FASlapsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
No niin, no niin. En tajua enää mitä NHL:ssä tapahtuu, jotkut pelaa vielä runkosarjapelejä ja toiset vissiin kohta pleijareita, joten raatimme on päättänyt laittaa kauden suomalaiset palkinnot jakoon nyt. Koronarajoitusten takia gaala pidetään tänä vuonna etänä, pääni sisällä asuvat raadin jäsenet käyttävät kaikki maskia ja ovat viiden metrin päässä toisistaan. Tilaisuuden juontaja, palkintojen jakajat ja vastaanottajat ja kukkaistytöt ovat kaikki porukkamme jäseniä.

No niin, hyvää iltaa, on aika jakaa kauden 2020-21 palkinnot! Taputtakaa, saatana! Miksei kukaan taputa!!! No olkaa sit tommosia vaivaantuneita nyhjöjä. Aloitetaan:

Kekkonen Mannerheim Rokka Trophy (paras suomalainen)

Tämä palkinto jaetaan kauden parhaalle suomalaiselle, ja porukkamme tarkan teksti-tv analyysin perusteella tämän palkinnon saa Mikko Rantanen. Muita varteenotettavia ehdokkaita ovat Aleksander Barkov ja Sebastian Aho, miksei Roope Hintzkin, kenties jopa Juuse Saros, mutta on tuon Rantasen touhu tällä kaudella ollut sen verran vakuuttavaa että hänelle pysti suotakoon. Coloradon sisäisessä pistepörssissä Mikko meni vikalla kiekalla MacKinnonin ohi, koko NHL:n piste- ja maalipörssin 5. sija, plus-miinuksissa toisena. 1.27 on pistekeskiarvo per peli tältä kaudelta, tällä hetkellä tuo on koko uralta nyt Mikolla 0.949, edellä vain Kurri (1.118) ja Selänne (1.004).

Riitta-Liisa Roponen Trophy (tärkein suomalainen joukkueelleen)

Vaikka Mikko Rantanen olikin paras suomalainen, on raatimme tullut siihen tulokseen että hän ei kuitenkaan ole joukkueelleen kaikkein korvaamattomin pelaaja, Coloradossa riittää tuota hyökkäysosaamista niin saatanasti muutenkin. Porukkamme on tiukan äänestyksen jälkeen päättänyt antaa tämän pystin herralle nimeltä Aleksander Barkov. Floridan kapteeni, osaa kaiken, ei tee virheitä. Teksti-tv:n mukaan joku saatanan Joonatan Matkustaja kylläkin voitti niukasti Floridan sisäisen pistepörssin, mutta me emme perusta päätöksiämme teksti-tv:n numeroihin, paitsi että perustammepas. Mikko Rantasen ohi tärkeydessä omalle joukkuelleen menevät raatimme mielestä myös Sebastian Aho sekä Juuse Saros, molemmat hyvin tärkeitä palasia omalle jengilleen. Roope Hintzkin on aika hilkulla. Tavallaan myös Patrik Laine on tässä kategoriassa korkealla, nyt kun Patella oli vaisu kausi, meni Columbuksellakin ihan päin persettä. Normaalitasollaan operoiva Laine olisi varmasti saanut yksinään hilattua joukkuettaan parempaan suuntaan.

Arttu "Rossi" Harkki Trophy (eniten pisteitä tehnyt suomalainen)

No tässä ei oo mitään äänesteltävää. Ykkönen on Mikko Rantanen, ennen Barkovia ja Ahoa. Erityisen mukavaa, että teksti-tv:n sivulla 238 on peräti kolme suomalaista, kaikki yllämainitut vetivät yli piste per peli tahdilla, ja niin veti myös loukkaantumisten kanssa tapellut Hintz.

