Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[aquanqua]

Varmasti Suomen lukioihin olisi tulijoita muualtakin, miksi venäläisiä ylipäänsä kutsutaan?

Kaikesta päätellen laitokset ovat yksinkertaisesti todenneet Venäjä-kuvion kaikista kustannustehokkaimmaksi tavaksi saada julkista rahoitusta.

 

[Ann Arbor]

Kaikesta päätellen laitokset ovat yksinkertaisesti todenneet Venäjä-kuvion kaikista kustannustehokkaimmaksi tavaksi saada julkista rahoitusta.

Mahdollisesti näin. Ristiriitainen asia kaikkinensa. Sikälihän ulkomailla opiskelusta kiinnostuneiden venäläisten olettaisi suuntavan ennemmin Serbiaan ja Unkariin, kuin Suomeen. Sikäli olisi erittäin mielenkiintoista nähdä, paljonko venäläisiä on 2022-2023 muuttanut muihin Pohjoismaihin. Vaikka Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan on kohdistunut maahanmuuttoa ihan eri mittakaavassa kuin Suomeen, on Suomen venäläiyhteisö kuitenkin Pohjoismaista ylivoimaisesti suurin.

 

[Ann Arbor]

Lai tuli 3-vuotiaana pakolaisena Suomeen – nyt hän pyörittää rakastettua lähiökauppaa, joka tunnetaan Lapissa asti

Lain puoti Helsingin Jakomäessä tunnetaan Lapissa asti. On ihanaa puhua Suomessa omaa kieltä muillekin kuin perheelleen, mutta erityisesti sydämeen kävi pienituloisen opiskelijan asiakaspalaute.

anna.fi

Mukava hyvän mielen juttu. Vaikka erinomaisesti integroituneet maahanmuuttajat eivät tietenkään ole mikään uusi asia, on mielestäni kaikki negaatio huomioiden hyvä, että myös näitä tarinoita nostetaan esille.

 

[Ann Arbor]

Kyllähän maahanmuuttajayrittäjien panos osana palvelusektoria olisi koko kansan hyvä noteerata. Lukemattomat yrittäjät alaisineen painavat pitkää päivää aloilla, minne ns. kantasuomalaisia on todella vaikea saada. Ilman maahanmuuttajien työpanosta lukemattomat yksityiset ja myös ketjuihin kuuluvat ravitsemusliikkeet ja vähittäiskaupan yksiköt eivät pysyisi pystyssä. Kansantalous kiittää yhtä lailla.

 

[Hermes#41]

Aika moni vähän syrjemmällä oleva kyläkeskus voisi olla vielä hiljaisempi ilman maahanmuutaustaisen rittäjän pyörittämää ravintolaa tai muuta palvelualan yritystä.

 

[Ann Arbor]

Aika moni vähän syrjemmällä oleva kyläkeskus voisi olla vielä hiljaisempi ilman maahanmuutaustaisen rittäjän pyörittämää ravintolaa tai muuta palvelualan yritystä.

100% tämä. Eikä tarvitse mennä edes syrjäseuduille huomatakseen, miten merkittävä ja kasvava osuus palveluyrityksistä ja ns. duunariammateista on maahanmuuttajien varassa. Tämä on mielestäni syytä muistaa.

 

[Ann Arbor]

Vaikka jotkut tiukan linjan maahanmuuttokriitikot ehkä mielessään pyörittelevätkin jotain "Suomi ilman maahanmuuttajia"-fantasiaansa, on heidänkin syytä muistaa, että ikääntyvä Suomi ei selviäisi käytännössä päivääkään, mikäli kaikki ulkomailla syntyneet työntekijät jäisivät päiväksi kotiin.

Riittävä maahanmuutto ja tulijoiden onnistunut integraatio on maallemme kohtalonkysymys.

 

[Ann Arbor]

Kauppatori kuhisi turisteja – yhdysvaltalaispoliisi harmitteli yhtä asiaa Helsingissä

Turisteja parveili Helsingin Kauppatorilla. Kommenttia tuli sekä suomalaisesta ruuasta että rapsakasta talvisäästä.

www.is.fi

Vaikka suomalaistoimittajalle turistit saattavatkin olla korostuneen kohtelijaita, kuitenkin mielestäni hyvä huomata, ettei ulkomaalaisille synkin ja kylmin aika vuodesta ole automaattiseati kielteinen asia.

Itse olen tässä threadissa ennenkin asiasta kirjoittanut, mutta mielestäni Suomen olisi syytä ottaa rohkeasti ilmastomme valttikortiksemme, mikä oletettavimmin myös tulevaisuudessa pysyy inhimillisenä.

