Suomalaiset NHL:ssä kaudella 2021–2022

  • 587 704
  • 2 065

kharon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tps
Minulla menee puhtaasti suomalaisten pelaajien mukaan. Seuroihin en ylipäänsä saa muodostettua henkistä sidettä. TPS jäänyt lapsuusajoilta ehkä ainoaksi, jota tulee seurattua hieman tarkemmalla silmällä vielä tänäkin päivänä.

Rapakon takana joukkue vaihtuu useammin kuin erkkarit lavassa. Yleensä alkaa siitä, että jonkun lupaavan junnun otteita alkaa seuraamaan ja kiinnostus seuraa kohtaan syntyy sitä kautta.

Oikeita tapoja kannattaa jotain seuraa tai yksilöä ei ole. Nostan hattua seurauskollisille faneille, te olette kannatuksen selkäranka ja pelaajien tuki myös synkkinä hetkinä. Menestyksen myötä saapuu gloryhunterit, nekin on tärkeitä, koska muuten menestys on vain urheilullista.

Sitten on me pelaajapalvojat, meistäkin joku ropo saadaan lätkän piiriin. Jääkiekon osalta kaikki fanittaminen ja positiivinen huomio on hyvästä, niin paljon lajit kilpailevat myös keskenään. Suomalaisten osalta ollut kokonaisuuteen nähden melko vaisua suorittamista pudotuspeleissä. Toivotaan, että kippo kuitenkin johonkin "suomi"-joukkueeseenntällä kertaa päätyy..
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Ei pelkästään jääkiekossa, vaan kyllä se ihan kaikissa lajeissa menee ainakin itselläni niin, että suomalaisten osallistuminen on lähes yhtä kuin oma kiinnostukseni kyseistä lajia kohtaan.

En ole seurannut esimerkiksi mäkihyppyä suomalaisten romahduksen jälkeen yhtään, formuloihin mielenkiinto säilyi 2000-luvun alussa jonkun aikaa Häkkisen lopettamisen jälkeen Kimin ansiosta, naisten ampumahiihtoa en ole tainnut katsoa kisaakaan Kaisan lopettamisen jälkeen, miesten keihäänheitto ei kiinnosta juurikaan, jos siellä ei ole suomalaisia taistelemassa mitaleista... listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Kaikkia näitä lajeja olen menneisyydessä seurannut erittäin tiiviisti.

Jos Suomi tippuu jääkiekon MM-kisoissa ennen finaalia pois, niin minulle on ihan yhdentekevää, miten mitalipeleissä käy. NHL:ssä mielenkiinto kohdistuu niihin joukkueisiin, joissa näitä meidän tähtipelaajiamme pelaa, mutta ei minua kiinnosta pätkääkään, miten jossain sellaisessa Stanley Cup finaalissa käy, jossa ei pelaa suomalaisia pelaajia.

Minä en taas voi ymmärtää sellaista, että miten joillekin tuntuu olevan niin valtavan tärkeää seurata jotain tapaa, miten on jotenkin kummallisesti "oikea tapa" kannattaa ja seurata urheilua. Minusta se näyttää siltä, että ihmisellä on ihan kamalan huono itsetunto, ja semmoinen ihminen funtsii ihan kamalasti sitä, että mitä muut hänestä ajattelee, ja hänen pitää jotenkin sovittaa itseään johonkin muottiin. Muiden ihmisten tavat on jotenkin mystisesti itseltään pois. Futiksessa tätä ilmiötä vaikuttaa esiintyvän paljon enemmän vielä. Johonkin pisteeseen asti tajuan sitä kritiikkiä "mieshuorausta" kohtaan, mutta en läheskään koko siinä laajuudessa, miten jotkut asiaan suhtautuvat.
 

FASlapsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Tässä on kuitenkin Buljulla vielä mahdollisuus!
Bulju ison kipon kanssa on ehdottomasti positiivinen asia! Kippo täyteen pizzaa, iloisesti virnistävä Jesse ja Golden Retilo viereen, taustalle biisoni, ja taas on internetissä kaikki hyvin.

Mutta, tulipa tässä kamala ajatus mieleen; jos Edmonton voittaa, ja Buljukin saa omalla vuorollaan tuoda sen ison nakkikattilan kotipaikkakunnalleen, niin.. ei kai se nyt sitten veisi sitä sinne johonkin saatanan ruotsalaiseen tuppukylään missä se sattui syntymään? Kippo kiertäisi taas Suomen!

