Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[rpeez]

On se kieli ihan siitä syystä tärkeä, että ihminen osaa auttaa esimerkiksi lastaan läksyissä kun ne menevät kouluun. Tuon puutehan taitaa olla ihan merkittävä syy siihen miksi ulkomaalaistaustaiset lapset pärjäävät keskimäärin huonommin koulussa.

Ihan mielenkiintoinen pointti, mutta tuon takia suomen opetteleminen kuulostaa hieman tykillä kärpäsen ampumiselta. Lapsethan osaa suomea paremmmin kuin aikuiset, vaikka aikuiset opettelisikin suomea. Miksei matematiikkaa voi lapselleen opettaa äidinkielellään?
Uskoakseni ulkomaalaiset lapset pärjää huonommin (edit suomenkielisessä) koulussa koska eivät osaa kunnolla suomea, eikä siinä että heidän vanhempansa ei osaa kunnolla suomea.

En siis oikein usko ratkaisuksi että vanhempien pitää opetella suomea, jotta lapset pärjäisi koulussa. Kuulostaa tosi oudolta. Itselläni tarvetta omien vanhempien avulle läksyissä oli ihan nollatasolla niin voi olla että en nyt ihan ymmärrä merkitystä.

 

[Cobol]

En siis oikein usko ratkaisuksi että vanhempien pitää opetella suomea, jotta lapset pärjäisi koulussa. Kuulostaa tosi oudolta. Itselläni tarvetta omien vanhempien avulle läksyissä oli ihan nollatasolla niin voi olla että en nyt ihan ymmärrä merkitystä.

Sivusta sen verran, että kyllä tässä on pointtinsa mitä pärjäämiseen koulussa tulee. Kun asiaa on Suomessa tutkittu (teettäjä Valtioneuvosto), peruskouluun tulevan suomen kielen osaaminen saattaa olla 2.5 vuotiaan tasolla, vaikka hän on käynyt suomenkielisen varhaiskasvatuksen. Yksi syy vaikuttaa olevan siinä, että lapsen kotona ei puhuta suomea.

 

[Patarouva]

Ihan mielenkiintoinen pointti, mutta tuon takia suomen opetteleminen kuulostaa hieman tykillä kärpäsen ampumiselta. Lapsethan osaa suomea paremmmin kuin aikuiset, vaikka aikuiset opettelisikin suomea. Miksei matematiikkaa voi lapselleen opettaa äidinkielellään?
Uskoakseni ulkomaalaiset lapset pärjää huonommin (edit suomenkielisessä) koulussa koska eivät osaa kunnolla suomea, eikä siinä että heidän vanhempansa ei osaa kunnolla suomea.

En siis oikein usko ratkaisuksi että vanhempien pitää opetella suomea, jotta lapset pärjäisi koulussa. Kuulostaa tosi oudolta. Itselläni tarvetta omien vanhempien avulle läksyissä oli ihan nollatasolla niin voi olla että en nyt ihan ymmärrä merkitystä.

Ei vanhemman tarvitse opetella suomea lasta opettaakseen suomen kielellä. Vanhemman olisi hyvä opetella kieltä itse kotoutuakseen maahan ja samalla ollakseen lapselleen oikeanlaisena esimerkkinä oppimisesta ja opiskelusta.

 

[rpeez]

Sivusta sen verran, että kyllä tässä on pointtinsa mitä pärjäämiseen koulussa tulee. Kun asiaa on Suomessa tutkittu (teettäjä Valtioneuvosto), peruskouluun tulevan suomen kielen osaaminen saattaa olla 2.5 vuotiaan tasolla, vaikka hän on käynyt suomenkielisen varhaiskasvatuksen. Yksi syy vaikuttaa olevan siinä, että lapsen kotona ei puhuta suomea.

Varmasti totta, mutta puhutaanko siellä kotona suomea jos vanhemmat käy suomen kielen kurssin? Ei, vaan heidän äidinkieltään edelleen.

 

[Cobol]

Varmasti totta, mutta puhutaanko siellä kotona suomea jos vanhemmat käy suomen kielen kurssin? Ei, vaan heidän äidinkieltään edelleen.