 

[Ann Arbor]

Spain to be hard hit by climate change - Elcano Royal Institute

Spain, one of the EU countries most affected by the climate crisis, is quite advanced on renewable energy, but needs to do more.

www.realinstitutoelcano.org

Kyllähän kun tilannetta katsoo eteläisen Euroopan osalta, puhumattakaan vielä lämpimämmän ilmaston maista, kyllä voi sanoa, että me suomalaiset tulemme pääsemään vähällä. Ilmastointilaitteet toki kehittyvät, mutteivat ne kuitenkaan kaikkea ratkaise, eivätkä ennen kaikkea kuivuuden mukaan tuomia haasteita. En ole klimatologi, mutta uskoisin tulevina vuosikymmeninä juuri Suomen olevan yksi maailman parhaista paikoista elää, mitä tulee luonnonvoimiin.

 

[Byvajet]

Tuossa on (YLE) aikaisempaan keskusteluun liittyen esimerkki suomen oppimisen vaikeudesta. Ei onnistunut tohtorisnaiselta, mutta ruotsi rupesi sujumaan nopeasti. Suomi jäi kesken, vaikka B1-taso on matalaakin matalampi. Sillä ei pysty tekemään juuri mitään järkevää.

Salo keskustelee YKI-testeistä maahanmuuttajien kanssa päivittäin. Osa maahanmuuttajista on aluksi yrittänyt YKI-testejä suomeksi, mutta he vaihtavat ruotsiin.

– Se koetaan paljon helpommaksi kuin suomi.

Tolmacheva valittaa, että suomen opiskelu oli kielioppipainotteista. Ja sehän vaikeiden kielten ongelma on, että sen on pakko olla. Englantia voi oppia käyttämällä. Sen kuin laittaa sanoja peräkkäin ja vähän jotain väliin. Sen kuin matkii mallia.

Suomea, venäjää tai vastaavia kieliä ei voi. Jotta niitä oppisi puhumaan oikein, täytyy ensin oppia kielenkäytön taustalla olevat säännöt. Myöhemmin ne voi unohtaa, mutta jos opiskeluvaiheessa ei ole valmis tekemään kieliopin osaamiseen vaadittavaa kovaa työtä, jonka varaan kielen automatisoituminen rakentuu, kieli ei koskaan kehity oikeasti käytettävälle tasolle.

Kielitaitovaatimus pitäisi nostaa vähintään tasolle B2. Silloin sen mittaamisessa olisi edes jokin järki. Kun vaatimustaso on liian matala, kieltä opiskellaan ulkoisten tavoitteiden eikä yhteiskuntaan sopeutumisen vuoksi.

 

[Ann Arbor]

Tokihan indoeurooppalaista kieltä ja eritoten englantia jo valmiiksi ruotsi on merkittävästi helpompi kieli oppia, kuin suomi. Silti varmasti maahanmuuttajille tarkoitetuissa kieliopinnoissa käytännönläheisyyttä voisi olla enemmän. Kyllähän sitä kieltä oppii helpommin, kun pääsee sitä alusta asti käyttämään. Hyvin formaalista kieliopin pänttäämisineen näyttää suomen kielen opiskelu edelleen olevan virallisissa opinahjoissa. En sitten tiedä ovatko internetin kieltenopiskeluohjelmat tässä mielessä parempia.

Englantia voi oppia käyttämällä. Sen kuin laittaa sanoja peräkkäin ja vähän jotain väliin. Sen kuin matkii mallia.

Kyllähän tämä pätee osaltaan myös suomeen. "Minä huomenna ostaa auto." Kielioppipoliisit eivät pidä, mutta asia kyllä tulee selväksi.

 

[aquanqua]

Suomi on myös yhteiskunta, jossa koulutetuimmatkin ihmiset puhuvat hyvin muodollisissakin tilanteissa sellaista suomen puhekieltä, mikä kaiketi monissa muissa maissa olisi esim. luokkaerojen takia poikkeuksellista ja jopa epäasiallista. En tiedä, onko Suomi tuolta osin kaikkien maailman yhteiskuntien joukossa erityisen poikkeuksellinen paikka, mutta kieltä oppiville on varmasti tärkeää myös päästä kuulemaan ja puhumaan aika varhaisessa vaiheessa oppimisprosessia natiivien kanssa. ”Se o menos himaa” voi kuulostaa aika oudolta, jos on kuullut koulunpenkillä vain ”hän on menossa kotiinsa” -version.

 

[Ann Arbor]

Hyvä huomio. Itsekin olen havainnut joidenkin vasta vähän aikaa Suomessa asuneiden maahanmuuttajien käyttävän hyvinkin kirjakielisiä ilmauksia puheessaan, mitä oletettavasti ovat kielitunneilla oppineet. Onko on onko, eikä "onks" jne.

 

[Ann Arbor]

Sikälihän tämä keskustelu suomen kielen vaikeudesta tai helppoudesta maahanmuuttajille on yhtäältä mielenkiintoinen, mutta kuitenkin ehkä kehän kiertämistä. Suomeen kohdistuva laajemman skaalan maahanmuuttohan ei ole mikään uusi ilmiö, vaan tänne on tultu eri puolilta maailmaa tuhansien vuositahdilla jo vuosikymmenet.

Tuo käyttäjä @Byvajet linkittämä juttu on sinänsä mielenkiintoinen, että siinä esitelty henkilö oli yhdeksestä asumisvuodesta ja seitsemästä alkeiskurssista huolimatta "nostanut kädet pystyyn". Vaikka Suomen kielellä omat haasteelliset lainalaisuudet ovatkin, kyllä valtaenemmistön olettaisi silti kielen oppivan, mikäli oma motivaatio on korkea. Itsekin tunnen henkilöitä, jotka ovat parissa vuodessa oppineet oikein hyvän kielitaidon ja vuosien varttuessa eivät Roman Schatz ja Neil Hardwick ole ainoita laatujaan.

Jos Japaniin muuttavat ihmiset kykenevät oppimaan sikäläisen kielen kirjoitusjärjestelmineen, ei suomen oppimisen voisi olettaa olevan ylivoimainen tehtävä.

 

[Ann Arbor]

Vaikka suomen kiellä omat haastavat lainalaisuudet eräisiin muihin kieliin verrattuna onkin, mielestäni voisimme varmasti konsultoida muita maita, mitä tapoja he ovat havainneet menestyksekkäiksi maahanmuuttajien kielenopiskelussa.

Perinteinen maahanmuuton suurvalta Saksa voisi olla hyvä tässä mielessä. Vaikka englantia jo hyvin osaavalle saksa onkin vain pala kakkua, saapuu maahan silti paljon maahanmuuttajia esimerkiksi Kiinasta ja arabimaista, joille germaaniset kielet saattavat olla joka tapauksessa varsin vieraita.

 

[Ann Arbor]

Kirvestä ei kuitenkaan kannata missään tapauksessa heittää kaivoon. Itse tapaan päivittäin maahanmuuttajia, ketkä ovat tämän vuoren nimeltä suomen kieli kyenneet onnistuneesti ylittämään ja uskon valtaenemmistön tänne tulevista kielen oppimaan, mikäli vain työkalut ja motivaatio ovat kunnossa.

Sikäli kuitenkin mielenkiintoista nähdä suuriakin eroja. Jotkut oppivat sujuvan suomen parissa vuodessa, mutta joillain kymmenenkin vuoden jälkeen osaaminen saattaa olla edelleen varsin auttavalla tasolla.

Paljolti lienee kiinni siitä, käyttääkö kieltä aktiivisesti. Itsekin olen päässyt läpi peruskoulun ja lukion ruotsin kokeista, mutten silti väitä kieltä kovin hyvin hallitsevani. (Tekstejä kykenen varsin hyvin ymmärtämään, mutta ruotsalaisten kanssa puhun suoraan englantia.) Jos maahanmuuttaja käyttää suomea jatkuvasti esimerkiksi työpaikalla, tai puolisonsa kanssa, niin totta kai kielitaito kehittyy huomaamatta, mutta jos päivässä suomea käyttää ainoastaan kaupan kassalla "moi" ja "kiitos", niin ei ihme jos esimerkiksi kansalaisuuteen vaadittava kielitaito ei kerry.

 

[Ann Arbor]

Lauren haki yli 500:aa paikkaa ennen kuin sai töitä – yksi hänelle esitetty kysymys saa monen meistä hymyn hyytymään

Suomeen halutaan työperäistä maahanmuuttoa, mutta kelpaako meille sitten kukaan töihin? Lauren sai lopulta työpaikan, mutta kokemukset työnhausta olivat kaikkea muuta kuin rohkaisevia.

www.is.fi

Vaikka samanaikaisesti maamme kärsii osaajapulasta monilla aloilla, on monilla maahanmuuttajilla yhtä lailla vaikea työllistyä. Erittäin mielenkiintoinen Britanniasta Suomeen muuttaneen, hyvin integroituneen ja kansalaisuudenkin saaneen tarina, jolla on kuitenkin ollut vaikeuksia saada työpaikkaa.

 

[rpeez]

Tähänhän se johtaa kun yleinen mielipide on niin voimakkaan suomenkielivaateinen. Sitä saamme mitä tilaamme. Tämäkin Lauren olisi jo lähtenyt pois jos ei olisi perhesiteitä.

 

[Ann Arbor]

Sikälihän mitään varsinaisesti helpotettuja kriteerejä rekrytointiin ei ole mielestäni maahanmuuttajille syytä ottaa laajalti käyttöön, mutta tietoinen ns. kantasuomalaisten suosiminen ei myöskään ole hyväksyttävää.

Suomalainen yhteiskunta on vuosi vuodelta enemmän ja enemmän ulkomailta tulleiden työpanoksen varassa ja mielestäni he ansaitsevat siitä tunnustuksen.

 

[Hermes#41]

Sikälihän mitään varsinaisesti helpotettuja kriteerejä rekrytointiin ei ole mielestäni maahanmuuttajille syytä ottaa laajalti käyttöön, mutta tietoinen ns. kantasuomalaisten suosiminen ei myöskään ole hyväksyttävää.

Suomalainen yhteiskunta on vuosi vuodelta enemmän ja enemmän ulkomailta tulleiden työpanoksen varassa ja mielestäni he ansaitsevat siitä tunnustuksen.

Juuri näin, samalla viivalla kaikkien pitää olla. Juuri kotimatkalla mietin, että montakohan bussivuoroakin jäisi ajamatta ilman maahanmuuttajia?

Omasta kokemuksesta haasteellisemmin työllistyvästä ihmisestä saa todella lojaalin ja tunnollisen työntekijän, kun oikea tehtävä löytyy.

 

[KVANTAA]

Eipä se työpaikan löytäminen koulutuksen vastaavalta alalta ole suomalaisilla myöskään helppoa Suomessa, itse hain ulkomaille ja pääsin heti töihin.

 

[Ann Arbor]

Juuri näin, samalla viivalla kaikkien pitää olla. Juuri kotimatkalla mietin, että montakohan bussivuoroakin jäisi ajamatta ilman maahanmuuttajia?

Omasta kokemuksesta haasteellisemmin työllistyvästä ihmisestä saa todella lojaalin ja tunnollisen työntekijän, kun oikea tehtävä löytyy.

Juurikin näin. Ikääntyvä Suomi on koko ajan riippuvaisempi ulkomailta tulevasta työvoimasta ja toden totta ilman maahanmuuttajien työpanosta yhä useampi bussivuoro jäisi ajamatta, leikkaus leikkaamatta ja koodi koodaamatta. Yhtä lailla mikäli haluamme saada taloutemme uuteen nousuun, ei se tule onnistumaan ilman riittävää maahanmuuttoa.

Vaikka tämän realiteetin monet (Kenties useimmat?) tiedostavatkin, ei sitä kovin usein kuitenkaan sanota.

 

[Ann Arbor]

Eipä se työpaikan löytäminen koulutuksen vastaavalta alalta ole suomalaisilla myöskään helppoa Suomessa, itse hain ulkomaille ja pääsin heti töihin.

Hakemusrumba on toden totta uuvuttavaa, oli kyseessä sitten täällä syntynyt tai maahanmuuttaja. Sikäli olisi mielenkiintoista tietää, erottuuko Suomi todella kielteisesti verrannollisista maista. Toki ihan kävelemällä nykyään harvahkoon työpaikkaan päässee ulkomaillakaan.

 

[Ann Arbor]

Lukijan mielipide | Kuinka kansainväliset opiskelijat saadaan pysymään Suomessa?

Tarvitaan tekoja, jotta kansainväliset opiskelijat jäävät Suomeen.

www.hs.fi

Ajatuksia herättävä Hesarissa julkaistu mielipidekirjoitus. Minään itsestäänselvyytenä emme voi olettaa, että Suomeen opiskelemaan tulleet haluavat asettua myös pidemmäksi aikaa, vaan mielestäni vastaan on tultava.

 

[Ann Arbor]

Vähintään se oleskelulupa käteen suoritetusta tutkinnosta tulisi olla Suomen linja. -Jos tänne jo asettuneella ja integroituneella henkilöllä on halua jäädä pidemmäksi aikaa, ei viranomaisten tulisi asettua tässä poikkiteloin, vaan olla pikemminkin kannustavia.