Paitsi että ai niin onhan siellä kolmen metrin Koskinenkin luukkua availemassa. Vaara ohi! Edmontonin voitto olisi ehdottomasti positiivinen asia!
 

Kopari

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Jokipojat, Mikkelin Kittaajat
Kyllähän ne oman seuran "kasvatit" ja heidän uransa NHL:ssä ovat suomalaisista ensisijaisena seurannan kohteina. Heidän pelaamistaan kun on liigassa tullut seurattua ja mietittyä sitä, kuinka pitkälle kenenkin ura voi johtaa. NHL on tietysti se perimmäisin tavoite, mutta tulee niita omien kasvattien edesottamuksia seurattua myös Euroopan tasolla tai vaikka Skoda-cupissakin. Olen muuten huomannut, että KalPassa pari vuotta pelannut Texier on ihan yhtä mielenkiintoinen seurattava änärissä, kuin Mikkola, Kapanen, Koskinen tai Luostarinen. Myös Riikolan pelejä tulee seurattua tarkasti myös AHL:n puolella, kun viime kausina ei ole tullut vastuuta ylhäällä. Ja vaikka Lehkonen pelasi vain pari kautta KalPassa ja oli loukkaantuneena ison osan peleistä, niin silti siinä on enemmän liittymäpintaa, kun pelejä on tullut nähtyä livenä useita kymmeniä ennen rapakon taakse siirtymistä.

Tätä kautta tulee seurattua enemmän niitä NHL-seuroja, jossa pelaa omia kasvatteja ja tulee perehdyttyä enemmän näiden joukkueiden kokoonpanoihin, mahdollisiin ketjukavereihin sekä samoista pelipaikoista kilpaileviin. Esim. Penguinsista tuli seurattua pari kautta, kun Riikola taisteli pelipaikasta Ruhwedelin ja Trotmanin kanssa ja miten Marino ja Petterson ajoivat miehen AHL:n puolelle, eikä taso vain riittänyt vakirosteriin joukkueessa.

Meitä on varmasti monenlaisia NHL:n-seuraajia ja hyvä niin. Väärää tapaa ei ole.
 

Frankie

Jäsen
Suosikkijoukkue
평양시 IFK, Philadelphia Flyers, Arsenal FC
Unelma elää siitä, että McDavid nostaa ikonisesti Stanley Cupin ilmaan ja samaan aikaan taustalla Pulju syö hodaria keskittyneenä. Työnimi vuosisadan urheilukuva.
 

Naamavelli

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Joo tykkään kans seurata ”suomalaisia” joukkueita ensisijaisesti. Pyydän sitä anteeksi.

Silti symppaan tiettyjä joukkueita ja toivon niille menestystä, vaikka niissä ei pelaisi suomalaisia.

Jets tuli kuvioon ns. Paten myötä ja jostain syystä jäi kiinnostamaan myös sen jälkeen, kun Pate siirtyi Jacketsiin. Mutta tällä kaudella huomasin, että Jets ei sytyttänyt enää samalla tavalla kuin viime kaudella (vaikka siellä ei silloinkaan niitä suomalaisia enää ollut). Se vähän harmittaa, koska mielelläni haluaisin siteen johonkin tiettyyn seuraan. Mutta ei se tunnu olevan kovin luontaista.

Anteeksi siis siitäkin.
 

Valajas

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Bolts, Yanni Gourde
Onhan se luonnollista että suomalaiset sytyttää suomalaisia. Itsekin tykkäsin kun Bergenheim, Salo ja Filppula pelasivat takavuosina Boltsissa, mutta mikään kannattamisen lähtökohta se ei koskaan ollut että joukkueessa olisi suomalaisia. Seura on aina isompi kun yksittäinen pelaaja. Esimerkiksi oman kylän pojat Vatanen ja Määttä ovat aina pelanneet joukkueissa jotka ei voisi vähempää kiinnostaa. Mielenkiintoista kyllä nähdä mihin Kemell päätyy. Toiveissa olisi joku Atlanticin jengi.

Monen monta kertaa on tullut kysymys vastaan miksi kannatat Tampaa, eihän siellä ole edes suomalaisia. Futiksessa taas on ihan normaalia olla kovakin fani joukkueelle, jossa ei ole koskaan pelannut tai ei todennäköisesti koskaan tule pelaamaankaan suomalaisia.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Eikö näille ollut joku kuvailukin futispiireissä, oliko mieshuora?
Mieshuora tarkoittaa käsittääkseni yksinkertaisesti vaan sitä, että valikoituu kannattamaan jotain tosi menestynyttä suurseuraa juuri sen menestyksen itsensä takia. Barcelona tai Englannin isoimmat seurat on hyviä esimerkkejä tästä. Ei se siihen liity mitenkään, että pelaako joukkueessa suomalaisia vai ei.
 