Kyse taisi vanhempien olla suomen kielen osaamisesta. Näin ainakin @Mediakuutio viestin ymmärsin.

 

[rpeez]

Ei vanhemman tarvitse opetella suomea lasta opettaakseen suomen kielellä. Vanhemman olisi hyvä opetella kieltä itse kotoutuakseen maahan ja samalla ollakseen lapselleen oikeanlaisena esimerkkinä.

Niin olisihan se kivaa jos kaikki osaa täydellistä suomea. Mutta vastustan asian pakollisuutta, ja vaikka englannin lisäämistä viralliseksi kieleksi.

Ilmeistä on ettei ajatukseni saa laajempaa kaikupohjaa. Jatketaan muilla aiheilla minun puolesta, sain sanomiseni sanottua.

 

[SergeiK]

Varmasti totta, mutta puhutaanko siellä kotona suomea jos vanhemmat käy suomen kielen kurssin? Ei, vaan heidän äidinkieltään edelleen.

Jos minä muuttaisin nyt Saksaan ajatuksenani elää loppuelämäni siellä ja siellä minulle ja vaimolleni syntyisi siellä Saksassa lapsi, niin en kyllä opettaisi hänelle ensimmäiseksi kieleksi Suomea. En myöskäänj puhuisi hänen hänen kanssaan kouluun asti Härmää ja näyttäisi Youtubesta vaan suomalaisia lastenohjelmia jos ajatuksena on että lapseni asuisi kanssani siellä Saksassa.

Lapsi ja koko perhe saa parhaan tulevaisuuden integroitua maahan oppimalla maan kielen.

Tämä "englannilla pärjää" heimon tavassa puhua on vähän tälläinen uuden alhaimmiston luomisen klangi. Että haluttaisiin vaan näitä marjanpoimijoita joilta voi ottaa passit pois etteivät ala rettelöimään ja Wolt-kuskeja jakamaan vihersipulinuudeli-annoksia mahdollisimman halvalla alustatalouden tarpeisiin.

Yhteiskunnan jäseniä haluavat taas haluaa että uudet kansalaiset integroituvat mahdollisimman hyvin maassa elämiseen ja saavat kaikki säätykierron eväät - jos ei omiin niin lastensa käsiin.

Tällä on vaikutusta niin koko maan talouteen kuin siihen kuinka turvallisia kadut tai yksittäiset lähiöt jatkossa ovat.

 

[Patarouva]

Niin olisihan se kivaa jos kaikki osaa täydellistä suomea. Mutta vastustan asian pakollisuutta, ja vaikka englannin lisäämistä viralliseksi kieleksi.

Ilmeistä on ettei ajatukseni saa laajempaa kaikupohjaa. Jatketaan muilla aiheilla minun puolesta, sain sanomiseni sanottua.

Joo ei tarvitse osata täydellistä suomea, mutta hyvin huonosti suomea osaava nainen ison lapsilauman kanssa kotona ei välttämättä täytä suomalaisen työelämän vaatimuksia itse ja pahimmillaan lapsetkin jäävät kotoutumatta suomalaiseen yhteiskuntaan. Jotenkin ajattelen, että näissä asioissa syvimmän muutoksen ajattelussa on lähdettävä nimenomaan naisista.

 

[Glove]

Joo ei tarvitse osata täydellistä suomea, mutta hyvin huonosti suomea osaava nainen ison lapsilauman kanssa kotona ei välttämättä täytä suomalaisen työelämän vaatimuksia itse ja pahimmillaan lapsetkin jäävät kotoutumatta suomalaiseen yhteiskuntaan.

Siksi olisikin hyvä valikoida tulijat niin, etttä he todennäköisesti sopeutuvat yhteiskuntaan ja kotoutuvat tänne.

 

[Cobol]

Siksi olisikin hyvä valikoida tulijat niin, etttä he todennäköisesti sopeutuvat yhteiskuntaan ja kotoutuvat tänne.

Tähän ainakin kiintiön osalta pyritään.

 

[mike owen]

Tähän ainakin kiintiön osalta pyritään.

Koskeeko tämä myös työperäistä maahanmuuttoa?

Jos työyhteisössä pärjää hyvin puhumalla ja kirjoittamalla englantia niin onko mitään järkeä vaatia duunareilta suomen- tai ruotsinkielen taitoa Suomessa?.

 

[Stonewall]

Koskeeko tämä myös työperäistä maahanmuuttoa?

Jos työyhteisössä pärjää hyvin puhumalla ja kirjoittamalla englantia niin onko mitään järkeä vaatia duunareilta suomen- tai ruotsinkielen taitoa Suomessa?.

Vastaan sivusta, että on, jos tarkoituksemme on että tulijat jäävät Suomeen, tulevat yhteiskunnan jäseniksi ja kansalaisiksi. Jos taas toivotaan, että eivät jää, niin integroitumisella ei ole väliä.

 

[Glove]

Koskeeko tämä myös työperäistä maahanmuuttoa?

Jos työyhteisössä pärjää hyvin puhumalla ja kirjoittamalla englantia niin onko mitään järkeä vaatia duunareilta suomen- tai ruotsinkielen taitoa Suomessa?.

Ei jos eivät tarvitse yhteiskunnan palveluita. Yhteiskunnan palveluita ei mielstäni tarvitse tuottaa muilla kuin maan virallisilla kielillä.

 

[finnjewel]

Meillä perheessä on kokemusta koulun käymisestä vieraalla kielellä.
Lapsi kävi ensimmäiset kolme vuotta englanninkielistä kansainvälistä koulua, jossa muita kieliä kuin englantia ei käytetty. Perheen kotikieli on aina ollut suomi.
Lapsella (jo aikuinen) on tämän taustan vuoksi vieläkin lieviä kieliopillisia ongelmia suomen kielessä, mutta onneksi sentään ääntää ja ymmärtää englantia lähes täydellisesti. Asiatekstin kirjoittaminen sekä suomeksi että englanniksi on kuitenkin hapuilevaa.
Yksilön kyvyt, motivaatio ja olosuhteet vaikuttavat paljon siihen, miten vieraaseen maahan ja kulttuuriin sopeutuu.

 

[Cobol]

Koskeeko tämä myös työperäistä maahanmuuttoa?

Kyllä ainakin osin koskee. Aiempaa selvemmin on kaksi väylää: humanitaarinen ja muut (työperäinen, opiskelu jne). Muutokset saattavat olla yhteiskunnan kannalta positiivisia ja/tai negatiivisia riippuen siitä, millainen versio lopulta päätetään.

Jos työyhteisössä pärjää hyvin puhumalla ja kirjoittamalla englantia niin onko mitään järkeä vaatia duunareilta suomen- tai ruotsinkielen taitoa Suomessa?.

On, jos he eivät työllisty englanniksi. Nokian suuruuden aikaan riitti hyvin englanti ja olin monissa projekteissa mukana, jossa saatoin olla ainoa suomea osaava. Kun Nokialla alkoi mennä heikommin, lukuisat heistä ottivat yhteyttä ja meidän firman kautta työllistettiin sitten aika monta erilaisiin hankkeisiin.

Jossain vaiheessa pieni osa joutui tilanteeseen, että työtä ei vain englantia osaamalla löytynyt pääkaupunkiseudulta. Nokia-leimakin saattoi painaa ja sen ajan mukanaan tuo hyvin kapea-alainen osaaminen.

Osa opetteli suomen kielen, osa ei. En ole mitenkään systemaattisesti seurannut enää, mutta ilman suomen kielen osaamista on ainakin joutunut opettelemaan jotain muuta pärjätäkseen. Ja osa on kortistossa, oletan.

 

[Kilgore Trout]

Osa opetteli suomen kielen, osa ei. En ole mitenkään systemaattisesti seurannut enää, mutta ilman suomen kielen osaamista on ainakin joutunut opettelemaan jotain muuta pärjätäkseen. Ja osa on kortistossa, oletan.

Minä olen palkannut pari Nokian maahantuomaa, joista kumpikaan ei osannut suomea, mutta toki erinomaista englantia. Se on selvä, ettei symbian-taidoilla enää siinä vaiheessa tehnyt mitään, mutta kumpikin oli päivittänyt osaamisensa ajan tasalle. Erinomaisia työntekijöitä molemmat.

 

[Ann Arbor]

Varmasti totta, mutta puhutaanko siellä kotona suomea jos vanhemmat käy suomen kielen kurssin? Ei, vaan heidän äidinkieltään edelleen.

Kyllähän Ensimmäisen polven maahanmuuttajilla kotikieli lastensa kanssa on yleisimmin vanhempien alkuperäisen kotimaan kieli ihan globaalistikin. Toinen sukupolvi ei sitten enää välttämättä siirrä kieltä enää omille lapsilleen. Toki jokainen tapaus on yksilöllinen ja kahdesta eri kielitaustasta tulevat vanhemmat ovat oma tilanteensa, allekirjoittaneellakin on useita tuttuja, joiden vanhemmista toinen on ulkomailla syntynyt, mutta suomi heidän pääasiallinen kielensä.

 

[Ann Arbor]

Ei jos eivät tarvitse yhteiskunnan palveluita. Yhteiskunnan palveluita ei mielstäni tarvitse tuottaa muilla kuin maan virallisilla kielillä.

Pelkällä englannin kielen taidolla myös integraatio jää helposti vajaaksi, vaikka siis moni duuni ko. kielellä hoidetaan ja palveluja saa. Uuden kotimaan kulttuuriin sisäänpääsy on vaikeaa ilman kielitaitoa, vaikka suomalaiset hyvää englantia puhuvatkin.

Vaikka suomi (ja ruotsi) globaalissa mittakaavassa pieniä kieliä ovatkin, ei meillä ole omankielistä kulttuuriamme mitään syytä hävetä.

 

[aquanqua]

Parhaita timanttijuttuja | ”Pitää paikkansa, että on mafia” – Yksi poliisin pääepäillyistä kertoo, mitä Närpiössä oikein tapahtuu

Tomaateistaan ja kurkuistaan tunnettua Närpiötä on ylistetty maahanmuuttajien työllistämisestä. Nyt paikkakuntaa hämmentää paisuva rikostutkinta, jossa poliisi epäilee kiskontaa ja jopa seksipalveluiden järjestämistä. Vyyhdin keskellä ovat vietnamilainen yhteisö ja närpiöläinen yrittäjä, jonka...

www.hs.fi

Tällaiset (ja vastaavat aiemmat siivous- ja ravintola-alan) jutut on tietyllä tavalla hyväksyttävä lieveilmiönä, jos halutaan ottaa työperäisen maahanmuuton osalta free-for-all -politiikka käyttöön.

 

[444]

Voi kun meillä olisi jokin instituutio, joka kykenisi muuttamaan lakeja. Esim. lisäämällä englannin yhdeksi Suomen virallisista kielistä. Näin ollen palvelua voisi saada vaikka terveyskeskuksessa halutessaan englanniksi. Tarkkoitaisiko tämä sitä, että Aila-täti Alavetelistä joutuisi opettelemaan 79,5-vuotiaana uuden kielen saadakseen kihtiinsä apua? No ei tarkoita. Vaan se tarkoittaa sitä, että Aila-täti saisi edelleen hoidon halutessaan ruotsiksi tai suomeksi. Eihän minunkaan tarvitse ottaa tässä maassa palvelua vastaan ruotsin kielellä, vaikka kaksikielisessä kunnassa asunkin. Mutta mikäli se jouduttaisi palvelun saamista, niin tekisin niin ehdottomasti. Ja jos kunnallisessa terveydenhuollossa olisi mahdollisuus palvelun saamiseen englanniksi, niin ottaisin sen heti toisena suomen kielen jälkeen. Edelleen meillä olisi ihmisiä, jotka pärjäisivät vain suomella tai ruotsilla, mutta helpottaisihan se työvoimapulaa sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä, jos työntekijän ei tarvitsisi välttämättä osata suomea kuin auttavasti, kun palvelun voisi tuottaa tietyiltä osin myös englanniksi.

 

[DonTirri]

Voi kun meillä olisi jokin instituutio, joka kykenisi muuttamaan lakeja. Esim. lisäämällä englannin yhdeksi Suomen virallisista kielistä. Näin ollen palvelua voisi saada vaikka terveyskeskuksessa halutessaan englanniksi. Tarkkoitaisiko tämä sitä, että Aila-täti Alavetelistä joutuisi opettelemaan 79,5-vuotiaana uuden kielen saadakseen kihtiinsä apua? No ei tarkoita. Vaan se tarkoittaa sitä, että Aila-täti saisi edelleen hoidon halutessaan ruotsiksi tai suomeksi. Eihän minunkaan tarvitse ottaa tässä maassa palvelua vastaan ruotsin kielellä, vaikka kaksikielisessä kunnassa asunkin. Mutta mikäli se jouduttaisi palvelun saamista, niin tekisin niin ehdottomasti. Ja jos kunnallisessa terveydenhuollossa olisi mahdollisuus palvelun saamiseen englanniksi, niin ottaisin sen heti toisena suomen kielen jälkeen. Edelleen meillä olisi ihmisiä, jotka pärjäisivät vain suomella tai ruotsilla, mutta helpottaisihan se työvoimapulaa sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä, jos työntekijän ei tarvitsisi välttämättä osata suomea kuin auttavasti, kun palvelun voisi tuottaa tietyiltä osin myös englanniksi.

Ongelma tässä on se että meillä on hyvin vähän maahanmuuttajia joille englanti on kotikieli.


Maista joista suurin osa tännetulijoista on, ei englanninkielikään ole mikään itsestäänselvyys. Venäjä, Somalia ja erinäiset Arabivaltiot.

Asiakaspalvelutyössä alueella jossa on paljon maahanmuuttajia törmään päivittäin tilanteeseen jossa ainoa yhteinen kieli on hoono soomi, vaikka oma englanninkieli on lähes äidinkielen tasolla.

 

[Stonewall]

Ongelma tässä on se että meillä on hyvin vähän maahanmuuttajia joille englanti on kotikieli.


Maista joista suurin osa tännetulijoista on, ei englanninkielikään ole mikään itsestäänselvyys. Venäjä, Somalia ja erinäiset Arabivaltiot.

Asiakaspalvelutyössä alueella jossa on paljon maahanmuuttajia törmään päivittäin tilanteeseen jossa ainoa yhteinen kieli on hoono soomi, vaikka oma englanninkieli on lähes äidinkielen tasolla.

Totta. Vieraskielisistä vain 5-10% on englannin kielisiä. Ja tosiaan niistä joita täällä eniten on (venäläiset, virolaiset, arabit, iranilaiset, afgaanit, somalit, albanit, turkkilaiset jne) ei useillakaan ole kummoinen englannin taito. Ehkä tässä sekoittaa se, että suomalaisilla ja joillakin IT-alan ihmisillä on itsellään hyvä kielitaito. Pyrkisin mieluummin vähentämään englannin vaikutusta siellä missä se on mahdollista.

 

[Redimor]

Totta. Vieraskielisistä vain 5-10% on englannin kielisiä. Ja tosiaan niistä joita täällä eniten on (venäläiset, virolaiset, arabit, iranilaiset, afgaanit, somalit, albanit, turkkilaiset jne) ei useillakaan ole kummoinen englannin taito. Ehkä tässä sekoittaa se, että suomalaisilla ja joillakin IT-alan ihmisillä on itsellään hyvä kielitaito. Pyrkisin mieluummin vähentämään englannin vaikutusta siellä missä se on mahdollista.

Tämäpä. Entisen puolison kotitoimistopäiviä kun kuunteli vierestä niin joskus pisti naurattamaan että palaverissa oli kaikki suomalaisia ja kaikki väänsi rallienglantiaan koska kukaan ei vaivautunut selvittämään palaverin osallistujapohjaa. Lopulta se yleensä jonkun toimesta huomattiin ja sitten nolona jatkettiin suomeksi. Ehkä tässäkin insinöörien luvatussa maassa olisi vielä specsejä fixattavaksi?

 

[rpeez]

Ongelma tässä on se että meillä on hyvin vähän maahanmuuttajia joille englanti on kotikieli.

Tuolla kotikielellä ei ole mitään merkitystä tässä kontekstissa, englanti nyt kuitenkin on kaikkein yleisin yhteinen kieli lähtötilanteena. Lisäksi tarkoitus oli nyt helpottaa ihmisten tuloa töihin, kaikki apu on tarpeen.

Asiakaspalvelutyössä alueella jossa on paljon maahanmuuttajia törmään päivittäin tilanteeseen jossa ainoa yhteinen kieli on hoono soomi, vaikka oma englanninkieli on lähes äidinkielen tasolla.

Niin miksi se on hoono soomi? Siksi kun ihmiset pakotettu opiskelemaan sitä. Jos he olisivat käyttäneet saman energian helpompaan englantiin, olisikohan kenties motivaatio ollut parempi ja vähän ehkä pohjaakin alkaa opettelemaan sitä.

Myönnän, että tässä kävisi helposti niin, että tulee alueita joissa englanti olisi de facto katukieli. Mutta haitanneeko tuo, itse ajattelen että myös Suomi hyötyisi siitä, avautuisi enemmän kansainväliseksi. En pelkää suomen kielen katoamista, aikaisemmin tämä maapallo tuhoutuu johonkin muuhun.

Tämäpä. Entisen puolison kotitoimistopäiviä kun kuunteli vierestä niin joskus pisti naurattamaan että palaverissa oli kaikki suomalaisia ja kaikki väänsi rallienglantiaan koska kukaan ei vaivautunut selvittämään palaverin osallistujapohjaa. Lopulta se yleensä jonkun toimesta huomattiin ja sitten nolona jatkettiin suomeksi. Ehkä tässäkin insinöörien luvatussa maassa olisi vielä specsejä fixattavaksi?

Kylläpä sattui kamala onnettomuus käymään.

****
Anteeksi, lupasin jo aikaisemmin etten enää lähde tähän.

 

[Ann Arbor]

Voi kun meillä olisi jokin instituutio, joka kykenisi muuttamaan lakeja. Esim. lisäämällä englannin yhdeksi Suomen virallisista kielistä. Näin ollen palvelua voisi saada vaikka terveyskeskuksessa halutessaan englanniksi. Tarkkoitaisiko tämä sitä, että Aila-täti Alavetelistä joutuisi opettelemaan 79,5-vuotiaana uuden kielen saadakseen kihtiinsä apua? No ei tarkoita. Vaan se tarkoittaa sitä, että Aila-täti saisi edelleen hoidon halutessaan ruotsiksi tai suomeksi. Eihän minunkaan tarvitse ottaa tässä maassa palvelua vastaan ruotsin kielellä, vaikka kaksikielisessä kunnassa asunkin. Mutta mikäli se jouduttaisi palvelun saamista, niin tekisin niin ehdottomasti. Ja jos kunnallisessa terveydenhuollossa olisi mahdollisuus palvelun saamiseen englanniksi, niin ottaisin sen heti toisena suomen kielen jälkeen. Edelleen meillä olisi ihmisiä, jotka pärjäisivät vain suomella tai ruotsilla, mutta helpottaisihan se työvoimapulaa sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä, jos työntekijän ei tarvitsisi välttämättä osata suomea kuin auttavasti, kun palvelun voisi tuottaa tietyiltä osin myös englanniksi.

Tämä olisi kyllä merkittävä ennakkotapaus, mikäli englannin kieli nostettaisiin samalle tasolle suomen ja ruotsin kanssa. Globalisaation ja globaalin muuttoliikkeen myötä englannin kielen asema on vahvistunut vahvistumistaan ja vaikka kyllä Suomessa asiat hoituvat englanniksi, vaikka asioidessa useimmissa terveyskeskuksissa, viranomaisten kanssa, kaupallisista palveluista puhumattakaan, ymmärtääkseni ainakaan Euroopassa ei ole ainuttakaan maata, missä englanti olisi samalla tasolla maan enemmistön äidinkielen kanssa, Maltaa lukuunottamatta, missä britit pitivät valtaa 1814-1964.