Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[mekabyte]

Suomessahan ei ole työvoimapula, meillä on yli neljännesmiljoona työtöntä. Ongelma on siinä, ettei työnhakoijoiden osaaminen vastaa sitä, mita työmarkkinoilla tarvitaan. Esimerkiksi hoitajia voitaisiin vaan yksinkertaisesti kouluttaa enemmän kun hakijoita on paljon enemmän kuin opiskelupaikkoja.

Jotenkin laiskaa ajattelua, että se ei ole työvoimapula, jos työttömien joukossa ei vaan ole sopivia tekijöitä. Ei se ole mitään yhteenlaskua. Jos nyt saataisiin pidettyä edes nykyisiä hoitajia töissä johtamista ja rakenteita uudistamalla. Vuosia tuota läheltä nähneenä, niin en ihmettele että porukkaa häipyy muualle vaikka palkkatasosta tinkimällä.

Mistä näkee noita tilastoja koulutukseen hakeneet vs sisäänpäässeet? Todentotta, kaikista hakijoista ei ole hoitajiksi mutta varmasti siellä jää rannalle ruikuttamaan myös niitä hakijoita, jotka olisivat kuitenkin soveltuvia alalle ja mikä tärkeintä, motivoituneita.

Olisi mielenkiintoista tietää, mikä on se syy tai syyt, miksi opiskelijamäärää ei voisi kasvattaa.

Jonkinlainen rima olisi syytä pitää tuossakin, ala ei vaan sovi kaikille ja se kannattaa testata ennen kun tuhlataan resursseja. Lääkäreillähän ei ole minkäänlaisia soveltuvuuskokeita ja sen valitettavasti huomaa kun sosiaaliset kyvyt korvataan ylimielisellä käytöksellä ja suoranaisella valehtelulla.

 

[Byvajet]

Olisi mielenkiintoista tietää, mikä on se syy tai syyt, miksi opiskelijamäärää ei voisi kasvattaa.

Raha se tietenkin on. Melkein kaikkiin ongelmiin on syynä raha.

-Kouluttaminen maksaa, ei se ilmaista ole. Siihen tarvitaan myös lisää opettajia, ehkä tiloja jne.
-Tarvittavan 25 000 hoitajan palkkaaminen nostaa valtion pysyviä kuluja suuren summan.
-Jos hoitoalan viihtyvyys ei parane, kouluttaminen saattaa mennä hukkaan. Uhkana on, että vaikka saataisiin koulutettuja hoitajia, heitä ei saada töihin kuin ylisuurella rahalla.

Suomi on tilassa, jossa juustohöyläämällä on murennettu toimintojen perustat ja luotu ongelmia, joiden korjaamiseen tarvittaisiin hyvä perusta. Nyt juustohöyläämisen seurauksia yritetään sen sijaan hoitaa säästämällä.

Samaan aikaan haaveillaan työttömien töihin saamisesta, kun rapautetaan täydellisesti mielenterveyspalvelut ja leikataan koulutuksesta. Keinot ja tavoitteet ovat täydellisessä ristiriidassa keskenään.

 

[Glove]

Mistä näkee noita tilastoja koulutukseen hakeneet vs sisäänpäässeet? Todentotta, kaikista hakijoista ei ole hoitajiksi mutta varmasti siellä jää rannalle ruikuttamaan myös niitä hakijoita, jotka olisivat kuitenkin soveltuvia alalle ja mikä tärkeintä, motivoituneita.

Olisi mielenkiintoista tietää, mikä on se syy tai syyt, miksi opiskelijamäärää ei voisi kasvattaa.

Tässä Ylen uutinen aiheesta. Toki hakijamääräkin on viime vuosina tippunut, mutta viime vuosikymmenellä alle 40% ensisijaisista hakijoista pääsi opiskelemaan.

Sairaanhoitajaksi hakevien määrä romahti syksyn yhteishaussa – toiminnanjohtaja Mielityinen: "Hoitajapula ei ratkea aloituspaikkoja lisäämällä"

Hakijoiden määrä hoitajakoulutukseen on laskenut merkittävästi viime vuosina. Ammattikorkeakouluista arvioidaan, että syynä ovat alan vetovoima eli työehdot.

yle.fi

 

[finnjewel]

Mediassa on ollut paljon uutisia sairaanhoitoalan työntekijöiden massairtisanoutumisista.
Onko ollut jatkoseurantaa eli ovatko irtisanoutuneet saaneet töitä muilta aloilta, ovatko jääneet ansiosidonnaiselle päivärahalle vai lähteneet Norjaan töihin?

 

[Byvajet]

Tämäkin tutkimus kertoo, että koko kansa pitäisi saada pidettyä mukana niin koulutuksessa kuin tuloissa. Sillä olisi myönteinen vaikutus syntyvyyteen.

Jos kansaa eriytetään sosiaalisesti ja tulotasollisesti eri ryhmiin, osa lisääntymispotentiaalista jää käyttämättä.

Nyt on keksitty, että epävarmuuden vaikuttama liian pieni lasten määrä paikataan maahanmuuttajilla, mutta miksi ihmeessä joku haluaisi tulla Suomeen? Suomi ei pysty kilpailemaan palkkatasolla, ei sijainnilla, ei avoimella asenteella, ei suurilla maahanmuuttajaryhmillä, ei kielellä eikä enää terveys- ja sosiaalipalveluilla. Miksi maahanmuuttaja ei menisi Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan tai vaikka Keski-Eurooppaan?

Hellstrandin johtopäätös on, että Suomen ja muidenkin pohjoismaiden kannattaa investoida nykyistä enemmän koulutukseen ja työllisyyteen, kun iäkkäiden osuus väestössä kasvaa. Tämä vaikuttaisi myös syntyvyyteen, koska vakaasta taloudellisesta asemasta on tullut entistä selvemmin edellytys lasten saamiselle sekä naisilla että miehillä.

Tutkimukset | Syntyvyys laskee jyrkimmin pienituloisilla

Vähiten koulutetut saavat Suomessa entistä harvemmin lapsia.

www.hs.fi

 

[Pottakameli]

Jonkinlainen rima olisi syytä pitää tuossakin, ala ei vaan sovi kaikille ja se kannattaa testata ennen kun tuhlataan resursseja. Lääkäreillähän ei ole minkäänlaisia soveltuvuuskokeita ja sen valitettavasti huomaa kun sosiaaliset kyvyt korvataan ylimielisellä käytöksellä ja suoranaisella valehtelulla.

Oli pitkä pätkä etten käynyt lääkärillä, mutta kun muutama vuosi sitten jouduin käymään useaan otteeseen, niin tämä tuli kyllä todella selväksi.

Välillä oli tunne kuin olisi jossain Kummelin sketsissä ja osa oli kuin ilmalle puhuisi. Ainoastaan yksi lääkäri vaikutti siltä, että häntä kiinnostaa koko asia ja asioita pitäisi selvittää.

Uskomatonta ettei tuollaisessa ammatissa ole edes alkeellisista ihmisen kohtaamisen valmiutta.

 

[mekabyte]

Oli pitkä pätkä etten käynyt lääkärillä, mutta kun muutama vuosi sitten jouduin käymään useaan otteeseen, niin tämä tuli kyllä todella selväksi.

Välillä oli tunne kuin olisi jossain Kummelin sketsissä ja osa oli kuin ilmalle puhuisi. Ainoastaan yksi lääkäri vaikutti siltä, että häntä kiinnostaa koko asia ja asioita pitäisi selvittää.

Uskomatonta ettei tuollaisessa ammatissa ole edes alkeellisista ihmisen kohtaamisen valmiutta.

Sitten kun käyt kannasta tarkistamassa mitä on kirjattu, niin sinne on saatettu satuilla vaikka ja mitä. Esim on muka suoritettu tutkimus x, jota ei todellakaan ole tehty. Pahimmillaan nämä kirjaukset voi aiheuttaa paljon vahinkoa jatkohoidon kannalta. Se on jo peruskauraa että lääkemääräyksessä on annokset mitä sattuu ja sitten apteekissa farmaseutti huuli pyöreänä ihmettelee että mitähän sitä on taas ajateltu. Kiire on ja sitä sihteeriä oikeasti tarvittaisiin, mutta asennetta ja käyttäytymistä ei se sihteerikään korjaa.

 

[Ann Arbor]

Nyt on keksitty, että epävarmuuden vaikuttama liian pieni lasten määrä paikataan maahanmuuttajilla, mutta miksi ihmeessä joku haluaisi tulla Suomeen? Suomi ei pysty kilpailemaan palkkatasolla, ei sijainnilla, ei avoimella asenteella, ei suurilla maahanmuuttajaryhmillä, ei kielellä eikä enää terveys- ja sosiaalipalveluilla. Miksi maahanmuuttaja ei menisi Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan tai vaikka Keski-Eurooppaan?

Suomi toden totta on hankalassa raossa, huomioiden kilpailijoidemme tunnetut vetovoimatekijät. Tämäkin huomioiden Suomeen kohdistuva työperäinen maahanmuutto on tällä hetkellä jo nyt historiallisen suurta, huomioiden Suomen passiivisuuden asian edistämiseksi ja tiukan maahanmuuttopolitiikan. Ruotsi, Norja ja Tanska ovat allekirjoittaneelle siinä määrin tuttuja maita, ettei arki niissä niin paljoa auvoisempaa ole, ettemmekö pystyisi kirimään heitä maahanmuuttajien houkuttelussa.

Tiedä sitten, kuinka moni Euroopan ulkopuolelta tuleva duunari kartoittaa jokaisen maan vahvuudet ja heikkoudet todella tarkasti. Mikäli maasta X avautuu työtarjous ja maassa on esimerkiksi jo perheenjäseniä tai ystäviä, voisin kuvitella jonkun valitsevan Suomen, vaikka maa Y olisikin joillain mittareilla parempi.

Vaikka Suomi kuten sanottua on ollut pienempi tekijä työperäisessä maahanmuutossa, ei tämä kuitenkaan tarkoita, että hanskoja pitäisi laittaa tiskiin. Vaikka demografinen tilanteemme onkin huolestuttava, olisi se ilman maahanmuuttoa, tai vaikka puolella siitä vielä merkittävästi heikompi.

 

[Ann Arbor]

Pääkirjoitus | Maahanmuutolle ei näy vaihtoehtoa

Suomalaisten asenteissa työperäiseen maahanmuuttoon tapahtui historiallinen käänne. Kansan mieli kääntyy tunnustamaan tosiasiat.

www.hs.fi

Lukuvinkkinä Hesarin tämänpäiväinen pääkirjoitus. Maahanmuuttajien työllisyys on ennätyksellisen korkealla ja myös kansan suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon suopeaa. Ovien laittaminen kiinnemmäksi olisi tässä tilanteessa pahan luokan virhe.

 

[Sonny Burnett]

Kenialaisparat.

Kohu kenialaisten hoitajaopiskelijoiden ympärillä paisuu – Yksi kuoli, koulutuksia jatketaan

Laurean ammattikorkeakoulu aikoo jatkaa tilauskoulutuksia, vaikka nykyinen tilanne on vaikea. Suomeen saapuneet opiskelijat eivät edelleenkään tiedä, miten heille käy.

www.iltalehti.fi

 

[Ann Arbor]

Kaiken kaikkiaan ikävä case, mitä tuosta olen lukenut, luonnollisesti tragediaan päättyneen ihmiskohtalon ollessa pysäyttävä.

Toivon mukaan oppilaitoksemme ottavat opiksi tästä, huomioiden ulkomailta saapuvien opiskelijoiden määrän kasvavan tulevaisuudessa. Mielestäni Suomen pitäisi kategorisesti mennä sitä kohti, että täällä opiskelevat ulkomaalaiset voisivat olla huoleti, mitä tulee viranomaiskohtaamisiin ja ennen kaikkea tarjota valmistuneille reilu mahdollisuus jäädä maahan töihin oleskeluluvan myötä.

 

[ipaz]

Milloinkohan Suomessa tajutaan, että ei tuota terveydenhuoltojärjestelmää pelasta muu kuin vahva yksityistäminen (= kilpailu), jota sitten valtio rahoittaa niiden osalta jotka siihen eivät kykene. Muut ostakoon vakuutuksen kuten muuallakin. Alankomaissa ja Virossa terveydehoito pyörii erinomaisesti täysin yksityisten tahojen palveluna, jota rahoitetaan lainmukaisella sairausvakuutuksella. Valtio sitten maksakoot vakuutuksen heille huono-osaisille, jotka eivät sitä kykene itse hankkimaan.

 

[Ann Arbor]

Vieraskynä | Maahanmuutto on kestävän kasvun edellytys

Kasvun vahvistamiseen ja alijäämän korjaamiseen tarvitaan työllisyysasteen nousun ohella tuntuva maahanmuuton lisäys.

www.hs.fi

Vesa Vihriälä ottaa Hesarissa julkaistussa kirjoituksessaan kantaa maahanmuuton puolesta.

 

[Redimor]

Hesarin uutisen mukaan maahanmuuttajien työllisyysaste alkaa olla samaa tasoa kantasuomalaisten kanssa; vuoden lopulla 15-64v ulkomailla syntyneiden työllisyysprosentti oli 72 kun vastaava kantasuomalaisilla oli 75

Onko näistä tarkempaa raporttia miten työllistytään?

 

[Ann Arbor]

Yle: Valkeakoskelle tarvitaan noin tuhat uutta työikäistä maahanmuuttajaa vuoteen 2035 mennessä – Karu laskelma näyttää, kuinka kunnat käyvät eloonjäämistaistelua vähenevistä työntekijöistä

Asiantuntijat laskivat, miten paljon maahanmuuttoa kunnat Suomessa tarvitsevat, jotta työikäinen väestö pysyy nykytasolla.

www.valkeakoskensanomat.fi

Lukuvinkkinä Valkeakosken Sanomien artikkeli maahanmuuton tarpeesta erityisesti pienemmillä paikkakunnilla. Vaikka syrjäseutujen (mihin toki Valkeakoski ei varsinaisesti kuulu) tilanne lieneekin haastava, oli maahanmuuttajia kuinka suuri määrä hyvänsä, toivon mukaan kunnille ja maakunnille suotaisiin mahdollisuuksia houkutella työntekijöitä ulkomailta. Mikäli esimerkiksi tarveharkinnasta ei päästä luopumaan koko maassa, byrokratiaa keventää vähintään muuttotappioalueilla.

 

[Ann Arbor]

HBL: Osa Suomeen tulleista kenialaisopiskelijoista on turvautunut jopa prostituutioon rahoittaakseen koulutuksensa

Laurea-ammattikorkeakoulu sai alkuvaiheessa suoraan sanoen valheellista tietoa maakunnasta, kertoo Laurean rehtori Jouni Koski STT:lle.

yle.fi

Surullinen kenialaisopiskelijoiden tapaus saanut edelleen uusia kierroksia. Toivon mukaan vyyhti selvitetään perusteellisesti. Itse haluaisin nähdä Suomen kohteena, minne nimenomaisesti halutaan tulla kouluttautumaan (ja toivon mukaan jäämään töihin sen jälkeen), mutta nämä eivät ole hyväksi maineellemmekaan, vaikkei suoranaisesti valtiota voikaan syyttää.

 

[Glove]

Ei kai meidän kannata ketään kouluttaa jos valmitumisen jälkeen ensimmäinen kone vie pois. Otetaan ennemmin lisää suomalaiaia koulutuksiin. Ainahan joku jää ilman opiskelupaikkaa, jokainen pitäisi saada johonkin kouluun.

 

[Cobol]

Surullinen kenialaisopiskelijoiden tapaus saanut edelleen uusia kierroksia. Toivon mukaan vyyhti selvitetään perusteellisesti. Itse haluaisin nähdä Suomen kohteena, minne nimenomaisesti halutaan tulla kouluttautumaan (ja toivon mukaan jäämään töihin sen jälkeen), mutta nämä eivät ole hyväksi maineellemmekaan, vaikkei suoranaisesti valtiota voikaan syyttää.

Erittäin surullinen. Suomessa puuhastelua on aivan liikaa ulkomaalaisille suunnatuissa koulutuksissa ja työperäisessä maahanmuutossa. Järkyttävää jälkeä.

 

[Byvajet]

Ei kai meidän kannata ketään kouluttaa jos valmitumisen jälkeen ensimmäinen kone vie pois. Otetaan ennemmin lisää suomalaiaia koulutuksiin. Ainahan joku jää ilman opiskelupaikkaa, jokainen pitäisi saada johonkin kouluun.

Sitähän muutama asiaa työkseen tutkiva on yrittänyt kertoa, että Suomi ei ole vetovoimainen kohde. Viimeksi kuulin asiasta maininnan Stillerissä. Suomesta pitäisi pystyä tekemään muutakin kuin ponnahduslauta muihin maihin.

Minä lähtisin liikkeelle siitä, että seuloisin työttömien massan karkeasti kolmeen osaan.

-työ- ja opiskelukykyiset
-kuntoutumispotentiaaliset
-työkyvyttömät

Sen jälkeen satsaisin erityisesti ensimmäiseen ryhmään porkkanalla enkä kepillä. Ei muuta kuin näkyvä kampanja pystyyn kouluttautumismahdollisuudesta työttömyyskorvauksilla. Ei harkintaa, ei anomuksia eikä paperisotaa, vaan pelkän ilmoittautumisen pitää riittää. Sen jälkeen korvauksia maksettaisiin opintosuorituksia vastaan. Jos suorituksia ei tulisi, opinto-oikeus lakkautettaisiin.

Tämän tueksi pitäisi aloittaa julkinen keskustelu työnantajien vastuusta. Jos ihminen on ikäisekseen toimintakykyinen 55-vuotias, jolla on ties kuinka kauan työelämää edessään, mutta häntä ei palkata osaamisen puutteen ja ikääntymisen aiheuttamien riskien ja haittojen vuoksi (esimerkiksi suurempi sairastavuus, heikompi työteho ja heikompi oppiminen), on häntä turha pyörittää työttömyysmyllyssä. Vihriälä sivuaa kirjoituksessaan tätä ongelmaa.

Jatkossa kysyntään vastaaminen työllisyysasteen nousun avulla on vielä entistä vaikeampaa: nykyisin työelämän ulkopuolella olevat ovat ikänsä ja työkykynsä puolesta aiempaa vaikeammin työllistyviä, ja työllistyessäänkin he tekevät keskimääräistä vähemmän työtunteja.

Jokaisen työllisyysasteen lisäprosentin tuoma hyöty julkiselle taloudelle pienenee. Tämä johtuu paitsi edellä mainituista keskimääräistä vähäisemmistä työtunneista myös keskimääräistä pienemmästä tuottavuudesta sekä siitä, että työllistyminen todennäköisesti edellyttää aiempaa isompia kustannuksia aiheuttavia tukitoimia.

Korvauksilla kouluttaminen ei auttaisi korkeaa osaamista vaativaan pulaan, mutta käytännön tekijöiden puutteeseen liittyvää ongelmaa se voisi helpottaa.

Tämä on niin oikeistohenkinen foorumi, että yritysten sosiaalisen vastuun perään kysely ei täällä suosiota saa, mutta onko oikeistolaisilla esittää muutakaan realistista keinoa? Kun yksilön omat rajat tulevat työllistymisessä vastaan, silloin jonkun muun kuin yksilön täytyy joustaa, jos yksilö tahdotaan töihin.

P.s. ja sivumennen ja hatarasti aiheeseen liittyen. Stillerissä kerrottiin varsin raflaavasti, kuinka vähän Suomessa elää ihmisiä syrjäseuduilla.

 

[Sonny Burnett]

Ihmiskauppa | Epäily: Työntekijöitä houkuteltiin pakkotyöoloihin rakennusalalle: Ihmiskauppa | Epäily: Työntekijöitä houkuteltiin pakkotyöoloihin rakennusalalle

 

[Ann Arbor]

Suomen pitäisi ottaa maahanmuuttopolitiikkansa yhdeksi lähtökohdaksi, että tänne opiskelemaan tulleilla olisi myös kategorinen mahdollisuus asettua maahan myös pysyvämmin opiskelujensa jälkeen ja tähän pitäisi pikemminkin kannustaa. Opiskelijat kun ovat keskimäärin nuorehkoja aikuisia ja heillä on valmistumisensa jälkeen tavoitteena pitkä työura alallaan, on mielestäni silkkaa omaan jalkaan ampumista sanoa heille "kiitos kun kävit". Luonnollisesti ketään ei voi pakottaa jäämään Suomeen, mutta reilu mahdollisuus ja paperisodasta vapaa oleskelulupa pitäisi vähintään heille suoda.

Lukijan mielipide | Maahanmuuttajat ovat ihmisiä, eivät vain resurssi

Käsityksemme toisten ihmisten arvosta ei saa riippua työnteosta tai siitä, miten me voimme heistä hyötyä.

www.hs.fi

Tässä lisäksi mielestäni hyvä kirjoitus threadin aiheeseen liittyen. Vaikka näen työperäisen maahanmuuton lisäämisen Suomelle elintärkeänä, on syytä pitää mielessä kyse olevan ihmisistä, eikä pelinappuloista.

 

[Ann Arbor]

Vieraskynä | Elinvoimaisen Suomen pitää tehdä maahanmuutosta inhimillisempää

Työkykyisten ja -haluisten maahantulijoiden osaamista on hyödynnettävä nykyistä enemmän. Työ on parasta kotoutumista.

www.hs.fi

Lukuvinkkinä Hesarissa julkaistu Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmströmin ja eläkeyhtiö Varman toimitusjohtajan Risto Murron kirjoitus.

 

[rpeez]

Tämä on niin oikeistohenkinen foorumi, että yritysten sosiaalisen vastuun perään kysely ei täällä suosiota saa, mutta onko oikeistolaisilla esittää muutakaan realistista keinoa? Kun yksilön omat rajat tulevat työllistymisessä vastaan, silloin jonkun muun kuin yksilön täytyy joustaa, jos yksilö tahdotaan töihin.

On minulla tähän idea, mutta kyllä se vaatii yksilönkin joustamista. Nimittäin palkasta. Kun ikääntymisen kautta alkaa tulla rajat vastaan, yritykset voisi velvoittaa paremmin huomioida ikääntyneet niin, että heidän työtehtäviään helpotetaan hallitusti. Vastapainoksi se pitää olla yritykselle taloudellisesti kannattavaa, ja sen täytyy mielestäni tarkoittaa, että työntekijän palkkaa voisi järjestelmällisesti pienentää hyvässä yhteisymmärryksessä vastaamaan helpotettuja työtehtäviä.
Jonkunlainen käänteinen urapolku siis voisi sopia joillekin.

Tämä nyt perustuu omiin kokemuksiin aika vaativista työtehtävistä, joissa palkka nousee kyllä jatkuvasti korotusten mukana, mutta työnkuvan vaatimuksetkin ja tavoitteet kasvaa myös ja on paremmin 30 vuotiaille turboihmisille sopivia. Mitään helpotusta ikäihmisille ei tarjottu, ja moni n. 60v toivoikin eropaketteja YT:eiden yhteydessä ennen eläkeikää. Edit. Olen jopa nähnyt erotetun, joka tuulettaa ;-)

 

[Sonny Burnett]

Mitään helpotusta ikäihmisille ei tarjottu, ja moni n. 60v toivoikin eropaketteja YT:eiden yhteydessä ennen eläkeikää. Edit. Olen jopa nähnyt erotetun, joka tuulettaa ;-)

Tästä tuli mieleeni eräs tositapaus duunarimaailmasta kun firmassa oli alustavasti lomautusajankohta tiedossa ja juuri tuloillaan. No sitten tulikin viime tingassa uusi iso tilaus joka peruutti lomautukset, johon eräs työntekijä tokaisi harmissaan: "Perkele, saavutetusta edusta en tingi!"

 

[Byvajet]

On minulla tähän idea, mutta kyllä se vaatii yksilönkin joustamista. Nimittäin palkasta.

Jos ajattelee vaikeasti työllistyviä, heidän mahdollinen palkkansa on jo valmiiksi niin pieni, etten tiedä, onko siinä hirveästi joustovaraa. Jos vähästä joustetaan lisää, syntyy tilanne, jossa yhteiskunta maksaa yritysten palkkoja.

Yksi syy julkisiin kuluihin liittyykin siihen, että valtio on joutunut yritysten juoksupojaksi. Yritykset esimerkiksi tahtovat maahanmuuttajia reserviksi ja palkkoja alentamaan. Valtiolle jää maksettavaksi kulut ihmisistä, jotka eivät työllisty, sairastavat tai jotka potkitaan töistä pois laskukauden tullessa. Hyödyt yrityksille, vastuu valtiolle.

Jo nuorina työelämästä syrjäytyvien ongelmien taustallakin on osaltaan työkulttuuri. Jos yritykset pystyisivät tarjoamaan työympäristön, jossa olisi vähemmän stressiä ja suorittamista, ihmiset eivät kävisi terapioissa tai ajautuisi eläkkeelle alle kolmikymppisinä, vaan heidän terapiaansa olisi työ. Se pitäisi kiinni elämässä.

Jos pohtii asiantuntijatehtäviä, niin luulen, että kansalle on vaikea myydä ajatus, että samasta työstä maksetaan eri palkkaa. Iäkkäämpi voi olla työteholtaan nuorta tehokkaampi joko kertyneen osaamisensa tai asennoitumisensa vuoksi, joten pelkkä ikä kriteerinä on huono. Työtehon mittaaminen luotettavasti ja yhteismitallisesti taas on monissa töissä vaikeaa.