Mieshuora tarkoittaa käsittääkseni yksinkertaisesti vaan sitä, että valikoituu kannattamaan jotain tosi menestynyttä suurseuraa juuri sen menestyksen itsensä takia. Barcelona tai Englannin isoimmat seurat on hyviä esimerkkejä tästä. Ei se siihen liity mitenkään, että pelaako joukkueessa suomalaisia vai ei.

Ok, olin siinä uskossa että tarkoittaa ulkomaalaisen joukkueen kannattamista mihin ei ole minkäänlaista sidettä.
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
No kyllä voin kirkkain silmin seurata Ahon ja Heiskasen otteita, kun on ollut ihan konkreettinen kosketuspinta jannuihin. Käsipäiväät siis sanottu. Humble brag!
 

Götze

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ok, olin siinä uskossa että tarkoittaa ulkomaalaisen joukkueen kannattamista mihin ei ole minkäänlaista sidettä.
Olen itseasiassa itsekin ollut tässä luulossa. Eli jos kannattaa mitä tahansa ulkomaalaista seuraa ennemmin kuin sitä oman kylän palloseuraa, on mieshuora. En ole varsinaisesti itse liittänyt menestymistä tähän.

Toki harvemmin täällä muita ruetaankaan kannattamaan kuin niitä isoja ja menestyneitä. Englannin sarjoista varmaan löytyy paljon myös pikkuseurojen faneja.

Todettakoon vielä että itse en ajattele ollenkaan noin ja jokainen kannattakoon sitä seuraa mitä haluaa.
 

Turha Kaukalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, RM, Hyvinkään Tahko, Leijonat
80-luvulta peräisin ollut Oilers-fanitukseni on kieltämättä taas ihan liekeissä, kun siellä on Pulju ja numero 97. On sitä ennenkin seurannut, että miten EDM pelaa mutta nyt paljon tarkemmin.
 

Lösönen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Arizona Coyotes
Nostan hattua seurauskollisille faneille, te olette kannatuksen selkäranka ja pelaajien tuki myös synkkinä hetkinä.
Pakko kysyä että millä tavalla suomalaiset NHL-fanit ovat pelaajien tuki synkkinä hetkinä? Eiväthän nuo pelaajat edes tajua näiden olemassaoloa niin kummallista jos tällaisista etäfaneista jotain tukea saa.
 

FASlapsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Niinhän siinä tietysti vielä kävi, että Carolina pullautui ulos neljän joukosta häviämällä ensimmäisen kotipelinsä 6000 vuoteen, joten kaksi kolmesta suomalaisten supertähtien joukkueista saatiin tässä vaiheessa laulukuoroon. No, jotain hyvääkin kierrokselta saatiin, yksi ei-suomalainen jengi eli Galcary sentään tippui myös pois. Nyt 3/4 jäljellä olevista jengeistä on joku suomalainen pelitouhuissa mukana, Tamba Pay sitten se ainoa pelottava kanto kaskessa joka on yhä hirveän valmis estämään sen ettei iso jalallinen ämpäri tule tänäkään vuonna Suomeen.

Viime kierroksen pareista olin eniten varma siitä, että Carolina kyllä homman hoitaa ja Aho-Teräväinen-Raanta Kotkaniemen lisänumerolla pääsee yhä jahtaamaan Stanley Cupia. Noista jengeistä jotka nyt on vielä jäljellä suomalaiset on valitettavan marginalirooleissa. Mikko Rantanen siellä toki Coloradon kärkiketjuissa matkustelee yhä, mutta vaikean näköistä on miehen touhu ja on tähän asti ollut melko sivuroolissa kakkossyöttöjä keräillen, toiset isot pojat on siellä hommaa vetäneet. Rangersissa Kakko surffailee mitä nyt surffaileekaan, ei ole mainittavia mainetekoja sieltä nähty, ja Edmontonissa Pulju hyvä kun pelaamaan pääsee, samalla kun Koskinen avaa notkeilla kädenliikkeillä luukkua lippis päässä. Lehkonen sitten Coloradon toinen suomalainen, joka semmosella ihan kivalla playoff-vaihteella on vetänyt. Mutta eipä tässä kyllä ole mitään tarvetta haaveilla enää ainakaan siitä Conn Smythestä, Carolinan jatkoonpääsyn kanssa olisi ollut vielä suomalaisia kandidaatteja siihenkin.

Tehdääns tähän väliin myös Teksti-TV Raatimme pleijaripalkintojen osalta tilannekatsaus:

Kon-Tiki Smythe Tikkanen (paras/näkyvin suomalainen playoffeissa)
Tähän oli tyrkyllä viime kierroksen jälkeen Teräväinen, Raanta ja Barkov. No ne on nyt kaikki kesälomilla, kuten myös Aho joka oli vähän niinku bubbling underina vedellyt ekan pleijarikiekan. Jatkoon päässeistä suomalaisista kukaan ei oo oikein mitään ihmeellistä vielä esittänyt, joten saattaa olla raatimme päätyy pitämään tämän pystin tänä vuonna itsellään. Jonkun tartteis nyt tehdä jotain. Rantanen toki voi vaikka mitä taikatemppuja vielä taikoa jos saa itseään kondikseen, tai Lehkonen painaa jotain jatkoaikamaaleja seiskapeleissä. Kakossa on myös potentiaalia mutta kun ei se ikinä tee mitään mikä näkyisi tulostaululla. Pulju ja Koskinen ihan marginaalihessuja, toki Edmontonissa on joskus ennenkin varamaalivahtina pleijareihin lähtenyt suomalainen pelaillut lopulta finaaleissa ja pistellyt nollapeliäkin tauluun. Puljun oletan olevan mahdollisen Edmontonin Stanley Cup -voiton jälkeen näkyvimmässä roolissa voitonjuhlissa.

Jali Kulli (eniten pisteitä playoffeissa)
Teräväinen ja Aho jäivät molemmat saldoon 4+7, ja matkustaja-Rantanen on tasapisteissä 1+10 tehoillaan. Rantaselle yks kakkossyöttö, niin pysti voidaan hänelle jo lähettää. Lehkonen on tällä hetkellä kuudessa tehopisteessä, Kakko ja Pulju kolmessa. Tokihan sieltä voisi vielä 11 pisteen ylikin yltää, jos vain ottaa roolia, mutta kyllä tää vähän nyt niinku Rantasen pystille jo näyttää.

Juha ”Sulaa” Metsola (tasoonsa nähden pahiten flopannut suomalainen playoffeissa)
Aleksander Barkov 2021-22


Tämä jaettiin jo puolivälissä viime kierrosta. Aleksander Barkov, Juha Metsolan henkinen joukkuetoveri, lumiukko, jäyhä jököttäjä, tämä on sinun. Florida floppasi kokonaisvaltaisesti, toki siellä Barkov ei nyt isoin paska ollut, mutta pelasi silti tasoonsa nähden huonosti. Ja eritoten, koska mies on joukkueensa kapteeni ja koko jengi pelasi sen näkösenä että kiinnosteli enemmän pelin jälkeiset strippiklubit kuin jääkiekko, Barkovin naamaa saa ihan aiheesta runtata nyt olohuoneen mattoon ilmestyneeseen pissaläikkään ja huutaa sille että miksi, miksi teit sen, hyi Barkov, hyi! Tuhma poika! Tosi tosi tuhma! Loppuu se saatanan päänsilittely.

Ville-Joel Fucking Leino-Kiviranta (eniten tasoonsa nähden parantanut suomalainen playoffeissa)
Jaa, mitähän vittua sitä tästäkin nyt keksisi sanoa. Ei oo ollu mitään Jolle Kivirantoja tai Ville Leinoja kukaan, Antti Raanta sieltä nyt ehkä eniten nousi varjoista esiin, mutta sitten lopulta kävi kuten Antti Raannalle aina käy, eli mies loukkaantui ja Carolina tipahti. Toistaiseksi en keksi oikein muitakaan kuin Antti Raannan, joka tähän olisi tämän kevään esityksillä oikeutettu. Tehkää nyt Lehkonen, Kakko tai saatana Pulju jotain, niin ei tarvii Raannalle tätä antaa. Se ois vähän sama ku silloin kun Tero Pitkämäki valittiin Vuoden Urheilijaksi, kun se oli tyyliin ollut jossain Dohan Timanttiliigan karsinnassa toiseksi paras ja finaalissakin hienosti seitsemäs.

Ei tästä suomalaisten pleijaritouhusta nyt mitään paraatimarssia Uralille tullut tältä vuodelta. Onneksi olympia- ja MM-kultamitalit hieman kuitenkin lämmittää kaltaistani Karjala-lippistä ja teksti-tv -seuraajaa.
 

Walkin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
On ollut suomalaiset iso pettymys näissä playoffeissa. Rantanen toki painaa yli ppg, mutta silti hieman tahmealta on hänen pelinsä näyttänyt, ei ollenkaan oma itsensä. Barkov ja Aho olivat todella vaisuja. Raanta oli kotona kova, mutta vieraissa selvästi heikompi. Kakko se ei vain saa tehoja aikaan, vaikka mielestäni ajoittain oli Pensiä vastaan yksi Rangersin pirteimmistä pelaajista. Kapanen oli umpisurkea. Husson stratti oli kova, mutta sitten seurasi romahdus.

Lehkonen on varmaan suurin onnistuja odotuksiin nähden, hän painaa todella hyvin Coloradon kärkiketjuissa hommia. Heiskanen oli sen kierroksen ajan hyvä mitä sai pelata.
 
Ville-Joel Fucking Leino-Kiviranta (eniten tasoonsa nähden parantanut suomalainen playoffeissa)
Jaa, mitähän vittua sitä tästäkin nyt keksisi sanoa.
Niko Mikkola? Pelasi mielestäni oivat pleijarit eikä oikein missään pelissä päässyt isommin haukkumaan, jossei nyt luonnollisesti mikään offensiivinenkaan uhka ollut, mutta eipä toki sellaista rooliakaan pelaa. Mutta juu, harmittavan kaukaa näitä saa hakea.
 

Rambokala

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Kyllä vähän voi Kotkaniemeäkin laskea pettymykseksi. 14 peliä ja 0+2 tehoilla.

Kuitenkin varsin kovalla sopparilla tuolla painaa menemään.
Vaikka Jesperi tienaisi 20 miljoonaa kaudessa, ei se raha häntä paremmaksi pelaajaksi tekisi. Eiköhän se pelaa ihan omalla tasollaan, se on sitten joukkueen moka jos maksaa liikaa.

Jättimäisen riskin Canes otti signatessaan Jepun kahdeksaksi vuodeksi. Eihän Kotkaniemellä ole omilla näytöillään ole ollut mitään asiaa pyytää sellaisia summia kuin mitä hänelle maksetaan, eli ihan täysin voi osoittaa Waddelin suuntaan jos ei tästä mitään tule.
 
Viimeksi muokattu:

Oles

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim Ducks, Leijonat
Kotkaniemi taisi edelleen pelata nelosketjun roolissa pudotuspeleissä, koska hän on vaan sentterihierarkiassa alhaalla. Hyvin pelasi, mitä ehdin Canesin pelejä katsomaan. Eikös runkosarjassa Kotkaniemi tuottanut pisteitä hyvään tahtiin peliaikaansa nähden? Taisi olla yksi sarjan parhaita pitkään? Uskon kyllä, että Kotkaniemi pystyy pisteitä tekemään jahka rooli kasvaa. Luultavasti jo ensi kaudella tulee lisää minuutteja, kun oletettavasti Trocheck päästetään menemään ja Kotkaniemi ottaa isompaa roolia. Hän täyttää ensi kuussa vasta 22-vuotta ja NHL-kokemusta on jo 237 peliä runkosarjassa ja pudotuspeleistäkin on jo 43 ottelun kokemus (esim. Aholla 48), joten hyvin on kokemusta kertynyt pohjoisamerikkalaisesta pelistä. Seuraavaksi on otettava askel pisteiden teon osalta.

Uskon, että Kotkaniemestä kasvaa kelpo kakkossentteri, joka iskee 50-60 pistettä kaudessa. Se ei ole kolmosvarauksen arvoinen saavutus, mutta ei ole Kotkaniemen vika, että Montreal halusi sentterin väkipakolla.
 

rpeez

Jäsen
Kotkaniemi taisi edelleen pelata nelosketjun roolissa pudotuspeleissä, koska hän on vaan sentterihierarkiassa alhaalla. Hyvin pelasi, mitä ehdin Canesin pelejä katsomaan.

Jep. Ainakin game 7:ssa minusta Jepu pelasi suhteellisen paljon, joten tuntui luottoa saavan. Statistiikkaa siitä pelistä en kuitenkaan löytänyt todisteeksi. 55% ja risat aloitusprosentti playoffeissa kuitenkin.

Hyvä pelimies minusta hän on, koska pää kestää kovia pelejä ja uskaltaa yrittää kaikenlaista kikkaa. Liikettä vaan räväkämmäksi niin eiköhän sieltä pisteitäkin ala ropista paremmin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös