Suomeen.
Lisäksi on hyvä muistaa, että moni "täsmävahvistus" tuo lapsensa mukanaan, tai perheellistyy Suomessa ja tämä oikaisee väestöpyramidiamme. Jo nykyään monella meistä suomalaisista toinen tai molemmat vanhemmat ovat tulleet tänne työperäisinä maahanmuuttajina esimerkiksi Venäjältä, Virosta, Kiinasta, Vietnamista, Intiasta tai Turkista.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Itse vastustan rasismia, syrjintää ja kiusaamista kaikissa tilanteissa ja joka paikassa . Syrjintää ja kiusaamista esiintyy tällä hetkellä liian paljon kuten esimerkiksi kouluissa ja työpaikoilla.

Jopa Suomeen palanneet suomalaiset paluumuuttajat ovat joutuneet kiusaamisen kohteeksi.

Tämä on mielenkiintoinen pointti. Useat kyselyt ja haastattelut tosiaan osoittavat, että paluumuuttajat kokevat syrjintää ja väheksyntää. Esimerkiksi ulkomailla opiskelleet tai Piilaaksossa työskennelleet suomalaiset ovat järjestäen kertonut vähättelystä heidän koulutustaan ja ammatillista osaamistaan kohtaan. Meillä suomalaisilla on joku kiero ja omituinen käsitys, että koulutuksessa ja työelämässä kaikkialla muualla asiat tehdään päin helvettiä, toisin tietysti kun meillä täällä Suomessa. Suomalaisia yrityksiä ja yliopistojen ranking-listoja katsellessa toki tajuaa tämän olevan harhaoppia, joka elää kuitenkin sitkeässä. Luulen, että tämä harhassa eläminen on myös yksi syy, miksi niin iso osa suomalaisista ei näe millekkään muutoksille tarvetta. Sanna Marinkin perusteli rahan lapioimista rajojen ulkopuolelle sillä, että Suomi olisi ”rikas maa”.

Vastailen tähän ketjuun.

Olen ajoittain suunnitellut paluuta Suomeen ja välillä hakenut avoimena olevia mielenkiintoiseksi kokemiani työpaikkoja, joihin olen katsonut osaamiseni ja kokemukseni sopivan hyvin.

Minulle on toisinaan käynyt niin, etten ole kuullut rekrytoivasta organisaatiosta hakemukseni lähettämisen jälkeen pihaustakaan. Toisinaan taas on tullut koko rekryprosessin jälkeen joku standardivastaus, ettei valinta kohdistunut minuun. Ero on aivan valtava siihen, miten rekryprosessit ovat edenneet Saksassa tai Itävallassa, joissa hakemukset käytännössä aina johtavat vähintäänkin henkilökohtaiseen yhteydenottoon muutaman päivän sisään ja lähes aina myös haastatteluun nopealla aikavälillä (koska luonnollisesti haen vain paikkoja, joihin minun ammatillinen profiilini sopii).

Korkeakoulu- ja jatko-opintoni olen suorittanut ulkomailla, joten luulen tuon ainakin osin johtuvan siitä, että suomalaiset työnantajat eivät yksinkertaisesti arvosta ulkomaalaisia opintoja tai jotenkin pelkäävät niiden olevan huonompia kuin vastaavien suomalaisten tutkintojen. Itse puolestaan olen ajatellut, että opiskelu- ja työkokemus ulkomailta olisi hakijalle kilpailuetu ja asia, josta olisi kovasti työnantajalle hyötyä.

En varsinaisesti ole ajatellut tuota syrjintänä tai kiusaamisena, mutta kiistämättä tuommoinen kohtelu on tuntunut ikävältä. Tietysti tosi hyvä, jos ovat saaneet parempia ja sopivampia hakemuksia, mutta koska olen kovasti panostanut työhakemuksiini ja näkemykseni mukaan hakenut vain paikkoihin, joihin profiilini sopii hyvin, olisi mielestäni kohteliasta saada hakemukseen ainakin jonkinlainen vastauskin (muu kuin joku copy-paste -standardivastaus).

Tuommoinen kohtelu ei houkuttele hakemaan samaan paikkaan enää koskaan uudestaan. Ikävää on myös se, että vastaava on tapahtunut usean suomalaisen organisaation kohdalla, mikä saataa viitata laajempaan tapaan toimia.

Jos vastaavaa tapahtuu Suomessa työskentelemisestä kiinnostuneiden ulkomaalaisten työnhakijoiden kohdalla, voin hyvin uskoa, että kiinnostus hakemiseen loppuu hyvin nopeasti tuommoisen kohtelun toistuessa. Ihmiset tapaavat kuitenkin pitää sitä positiivisena, jos heille tulee tunne, että omaa osaamista arvostetaan.
 

Petri1981

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, NFL, NBA, Valioliiga, UCL
Vastailen tähän ketjuun.

Olen ajoittain suunnitellut paluuta Suomeen ja välillä hakenut avoimena olevia mielenkiintoisena kokemiani työpaikkoja, joihin olen katsonut osaamiseni ja kokemukseni sopivan hyvin.

Minulle on toisinaan käynyt niin, etten ole kuullut rekrytoivasta organisaatiosta hakemukseni lähettämisen jälkeen pihaustakaan. Toisinaan taas on tullut koko rekryprosessin jälkeen joku standardivastaus, ettei valinta kohdistunut minuun. Ero on aivan valtava siihen, miten rekryprosessit ovat edenneet Saksassa tai Itävallassa, joissa hakemukset käytännössä aina johtavat vähintäänkin henkilökohtaiseen yhteydenottoon muutaman päivän sisään ja lähes aina myös haastatteluun nopealla aikavälillä (koska luonnollisesti haen vain paikkoja, joihin minun ammatillinen profiilini sopii).

Korkeakoulu- ja jatko-opintoni olen suorittanut ulkomailla, joten luulen tuon ainakin osin johtuvan siitä, että suomalaiset työnantajat eivät yksinkertaisesti arvosta ulkomaalaisia opintoja tai jotenkin pelkäävät niiden olevan huonompia kuin vastaavien suomalaisten tutkintojen. Itse puolestaan olen ajatellut, että opiskelu- ja työkokemus ulkomailta olisi hakijalle kilpailuetu ja asia, josta olisi kovasti työnantajalle hyötyä.

En varsinaisesti ole ajatellut tuota syrjintänä tai kiusaamisena, mutta kiistämättä tuommoinen kohtelu on tuntunut ikävältä. Tietysti tosi hyvä, jos ovat saaneet parempia ja sopivampia hakemuksia, mutta koska olen kovasti panostanut työhakemuksiini ja näkemykseni mukaan hakenut vain paikkoihin, joihin profiilini sopii hyvin, olisi mielestäni kohteliasta saada hakemukseen ainakin jonkinlainen vastauskin (muu kuin joku copy-paste -standardivastaus).

Tuommoinen kohtelu ei houkuttele hakemaan samaan paikkaan enää koskaan uudestaan. Ikävää on myös se, että vastaava on tapahtunut usean suomalaisen organisaation kohdalla, mikä saataa viitata laajempaan tapaan toimia.

Jos vastaavaa tapahtuu Suomessa työskentelemisestä kiinnostuneiden ulkomaalaisten työnhakijoiden kohdalla, voin hyvin uskoa, että kiinnostus hakemiseen loppuu hyvin nopeasti tuommoisen kohtelun toistuessa. Ihmiset tapaavat kuitenkin pitää sitä positiivisena, jos heille tulee tunne, että omaa osaamista arvostetaan.

Menet jonon jatkoksi siihen, keneltä kuulen tälläistä. Itsekin ajattelen, että ulkomailla hankittu koulutus ja työkokemus nimenomaan tekisi sinusta monipuolisemman osaajan, jos verrataan henkilöön joka on kouluttautunut Suomessa ja viettänyt uransa suomalaisen työpöydän ääressä. Kyllä itse näen tässä nimenomaan yleisen vähättelyn ja aliarvostuksen kulttuurin Suomessa, joka suuntautuu ulkomaista koulutusta ja työkokemusta kohtaan. Suomen kannaltahan tämä on erittäin suuri sääli, sillä tälläistä osaamista meidän kansainväliset yritykset nimenomaan tarvitsee.

Kauppalehden (maksumuurin takana) artikkelissa samanlaisia pohdintoja aiheesta:

 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mielenkiintoinen ja valitettava ilmiö. Vaikka suomalainen koulutus onkin laadukasta millä mittarilla mitattuna, ei meillä ole mielestäni varaa ylemmyydentunteeseen. Globalisaation myötä kouluttautuminen ja työnteko useammassa kuin yhdessä maassa on yleistynyt, eikä eri ympäristössä saatua kokemusta pitäisi nähdä negatiivisena asiana.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös