Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[Vaughan]

Tammi–elokuussa 2022 vantaalaisille ja espoolaisille myönnetyistä työttömyystuista jo peräti 48 prosenttia meni hakijoille ketkä eivät puhu äidinkielenään suomea tai ruotsia, vaikka vieraskielisen väestön lukumäärä on Suomessa vähäinen. Helsingissä tuo vastaava luku on peräti 37 prosenttia. Tilastoista näkee tulevaisuuteen jossa meillä on väestöryhmä, joka kuluttaa yhteiskunnan resursseja, mutta antaa erittäin vähän takaisin asuinmaallensa.

Tälle olisi kiinnostavaa kuulla lähde, koska työttömistä heidän osuutensa on paljon vähäisempi? (Koko Suomessa n. 15 % työttömistä on ulkomaalaistaustaisia.)

Lisäksi heidän keskuudessaan ansiosidonnaisen saaminen on harvinaista, joten vaikea uskoa, että ainakaan rahamäärissä mitattuna kaikista "työttömyystuista" noin suuri osuus menisi vieraskielisille.

 

[Neilos]

Tokihan osalla maahanmuuttajista integraatio on hitaampi prosessi kuin toisilla. Koko ns. globaalia etelää en haluaisi kuitenkaan leimata, sillä monista alueen maista tullaan nimenomaisesti Suomeen töihin. Ymmärrän yhtä lailla, että positiivinenkin yleistäminen voi olla huono asia, mutta esim. maamme intialaiset, filippiiniläiset ja vietnamilaiset ovat keskimäärin malliesimerkkejä onnistuneesta integraatiosta.

Kun katsoo Länsi-Eurooppaan, vaikuttaa että isot osat maahantulijoista eivät tunnu integroituvan peräti koskaan. Toisen maailmansodan jälkeen esim. Ranskaan suuntasi satoja tuhansia halpatyöläisiä esim. tehtaisiin omista siirtomaista, Algeriasta, Marokosta ja Tunisiasta. Aluksi työntekijät samaistuivat maahansa ja tekivät työtä ahkerastikin, mutta vuosikymmenten kuluessa tehtaat siirrettiin halpatyömaihin. Tämä jätti lähes sadat tuhannet pohjois-afrikkalaiset työttömäksi ja tukien varaan, joka johti vakavaan eristäytymiseen yhteiskunnasta. Tätä on jatkunut nyt vuosikymmeniä ja Ranskassa on yhä kaupunginosia, joissa asukkaat elävät vuodesta toiseen tuilla, johtaen siihen että ovat reipas taakka yhteiskunnalle.

En väitä että jokainen maahanmuuttaja tai siirtolainen olisi haitaksi, mutta minusta vähän tuntuu että tällainen maahanmuuton syleily voi johtaa mittaviin sosiaalisiin ongelmiin, etenkin kun siirtolais- ja maahanmuuttajaväestön määrä tulee vain suurenemaan. Tuo sama voi tapahtua meillä kenties juurikin Intialaisille tai Filippiiniläisille.

Maahanmuutossa kannattaa painottua Suomea kulttuurisesti lähempänä oleviin maihin. Viro on oivallinen esimerkki, mutta myöskin Venäjältä tai Ukrainasta on hyvä tavoitella työntekijöitä.

 

[Neilos]

Eikös logiikka mene jo tässä pieleen? Vieraskielisen väestön lukumäärä voi olla Suomessa vähäinen, mutta ei todellakaan Vantaalla tai Espoossa. Esimerkiksi Vantaalla luku on 25%.

Firmat, palkatkaa rohkeasti niitä vieraskielisiä.

Mielestäni 25% on vähäinen määrä, mikäli katsotaan kauas tulevaisuuteen, jossa suomalaiset ovat selvästi vähemmistössä.

Tälle olisi kiinnostavaa kuulla lähde, koska työttömistä heidän osuutensa on paljon vähäisempi? (Koko Suomessa n. 15 % työttömistä on ulkomaalaistaustaisia.)

Lisäksi heidän keskuudessaan ansiosidonnaisen saaminen on harvinaista, joten vaikea uskoa, että ainakaan rahamäärissä mitattuna kaikista "työttömyystuista" noin suuri osuus menisi vieraskielisille.

Tässä:

Selvitys: Entistä suurempi osa Kelan tuista menee vieraskielisille – Espoon aikuissosiaalityön päällikkö: "Todella hurjasti yliedustettuna"

Ilmiö: Työttömyystukea saavien vieraskielisten määrä kasvaa vuosi vuodelta.

www.lansivayla.fi

 

[Cobol]

Tammi–elokuussa 2022 vantaalaisille ja espoolaisille myönnetyistä työttömyystuista jo peräti 48 prosenttia meni hakijoille ketkä eivät puhu äidinkielenään suomea tai ruotsia, vaikka vieraskielisen väestön lukumäärä on Suomessa vähäinen. Helsingissä tuo vastaava luku on peräti 37 prosenttia. Tilastoista näkee tulevaisuuteen jossa meillä on väestöryhmä, joka kuluttaa yhteiskunnan resursseja, mutta antaa erittäin vähän takaisin asuinmaallensa.

Myös toimeentulotuesta ja asumistuesta suhteessa iso osa menee humanitaarisen maahanmuuton kautta Suomeen tulleille. Muutama vuosi sitten HS julkaisi tilaston, jonka mukaan tuesta riippuen ko. henkilöt ovat sen varassa 70-80 prosenttisesti edelleen.

Tältä kasvavalta väestönosalta on tulevaisuudessa talouden tasapainottamiseksi vääjäämättä poistettava tuet, ja siitäkös seuraa kasoittain sosiaalisia ongelmia. En väitä kaikille väestöryhmille tällaista tulevaisuutta, sillä luonnollisesti meitä lähempänä olevat kulttuurit integroituvat tehokkaammin, vaan on kyse väestöstä, joka suuntaa Suomeen 3. maailman valtioista, joissa elämäntyyli on kovasti erilaista kuin meilläpäin.

Huolimatta tilastoista, meidän ei kannata väärällä tavalla ehkäistä maahanmuuttoa eikä katkoa jo muuttaneiden tukia. On erittäin järkevää ja 100 % oikein rajoittaa ja pyrkiä estämään täysin mm. välineellistettyä maahanmuuttoa Venäjän hybridisotana länttä vastaan.

Mutta työperäistä maahanmuuttoa perheet mukana tulisi kannustaa paljon enemmän mitä Suomi on koskaan tehnyt. Jotta tämä olisi kasvavan kilpailun aikana edes teoreettisesti mahdollista, meidän tulisi kyetä muuttamaan kansakuntana asenteitamme maahanmuuttajiin.

Monet ovat kyllästyneitä sanoihin isossa kuvassa, mutta käytän niitä silti. Isossa kuvassa tarvitsemme erityisesti työperäistä maahanmuuttoa siten, että mukana tulee perheet ja he jäävät Suomeen. Tällä hetkellä harva tulija tuo perheensä ja vielä harvempi jää perheineen Suomeen.

 

[Vaughan]

Tässä:

Selvitys: Entistä suurempi osa Kelan tuista menee vieraskielisille – Espoon aikuissosiaalityön päällikkö: "Todella hurjasti yliedustettuna"

Ilmiö: Työttömyystukea saavien vieraskielisten määrä kasvaa vuosi vuodelta.

www.lansivayla.fi

Kiitos linkistä!

Asia oli kuten arvelinkin - siinä puhutaan vain KELA:n maksamista tuista. Työttömyyskassojen maksamat tuet puuttuvat kokonaan. Ja ne ovat kuitenkin olennainen osa Suomen työttömyysturvajärjestelmää.

Eli kaikista espoolaisille ja vantaalaisille työttömyyden perusteella maksettavista tuista ei suinkaan mene 48 % vieraskielisille, vaan ainoastaan KELA:n tuista.

Kun työttömyyskassojen maksamat työttömyyspäivärahat otetaan huomioon (ja muistetaan, että ansiosidonnaiset ovat keskimäärin n. kaksi kertaa KELA:n peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korkemmat), niin vieraskielisten osuus kaikista työttömyyden perusteella maksettavista tuista putoaa aivan toisiin lukuihin. Harmi, että kokonaisuutta ei mainittu artikkelissa, mutta valistunut arvaus on, että jäädään parin kymmenen prosentin tuntumaan. Voi sekin tuntu paljolta, mutta on syytä tunnistaa, että työperäisiä maahanmuuttajia siihen joukkoon kuuluu erittäin vähän, vaan kyse on ennenkaikkea humanitaarisin syin maahan muuttaneista...

 

[Ann Arbor]

Mielestäni 25% on vähäinen määrä, mikäli katsotaan kauas tulevaisuuteen, jossa suomalaiset ovat selvästi vähemmistössä.

Itse vierastan edelleen tätä vastakkainasettelun luomista ns. kantasuomalaisten ja ulkomaalaistaustaisten suomalaisten välille. Eivät geenit määritä, kuka meistä on "riittävän suomalainen" ja kuka ei.

Tuo linkatun Hesarin jutun tutkimus ei taida myöskään huomioida etnisten rajojen yli tapahtuvia perheellistymisiä. Edelleen olen sitä mieltä, että oli sukutausta mikä hyvänsä, ei se mittaa henkilön suomalaisuutta, vaan kyse on ennen kaikkea kansalaisuudesta ja identiteetistä.

Suomalaisuus tulee moninaistumaan, kuten globalisaation myötä kaikkien kansallisuuksien, mutta jos haluamme, että nyt tänne asettuvat ja heidän jälkeläiset suomalaistuvat, on kategorisesti väärä tie lähteä toiseuttamaan heitä heti alkuunsa.

 

[Ann Arbor]

Monet ovat kyllästyneitä sanoihin isossa kuvassa, mutta käytän niitä silti. Isossa kuvassa tarvitsemme erityisesti työperäistä maahanmuuttoa siten, että mukana tulee perheet ja he jäävät Suomeen. Tällä hetkellä harva tulija tuo perheensä ja vielä harvempi jää perheineen Suomeen.

Tässä kiteytetty asian ydin erinomaisesti. Tokihan nykyinen suihkukoneiden ja modernien viestimien aika eroaa merkittävästi sadan vuoden takaisesta, jolloin siirtolaiset isolla todennäköisyydellä asettuivat uuteen kotimaahansa pysyvästi, etenkin jos kyse oli muutosta toiselle mantereelle. Tuon ajan jäänteenähän on ymmärtääkseni myös automaattisesti saatava kansalaisuus jos synnyt tietyssä maasta, taustasta riippumatta.

Siltikin toden totta Suomen pitäisi pyrkiä tarjoamaan hyvä paketti, että mahdollisimman moni tänne töihin tuleva asettuisi ja toisi mukanaan myös perheensä. -Tässä on mahdollista ottaa isoja askelia tekemällä perheenyhdistämisbyrokratiaa kannustavaksi, nykyisen hyvin rajoittavan linjan sijaan, kuin myös yhteiskunnan yleisellä tervetulokulttuurilla.

Yhtä lailla Suomessa tulisi toden totta kyetä näkemään, että globaali kilpailu osaajista on tiukka ja tulee oletettavimmin vielä kiihtymään. Muut Pohjoismaat ja Viro* ovat ne tärkeimmät kilpailijat, mutta yhtä lailla siitä filippiiniläisestä hitsarista, tai intialaisesta sairaanhoitajasta kilpailevat kaikki merkittävän maahanmuuton maat.

*Työperäinen maahanmuutto Viroon on kasvanut merkittävästi viime vuosina.

 

[hege]

Vastaikkainasettelu on tosiaan vaarallista koska yhtälailla voisi väittää että lakkoilu on lähinnä kanta-suomalaisten puuhaa ja kanta-suomalaiset vahvasti edustettuna vaikka AKT:n lakossa sekä että kanta-suomalaiset haluavat erityisesti pysäyttää talouden kehityksen Suomessa.

 

[Ann Arbor]

Vastaikkainasettelu on tosiaan vaarallista koska yhtälailla voisi väittää että lakkoilu on lähinnä kanta-suomalaisten puuhaa ja kanta-suomalaiset vahvasti edustettuna vaikka AKT:n lakossa sekä että kanta-suomalaiset haluavat erityisesti pysäyttää talouden kehityksen Suomessa.

On sinänsä muuten huomionarvoinen asia, että vaikka Suomen työvoima on kasvavalta osin ulkomaalaistaustaista, ovat julkisuudessa olevat AY-henkilöt alalla kuin alalla käytännössä yksinomaan ns. kantasuomalaisia. Sikäli olisi mielenkiintoista kuulla myös tänne ulkomailta töihin tulleiden näkemyksiä tilanteesta.

 

[I am not Jesus]

HS:ltä taas hyvää juttua aiheeseen Syntyvyys | ”Suomen suurin kriisi”, sanoo ekonomisti Juhana Brotherus syntyvyyden laskusta

Jotain pitäisi keksiä, mutta veikkaan, että mitkään kannustimet tai muut eivät toimi. Kyseessä tuntuu olevan koko läntisen maailman ongelma. Vain köyhemmissä maissa syntyvyys on vielä merkittävästi korkeampaa. Toisaaltahan se on hyvä, että 10 miljardin jälkeen ihmisten määrä alkaa laskea nopeasti globaalisti, mutta pysähtyykö lasku enää missään vaiheessa? Jännä, että ilmastonmuutosasioissa mietitään 100 vuoden päähän, mutta syntyvyyden mataluuden osalta edes pahiten kärsivissä maissa ei kunnolla ymmärretä ongelmaa, eikä mitään ratkaisuja ongelmaan ei ole missään löydetty.

 

[rpeez]

HS:ltä taas hyvää juttua aiheeseen Syntyvyys | ”Suomen suurin kriisi”, sanoo ekonomisti Juhana Brotherus syntyvyyden laskusta

Jotain pitäisi keksiä, mutta veikkaan, että mitkään kannustimet tai muut eivät toimi. Kyseessä tuntuu olevan koko läntisen maailman ongelma. Vain köyhemmissä maissa syntyvyys on vielä merkittävästi korkeampaa. Toisaaltahan se on hyvä, että 10 miljardin jälkeen ihmisten määrä alkaa laskea nopeasti globaalisti, mutta pysähtyykö lasku enää missään vaiheessa? Jännä, että ilmastonmuutosasioissa mietitään 100 vuoden päähän, mutta syntyvyyden mataluuden osalta edes pahiten kärsivissä maissa ei kunnolla ymmärretä ongelmaa, eikä mitään ratkaisuja ongelmaan ei ole missään löydetty.

Artikkelista puuttuu mielestäni yksi syy kokonaan, joka ainakin itsellä aikanaan vaikutti jonkin aikaa nuorena parisuhteessa -90 luvulla (ajan kanssa kuitenkin tuli pari lasta "tehtyä"):

En halunnut tuoda omia lapsia nykymaailmaan mahdollisesti kärsimään maailmassa olevista uhkista, eikä silloin edes ollut ilmastokriisi, hyvinvointivaltion heikentyminen ja sodanuhka lähelläkään nykytasoa. En yhtään ihmettele jos joku nyt epäröi lasten tekoa noista syistä.

 

[mjr]

HS:ltä taas hyvää juttua aiheeseen Syntyvyys | ”Suomen suurin kriisi”, sanoo ekonomisti Juhana Brotherus syntyvyyden laskusta

Jatkuvasti huononeva demografia on jättimäinen kriisimme - eikä se ole mitenkään tasaisesti jakautunut lännessä. Anglosaksisilla valtioilla menee selkeästi paremmin, Japani puolestaan on (ja Suomi alkaa olla) toisessa ääripäässä. Jo Pohjoismaiden välillä on merkittäviä eroja, eikä ole vaikea arvata sitä kriisissä olevaa hännänhuippua... Meidän olisi pitänyt ryhtyä toimeen jo toissapäivänä, sen sijaan maataan tulessa ja vääjäämättömästi taannutaan.

Voidaan leikata vaikka miten silmittömästi, mutta siltikin jatkossa on vähemmän veronmaksajia ja enemmän huollettavia - ja silloin pitää leikata lisää ja taas lisää. Vaje on oire on oire sairaudesta, ei sen syy. Syödään disperiiniä kuin leipää, mutta silti sairaus ei parane...

 

[ipaz]

Jatkuvasti huononeva demografia on jättimäinen kriisimme - eikä se ole mitenkään tasaisesti jakautunut lännessä. Anglosaksisilla valtioilla menee selkeästi paremmin, Japani puolestaan on (ja Suomi alkaa olla) toisessa ääripäässä. Jo Pohjoismaiden välillä on merkittäviä eroja, eikä ole vaikea arvata sitä kriisissä olevaa hännänhuippua... Meidän olisi pitänyt ryhtyä toimeen jo toissapäivänä, sen sijaan maataan tulessa ja vääjäämättömästi taannutaan.

Voidaan leikata vaikka miten silmittömästi, mutta siltikin jatkossa on vähemmän veronmaksajia ja enemmän huollettavia - ja silloin pitää leikata lisää ja taas lisää. Vaje on oire on oire sairaudesta, ei sen syy. Syödään disperiiniä kuin leipää, mutta silti sairaus ei parane...

Tätä syntyvyyden vähäisyyttä on tutkittu ja kyselyitä tehty useampia lähes vuosittain. Iso syy miksi lapsia ei synny on "oma valinta". Yli 18000 kyselyyn vastanneesta lapsettomasta 37,7% oli tätä mieltä. Toiseksi suurin syy kyselyssä lapsettomuudelle oli "sopivan kumppanin puuttuminen" 26,8%.

Lapsia ei synny lukuisista eri syistä – isäksi haluava 43-vuotias pohtii, mikä meni vikaan

Puolet Suomen 35-vuotiaista miehistä on lapsettomia. Syntyvyys laskee edelleen, ja sillä on valtavat vaikutukset yhteiskuntaan.

yle.fi

En tiedä miten valtion pitäisi ryhtyä toimeen syntyvyyden lisääntymiseksi, jos lähes 4/10 on sitä mieltä ettei yksinkertaisesti halua lasta. Varmaan joku reilu synnytysraha Venäjän tapaan auttaisi hetkellisesti, jolloin vähävaraiset saattaisivat sikiä enemmän. Varakkaampi väki sitten tekee lapsia jos haluavat ja siinä onnistuvat. Heille se rahallinen kannustus ei ole niin merkittävä suhteessa omaan lisääntymistahtoon. Yleensäkin hyvinvointi, koulutus ja vauraus laskee kansallista syntyvyyslukua ihan missä päin maailmaa tahansa. Kun taloudellinen tilanne on vakaa (Suomi tässä asiassa aivan maailman kärkeä), niin silloin ihmisen oma valinta ja päätös merkitsee enemmän.

Veronmaksajia ei Suomessa silti ole välttämättä yhtään sen vähempää 20-30 vuoden päästä, mutta he eivät vain ole kantasuomalaista alkuperää.

 

[Tadu]

Tätä syntyvyyden vähäisyyttä on tutkittu ja kyselyitä tehty useampia lähes vuosittain. Iso syy miksi lapsia ei synny on "oma valinta". Yli 18000 kyselyyn vastanneesta lapsettomasta 37,7% oli tätä mieltä. Toiseksi suurin syy kyselyssä lapsettomuudelle oli "sopivan kumppanin puuttuminen" 26,8%.

Lapsia ei synny lukuisista eri syistä – isäksi haluava 43-vuotias pohtii, mikä meni vikaan

Puolet Suomen 35-vuotiaista miehistä on lapsettomia. Syntyvyys laskee edelleen, ja sillä on valtavat vaikutukset yhteiskuntaan.

yle.fi

En tiedä miten valtion pitäisi ryhtyä toimeen syntyvyyden lisääntymiseksi, jos lähes 4/10 on sitä mieltä ettei yksinkertaisesti halua lasta. Varmaan joku reilu synnytysraha Venäjän tapaan auttaisi hetkellisesti, jolloin vähävaraiset saattaisivat sikiä enemmän. Varakkaampi väki sitten tekee lapsia jos haluavat ja siinä onnistuvat. Heille se rahallinen kannustus ei ole niin merkittävä suhteessa omaan lisääntymistahtoon. Yleensäkin hyvinvointi, koulutus ja vauraus laskee kansallista syntyvyyslukua ihan missä päin maailmaa tahansa. Kun taloudellinen tilanne on vakaa (Suomi tässä asiassa aivan maailman kärkeä), niin silloin ihmisen oma valinta ja päätös merkitsee enemmän.

Veronmaksajia ei Suomessa silti ole välttämättä yhtään sen vähempää 20-30 vuoden päästä, mutta he eivät vain ole kantasuomalaista alkuperää.

Ei sille syntyvyydelle tosiaan hirveästi voi. Suomesta pitäisi tehdä houkutteleva maa työperäiselle maahanmuutolle.

Valitettavasti iso osa kansasta kokee, että ne ulkomaalaiset vievät meidän työt. Toinen iso osa kansasta taas kokee, että tänne ei saa houkutella ulkomaalaisia tekemään töitä, koska se olisi heidän hyväksi käyttämistään.

 

[mjr]

Ei sille syntyvyydelle tosiaan hirveästi voi. Suomesta pitäisi tehdä houkutteleva maa työperäiselle maahanmuutolle.

Valitettavasti iso osa kansasta kokee, että ne ulkomaalaiset vievät meidän työt. Toinen iso osa kansasta taas kokee, että tänne ei saa houkutella ulkomaalaisia tekemään töitä, koska se olisi heidän hyväksi käyttämistään.

Jeps, syntyvyydelle ei kauheasti mahdeta, mutta työperäinen maahanmuutto jo silloin toissapäivänä. Vaikka väkisin luoda halpatyöpaikkoja. Olemme oikeasti tosi isossa kriisissä ja tarvitsemme isoja ja poikkeuksellisia toimia. Niitä tuskin toki tulee.

 

[I am not Jesus]

Mutta kun mietitään vieläkin kauemmaksi ja siihen kun maapallon väkiluku saavuttaa 10 miljardia. Väkiluvun lasku alkanee silloin globaalisti. Osaajista tulee huutava pula jo ennen sitä, sillä maat joissa väkiluku kasvaa vielä 10-20 vuoden päästä lienevät niitä, joista osaajia ei ole saatavilla. Veikkaan, että jossain vaiheessa Euroopassa ollaan tyytyväisiä ihan jokaisesta maahanmuuttajasta ja pakolaisesta, vaikka koulutustaso olisi 0. Siihen nyt menee vielä aikaa, mutta sekin lienee edessä. Jossain vaiheessa nollakoulutustason tulijoille varmaan perustetaan omat koulunsa, joilla heistä pyritään samaan jotain irti halpatyövoimana.

 

[mike owen]

Ei sille syntyvyydelle tosiaan hirveästi voi. Suomesta pitäisi tehdä houkutteleva maa työperäiselle maahanmuutolle.

Valitettavasti iso osa kansasta kokee, että ne ulkomaalaiset vievät meidän työt. Toinen iso osa kansasta taas kokee, että tänne ei saa houkutella ulkomaalaisia tekemään töitä, koska se olisi heidän hyväksi käyttämistään.

Juuri näin. Toisaalta voidaan todeta se tosiasia, jos Suomeen ei saada tarpeeksi työperäistä maahanmuuttoa niin suomalaisten palvelut heikkenee oleellisesti ja samalla suomalaisten elintason lasku on hyvin todennäköisesti mahdollista.

Ei ole mitenkään mahdollista hoitaa yhä väkiluvultaan suurempaa senioireiden määrää yhä pienenevien työikäisten määrällä. Osaajapulan takia on hoidon tasoa laskettava eri puolilla Suomessa. Resussupulan takia on pakko pienentää terveysasemien määrää Suomessa. Jotain korjaustoimenpiteitä on pakko tehdä jo nyt osaajapulan takia.

Kuten täällä on moneen kertaan todettu Suomessa on pakko miettiä sitä tosiasiaa, että täällä on liian paljon hyvinvointialueita ja kuntia Suomen kansantalouden kannalta. Ei hyvä.

 

[Byvajet]

En tiedä miten valtion pitäisi ryhtyä toimeen syntyvyyden lisääntymiseksi, jos lähes 4/10 on sitä mieltä ettei yksinkertaisesti halua lasta.

Jos ihmiset kokisivat, että elämässä on muitakin arvoja kuin kilpailu, johon markkinatalous kansaa ajaa, kenties lasten tekeminenkin rupeaisi kiinnostamaan. Kysymys on henkisestä vapaudesta, kokemuksesta, että elämässä on arvoja, jotka ovat enemmän kuin ihmisen suoriutuminen ja menestyminen.

Nykynuoret kasvavat maailmaan, jossa media tuputtaa loputtomiin uhkia (ne myyvät ja niillä myydään), mutta vielä enemmän nuoriin vaikuttaa kulttuuri, jossa ihminen on välineellistetty äärimmilleen. Meille syötetään jatkuvasti puhetapaa, jossa ihmistä mitataan kuluilla ja tuotoksella ja jossa lapsetkin ovat vain väline talouden pelastamiseksi. Lasten arvo ei perustu ihmisyyteen vaan siihen, saadaanko heidät osaksi tuottavaa yhteiskuntaa tekemään rahaa. Kuka nainen haluaa synnyttää maailmaan tuotantoeläimen?

En ymmärrä näkemyksiä, joiden mukaan meidän tulee haalia tänne jokainen kynnelle kykenevä. Alle linkatusta näkee koulutusasteen vaikutuksen työttömyyteen. Ulkomaalaisilla tulijoilla ei ole välttämättä edes toisen asteen koulutusta, ei myöskään kielitaitoa. Heistä monet tulevat pidentämään matalammin koulutettujen palkkeja.

https://www.temtyollisyyskatsaus.fi/graph/gserver.png?&ifile=/quicktables/9tkat/2tyottomat/tkat_kas&lang=fi&gskey=tkat&rcode=&&reset=true&ssid=160224160155108&x=880&y=660&ts=638470426845331696

 

[Tadu]

Jos ihmiset kokisivat, että elämässä on muitakin arvoja kuin kilpailu, johon markkinatalous kansaa ajaa, kenties lasten tekeminenkin rupeaisi kiinnostamaan. Kysymys on henkisestä vapaudesta, kokemuksesta, että elämässä on arvoja, jotka ovat enemmän kuin ihmisen suoriutuminen ja menestyminen.

Pikemminkin niin, että ennen on tärkein arvo elämässä ollut lapset ja lisääntyminen. Nykyään on tullut lisää vapautta ja elämässä voi olla muitakin tavoitteita kuin sikiäminen. Varsinkin naisilla.

Tämä on luonnollisesti hyvää kehitystä ja ihan normaalia kun yhteiskunnat ja valtiot kehittyvät.

 

[mjr]

Pikemminkin niin, että ennen on tärkein arvo elämässä ollut lapset ja lisääntyminen. Nykyään on tullut lisää vapautta ja elämässä voi olla muitakin tavoitteita kuin sikiäminen. Varsinkin naisilla.

Tämä on luonnollisesti hyvää kehitystä.

Niinpä, liberalismi on (yhdessä markkinatalouden kanssa) hyvin olennaisesti vapauttanut naiset synnytyskoneen roolista ja pois nyrkin ja hellan välistä. Arvon @Byvajet on epäilemättä eri mieltä, koska esimoderni aika oli tyytyväisyyden ja hyvinvoinnin ihanainen ruusukoto, jossa leijonat käyskentelivät niityillä käsi kädessä lampaiden kanssa jne.

 

[Kilgore Trout]

Pikemminkin niin, että ennen on tärkein arvo elämässä ollut lapset ja lisääntyminen. Nykyään on tullut lisää vapautta ja elämässä voi olla muitakin tavoitteita kuin sikiäminen. Varsinkin naisilla.

Tämä on luonnollisesti hyvää kehitystä ja ihan normaalia kun yhteiskunnat ja valtiot kehittyvät.

Auttaisiko käänne takaisin patriarkaatin suuntaan?
(Ei siis sillä, että sellaista toivoisin tai saati ehdottaisin, mutta noin hypoteettisena kysymyksenä.)

 

[Tadu]

Auttaisiko käänne takaisin patriarkaatin suuntaan?
(Ei siis sillä, että sellaista toivoisin tai saati ehdottaisin, mutta noin hypoteettisena kysymyksenä.)

Ehkä tuo on se mitä yksi aikamme suurista ajattelijoista, Antti Rinne, ajatteli kun ehdotti synnytystalkoita.

 

[Kilgore Trout]

Ehkä tuo on se mitä yksi aikamme suurista ajattelijoista, Antti Rinne, ajatteli kun ehdotti synnytystalkoita.

Tuo ei varsinaisesti ollut siihen suuntaan kannustava argumentti!

 

[I am not Jesus]

Pikemminkin niin, että ennen on tärkein arvo elämässä ollut lapset ja lisääntyminen. Nykyään on tullut lisää vapautta ja elämässä voi olla muitakin tavoitteita kuin sikiäminen. Varsinkin naisilla.

Tämä on luonnollisesti hyvää kehitystä.

Totta kai se on hyvää kehitystä, mutta kuten Suomessa, monessa Euroopan maassa syntyvyys on jo liian matala. Jopa maissa, joissa on paljon maahanmuuttajia, kuten Espanjassa ja Italiassa. Koko Euroopassa ollaan jo alle 2,1 kokonaishedelmällisyysluvussa, jota pidetään vissiin sellaisena lukuna, joka ylläpitäisi populaatiota. Eli ongelmia on tiedossa. Maahanmuuttokaan ei auta, jos maahanmuuttajista ei ole tekemään niitä töitä, joihin tekijöitä eniten tarvitaan. Onko sekään oikein, että Eurooppa veisi Afrikan korkeakoulutetut? Nyt niin tapahtuu jo Filippiinien osalta. Ihan älytön määrä filippiiniläisiä hoitajia ja lääkäreitä suuntaa USA:han, Britteihin ja Eurooppaan. Lisäksi heitä löytyy todella paljon esim. Saudi-Arabiasta ja muualta Lähi-idästä. Filippiinienkin syntyvyys on kovassa laskussa ja jossain vaiheessa hekin alkavat tarvitsemaan enemmän hoitajia.

 

[Byvajet]

Niinpä, liberalismi on hyvin olennaisesti vapauttanut naiset synnytyskoneen roolista ja pois nyrkin ja hellan välistä.

Liberalismi on vapauttanut ihmiset kilpailemaan ja keskittymään itseensä. Samalla yhteiskunnan arvopohja ja yhteisöllisyys ovat rapistuneet. Meillä ei ole enää oikein muuta kuin minun nautintoni ja minun vapauteni ja minun kilpailuni.

Tutkijoiden mukaan liiallinen valinnan vapaus johtaa pahoinvointiin. Aiheesta ovat alkaneet tulla esiin myös mielenterveyden ammattilaiset, muun muassa psykiatrit. Heidän mukaansa nykyään mielenterveysongelmina käsitellään tilanteita, joissa nuori ei yksinkertaisesti valtavassa valintojen paineessa ja mahdollisuudessa löydä paikkaansa maailmassa.

Naisten onnellisuuskin on laskenut vuosikymmenten mittaan, vaikka heidän yhteiskunnallinen asemansa ja mahdollisuutensa tehdä valintoja on merkittävästi parantunut.

En tahdo naisia nyrkin ja hellan väliin, mutta kannatan tieteelliseen tietoon luottamista. Kun tutkimukset kertovat, että minäkeskeinen elämäntapa ja suuri valintojen mahdollisuus ei johdakaan onneen, niin ehkä yhteiskunnallisen kehityksen suunta kannattaisi edes joskus kyseenalaistaa.