Mauri "Raketti" Pekkarinen Trophy (paras suomalainen maalintekijä)

Tämäkin on tilastoista kateltava juttu, ja siellähän se taas on Mikko Rantanen korkeimmalla, ja samat Barkov ja Aho himmeämmillä mitaleilla. 30 maalia 52 peliin on kova suoritus Rantaselta, koko NHL:n maalipörssinkin kärkeä läpi kauden hätyytellyt Rantanen jäi lopulta aika paljon Matthewsille, joka tekaisi aika naurettavat 41 maalia. Suomalaisten listan top-3 jälkeen seuraavat nimet on aika yllättäviä, Donskoi, Hintz ja Puljujärvi, ja mahtuupa sinne vielä Granlundkin väliin ennen kuin tulee Patrik Laine, jonka nimi tähän pystiin oli jo vähän niinku kirjoitettu valmiiksi ennen kauden alkua. Nyt täytyy sitten kumittaa, raatimme kyllä hoitaa sen, ei hätää Mikko.

Marko Kiprusoff Trophy (lussuin suomalainen assistentti)

Marko Kiprusoffin NHL-uran tilastot näyttävät lukemia 0+10. Sama lukema on tällä kaudella herralla nimeltä Markus Nutivaara, ja se oikeuttaa legendaarisen Marko Kiprusoff -pystin saamiseen. Nutivaara on kyllä urallaan maalejakin tehnyt, peräti 17 kappaletta, mutta tällä kaudella ei vaan tuntunut siltä että maaleja ois kiinnostanut tehdä. Muita maaleitta - mutta ei pisteittä - jääneitä suomalaisia tältä kaudelta olivat 0+6 Mikko Lehtonen (tämäkin on Marko Kiprusoff -muistokolikon arvoinen temppu), 0+4 Olli Määttä, 0+2 Urho Vaakanainen ja 0+1 miehet Kristian Vesalainen ja Tarmo Reunanen. Ainoa pelkkiä maaleja tehnyt suomalainen oli muuten lopulta Rasmus Kupari, 1+0. Arttu Ruotsalainen pilasi tilastonsa yhdellä syötöllä, 5+1 oli hänen kauden saldonsa.

Teemu Selänne Winnipeg Trophy (paras suomalainen tulokas)

No sitten päästään taas raadin kanssa pohtimaan. Tulokkaiden pistepörssiä jos katsellaan, niin siellä on melko yllättävä tyyppi ykkösenä - Janne Kuokkanen. Liigassa ennen NHL-kauden alkua tämä ukkeli spelaili menemään aika varjoissa, mutta NHL:ssä lähti sitten kummallisen hyvin homma käyntiin, 8+17=25 tehot tuli New Jerseyn paidassa tehtyä ja tehoissa jäi mm. Patrik Laine, Teuvo Teräväinen ja Kaapo Kakko Kuokkasen taakse. Toinenkin hyvät pointsit tehnyt, edelleen tulokkaaksi näköjään laskettava Eeli Tolvanen on kanssa maininnan arvoinen, 11+11=22 tuli tauluun ja viimein sai Tolvanen jalkaa kunnolla NHL-oven väliin. Muita hyvän tulokaskauden pelanneita kenttäpelaajia olivat mm. Juuso Välimäki ja etenkin alkukaudesta hyviä otteita näyttänyt Eetu Luostarinen.

Mutta nytpä ei kenttäpelaajat kyllä saa tätä palkintoa, koska suomalaiset tulokasmaalivahdit ottivat roolia. Kaapo Kähkösellä oli se mielenvikaisen pitkä voittoputki Minnesotassa, Ville Husso pääsi ihan reippaasti pelaamaan, ja Ukko-Pekka Luukkonenkin esiintyi edukseen kun viimein pääsi paska-Buffalon maalia tilkitsemään. Mutta paras tulokasmokke ja samalla tulokas on kyllä Kevin Lankinen. MM-2019 sankari pölli naama peruslukemilla Chicagon ykkösmoken tittelin itselleen, 37 pelattua matsia eli kaksi kolmasosaa peleistä Lankinen hoiti, enemmän kuin kukaan suomalainen maalivahti, ja koko NHL:n maalivahdeistakin Lankinen sai 7. eniten pelejä vyölleen eli luottoa löytyi. Näistä Lankinen keräsi enemmän voittoja kuin häviöitä vaikka Chicago melko kökkö jengi tällä kaudella olikin. Vähän tuossa on tullut hirviteltyä että mitäs sitten kun Rinne ja Rask lopettaa, ketä maalivahteja siellä Suomella sitten enää on, mutta ei tarvii hirvitellä enää, sieltä niitä taas pläjähti yhtäkkiä useampikin kappale.

Joel Fucking Kiviranta Trophy (kovin suomalainen yllättäjä)

Tässä nyt on tarkoitus siis hakea positiivisinta yllättäjää, negatiiviset on sitten muualla. Tähän voisi kaikki nuo tulokkaat listata taas, ja lisäksi nostaa semmosia nimiä kuin Jesse Puljujärvi, Roope Hintz ja Jani Hakanpää, miksei Kasperi Kapanen ja Joonas Donskoikin. Paljon positiivisesti yllättäneitä suomalaisia saatiin kaudella ihmetellä, mutta kyllä raati on melko yksimielinen siitä että eniten lähtökohtiin nähden yllätti Janne Kuokkanen. Kauden alussa ois voinut pitää hyvänä suorituksena jos pääsisi nyt jonkun verran pelailemaan, eritoten kun se Liiga-stintti Kärpissä oli aika mitäänsanomaton. Ennen tätä kautta oli kolmen kauden aikana pelannut vain 12 NHL peliä, 0+0 tehoila, mutta nyt sitten pelasikin käytännössä koko kauden New Jerseyn kanssa, 50 matsia ja lähti ne kiikaritkin komeasti helvettiin, loppusaldona 25 tehopistettä. Nimenkin oppivat New Jerseyssä kauden edetessä tavaamaan oikein pelipaidan selkämykseen.

Antero Niittymäki Torino 2006 Trophy (paras suomalainen maalivahti)

Juuse Saros
. Ei kahta, eikä edes kolmea sanaa. Saros oli maaginen, alkukausi oli kökköä, mutta loppukaudesta nousi koko NHL:n eliittiin. Vezina-hommia ei varmaan tällä kaudella vielä tarvii jännittää, mutta jos taso pysyy samalla kuin loppukaudesta ensi kaudellakin, voipi olla että siihenkin pystiin saadaan taas uusi suomalaisnimi kirjata. Tuukka Rask pelasi kanssa totutusti ihan kivan kauden, ja Kevin Lankinen oli Chicagossa vakuuttava. Tulokasmaalivahteja saatiin vino pino, paikkansa jo vakiinnuttaneista Raanta, Koskinen ja Korpisalo oikeastaan kaikki pelasivat aika heikon kauden odotuksiin nähden. Yhteensä 13 maalivahtia pääsi pelaamaan, näistä paras torjuntaprosentti oli muuten Kasimir Kaskisuolla, joka ei päästänyt maaliakaan, torjui kaikki 3 laukausta jotka ainoassa pelissään maalia kohti tuli eli torjuntaprosentti on tasan 100%. Huonoin torjuntaprosentti koko NHL:ssä oli valitettavasti suomalaismaalivahdilla, Veini Vehviläinenkin torjui ainoassa pelissään 3 laukausta, mutta meni päästämään yhden maaliin, 75% oli torjuntaprosentti siitä. Kasimir Kaskisuo on siis aivan valtavasti Veini Vehviläistä parempi maalivahti.

Norristolainen Trophy (paras suomalainen puolustaja)

Tää menee taas raadin taisteluksi. Ei oikein semmosta selkeää valintaa saa tästä, puolustajista kukaan ei oikein noussut mitenkään ihmeellisesti esiin. Heiskanen, Ristolainen, Lindell, kaikki pelasivat ihan hyvät kaudet, Heiskaselta ehkä odotettiin vähän enemmän viime kauden pleijari-shown jälkeen, mutta ei se nyt huonosti mennyt tämäkään kausi. Jani Hakanpää pelasi jämerää peruspakkipeliään eka Anaheimissa sen verran hyvin, että Carolina pölli ukkelin omille takalinjoilleen pleijareita ajatellen, ja Hakanpää ehkä jopa hieman nosti tasoaan siirron myötä, pientä kulttimainetta alkoi jo tulla Thorin olemuksellaan. Henri Jokiharju ja Juuso Välimäki pelasivat myös ihan hyvät kaudet, Sami Vataselta ois vähän enemmän odotettu, Mikko Lehtonen ei ollutkaan lähimaillekaan sellainen dominaattori ja mörkö mitä ennakkoon messuttiin. Määtältä kanssa vähän vaisu kausi. Raati tappeli verissäpäin, ja lopputulemana pysti laitetaan postikuljetuksena odotetusti Dallasiin, mutta pakettiin raapustetaankin nimi Esa Lindell. Heiskanen teki eniten pisteitä, mutta ei merkittävästi enemmän kuin Lindell tai Ristolainen. Lindellin plus-miinus on +11, samassa jengissä pelaavalla Heiskasella huomattavasti huonompi -9, ja Ristolaisella totutusti tuplanumeroisilla miinuksilla, -18 tältä kaudelta. Lindell blokkasi 105 vetoa, lähimmäs pääsi Hakanpää 83. Taklauksissa ykkönen oli Hakanpää ennen Ristolaista, kolmantena kuitenkin tässäkin taas Lindell. Tasaisen tappava, takuuvarma suorittaja ja yksi koko NHL:n parhaista puolustavista puolustajista, ei se nyt väärin ole pistää tämä tältä kaudelta Lindellin nimiin. Ei se väärin olisi mennyt jos Heiskasellekin olisi kunnian suonut, Mirolle tämä sit taas ensi kaudella, eiksvaan hei eiksje, vähän nyt Miro kärsi tappiin nousseista odotuksista, mutta raati on horjumaton päätöksessään.

Ville Leino Buffalo 2013-14 Trophy (isoin suomalainen floppi)

Tätä nyt ei oikein voi antaa kenellekään muulle: Patrik Laine. Sinänsä hassua mollata kaveria, joka teki 7. eniten maaleja suomalaisista, eikä merkittävästi jäänyt pisteissä kenellekään omista ikätovereistaan tai nuoremmista. Mutta kun ne odotukset on nyt jo vähän toista Laineen osalta kun vaikkapa samoja pisteitä tällä kaudella iskeneen Puljujärven ja ennen kaikkea Kuokkaseen nähden. Ja olihan se Paten peli ihan kaamean näköistä välillä. -29 plus-miinuksissa tauluun, selkästi rumin lukema koko Columbuksesta, tuo on tommosta rasmusristolais-tasoa jo. Täytyy toivoa että ensi kaudella umpisolmu avautuu ja saadaan taas totutun tappava Laine takaisin. Välillä tulee kaikilla kökköjä kausia, nyt osui Patrikille semmonen. Tuolla jossain jo huudeltiin että joo maitojunalla Liigaan tulee Pate jos ensi kausi menee vielä huonosti: no oikeasti ei toki saatanassa ole tulossa, ehkä joskus 35-vuotiaana sitten voidaan katella lähtiskö joku jäähdyttelykausi tai pari Tapparassa.

Muita odotuksiin nähden pettäneitä tältä kaudelta, no oisko vaikka tuolta Artturi Lehkonen, pisteiden valossa Kakolta oisin odottanut enemmän mutta peli kuulemma oli Kaapolta jo parempaa. Granlund sai loppua kohden juonenpäästä taas kiinni, alussa silläkin oli vähän vaikeeta. Mikko Lehtosesta oli kovat odotukset, niitä mies ei päässyt hätyyttelemään lainkaan. Maalivahdeista Rinteellä alkaa jo ikä painaa, Vezina-vuodet ovat väkisin takana, ja Columbuksen floppitrion täydentämään voi ihan suosiolla laittaa myös Korpisalon. Mikko Koskinenkin vähän hiinä ja hiinä että menikö huonosti vai ei.

Sir Pentti Matikainen Trophy (lähe menee vielä ku ehdit eli suomalainen joka vois suosiolla taputella NHL-uransa jo)

Konkariosastolta Valtteri Filppula, Leo Komarov ja Pekka Rinne alkaa olemaan jo siinä iässä että kohta vois pistää lapun luukulle. Mikko Koivu vielä yritti, mutta hei Columbus, ei siellä jaksanut edes Mikko vääntää, ja Mikko taisteleekin nyt sitten kaukaloiden sijasta jossain ihme oikeussaleissa ex-vaimonsa kanssa. Sitten näitä tämmösiä NHL/AHL välimaastossa kiikkujia, joilla alkaa vaaka jo painaa siihen suuntaan että NHL näyttäisi olevan tekemätön paikka: sinne nyt voisi alkaa niputtaa vaikka Miikka Salomäkeä ja Julius Honkaa, Antti Suomelankin NHL-tie näyttää vähän hankalalta. Maalivahdeista Christopher Gibsonilla ja Kasimir Kaskisuollakin alkaa ikää olemaan jo sen verran, ja näyttöjä sen verran heikosti että oiskohan aika jo lopettaa farmissa ramppaaminen ja siirtyä jonnekin mukavaan paikkaan ottamaan rennosti, Sveitsiin tai miksei Liigaankin. Tai sit KHL:ään vielä vähän rahoja hakemaan.

Tämä pystin saa nyt Pekka Rinne, hellänä muistuksena siitä että nyt alkaa olla aika siirtyä kunnialla sivuun. Rinne on Nashville-legenda, paita nousee varmasti hallin kattoon, on Vezinaa ja Stanley Cup -finaaleissakin pelattu, Saros osaa kantaa jo soihtua tästä eteenpäin, ja tämä kausi meni vielä Rinteeltä ihan kivasti. Nyt kunnialla NHL:stä sivuun, ei mitään brodeurmaisia kikkailuja enää, jos virtaa on niin Kärppiin vielä näyttämään että vittu kun ette antaneet minun silloin nuorena poikana edes pelata vaan Bäckströmiä väsymykseen asti rääkkäsitte.

Ville Peltonen San Jose Trophy (suomalainen joka sai epäreiluinta kohtelua seurajohdolta eikä saanut ansaitsemaansa jääaikaa)

Tämän pystin saa Arttu Ruotsalainen. Buffalo oli paskempi kuin koskaan, tappiosta toiseen hiihtelivät mutta ei silti päässyt Ruotsalainen näyttämään osaamistaan. Kun kausi oli jo kustu, pääsi Arttukin vähän neppailemaan ja pisti ihan muikeat 5+1 tauluun - enemmän maaleja kuin mitä vaikkapa Eichel ja Hall olivat saaneet yhteensä koko kauden aikana tehtyä. Winnipegissä myös Niku ja Heinola eivät oikein päässeet näyttöjään antamaan, Otto Somppi pisti Tampa Bayn farmissa ihan hyvät tehot tauluun mutta vaikeetahan se on jonkun Sompin tonne Tampa Bayhyn murtautua. Buffaloon sen sijaan olisi pitänyt kelvata vaikka Matti Hana, mutta ei kelvannut Ruotsalainen. Maalivahdeista Luukkonenkin olisi saanut päästä aiemmin näyttämään Buffalon vatipäille osaamistaan, pelasi erittäin hyvin kun maalille pääsi, harmillisesti loukkaantui sitten loppukaudella. Joel Kiviranta sai aika vähän peliaikaa, vaikka oli viime pleijareiden sankari, mutta siellä oli kai jotain loukkaantumishäikkää. Kaapo Kakko ois kanssa saanut raadin mielestä hieman enemmän saanut olla kentällä.

Tommy Salo Salt Lake City 2002 Valko-Venäjä Trophy (flopannein suomalainen maalivahti)

Tämän saa Joonas Korpisalo. Nousi raatimme näkökulmasta aikoinaan melko puskista NHL-jengin ykkösvahdiksi, mutta tällä kaudella ei kyllä vastannut odotuksiin, joku vitun Elvis sieltä nousi ohi. Mikko Koskisellakin aika heikko kausi.

Tauski Peltonen Trophy (kovin suomalainen rähisijä ja tappelija)

Ei siellä nyt oikein ketään kunnon rähisijää ja kiusanhenkeä ollut tällä kaudella. Laine yritti pari kertaa tapella kun ei muutakaan keksinyt, Niko Mikkola otti ihan kunnon nyrkkitappelun tuossa loppukaudelta, ja oliko Jani Hakanpääkin kerran tai pari lyöntitalkoissa mukana. Kerran vain, näköjään, samaten myös Laineelle, Kapaselle, Mikkolalle ja Lindellille on tappeluita merkattu 1 kpl tämän kauden osalta. Jäähytilaston voitti Rasmus Ristolainen, mutta aika vaatimattomilla 36 jäähyminuutilla, Hakanpää hävisi minuutilla. Taklauksia jakoi eniten Jani Hakanpää, 215 kpl, tuo on ihan kärkipäätä koko NHL:n tasollakin. Leo Komarov varmaan jotain pientä kivaa on edelleen harrastanut, mutta tappeluita ei yhtäkään. Raati on nyt ihan sekasin tän kanssa, kenelle me nyt vittu tää annetaan? Laitetaan pakettikorttiin nimi Jani Hakanpää, noi taklausmäärät on sen verran komeat.

Lady Boy Trophy (kiltein ja herttaisin suomalainen)

Eniten pelejä pelannut, ja ilman jäähyminuutteja selvinnyt, on Olli Juolevi. Pelimääriin nähden hyökkääjistä Eeli Tolvanen ja Roop Hintz eivät minuutteja juurikaan keränneet, molemmila 4 min. vaikka pelejä yli 40 kpl. Kasperi Kapasella vain yksi 2 minuutin jäähy, mutta sitten on tuo tappelusta tullut 5 minuuttia, ei ole Lady Boyn hommia tommoset. Pakeista Henri Jokiharjullakin vain 4 minuuttia jäähyjä, vaikka pelasi 46 matsia. Kiltin pojan perikuva Aleksander Barkov oli ihan raivohullu, mikä lie vesikauhu mieheen iskenyt, 14 minuuttia jäähyjä yhteensä. Jaaha, raati on jo kaivertanut tuohon pystin kylkeen nimen Olli Juolevi, no menköön sinne sitten.

Siinä oli kauden 2020-21 suomalaispalkinnot. Ihan sama vaikka kausi on osin vielä kesken, raatia ei kiinnosta, porukkaa ei kiinnosta, pystit on jaettu jo, niistä ei voi valittaa eikä niitä voi todellakaan palauttaa. Yleisöpalautteen täydellisestä puuttumisesta huolimatta raati jakaa palkinnot seuraavanakin vuonna, jos viitsii ja muistaa.
 
RAPORTOI

FASlapsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Suomalaiset pleijareissa! Mites nää nyt menee, jos nyt tähän boldattuna pistelen joukkueiden suomalaiset jotka vissiin pääsee pelaamaan, ja sit tommosiin kekkulisulkeisiin jengeissä mukana olevat, mutta jotka tuskin pääsevät pelaamaan näitä pelejä ellei jotain kummallista tapahdu:

Colorado (Mikko Rantanen, Joonas Donskoi) - St. Louis (Niko Mikkola, [Ville Husso])
Vegas (ei ketään) - Minnesota (Kaapo Kähkönen)
Toronto (ei ketään) - Montreal (Joel Armia, Jesperi Kotkaniemi, Artturi Lehkonen)
Edmonton (Jesse Puljujärvi, Mikko Koskinen) - Winnipeg (ei ketään [Sami Niku, Ville Heinola, Kristian Vesalainen])

Pittsburgh (Kasperi Kapanen, [Juuso Riikola]) - NY Islanders (Leo Komarov)
Washinton (ei ketään) - Boston (Tuukka Rask, [Urho Vaakanainen])
Carolina (Sebastian Aho, Teuvo Teräväinen, Jani Hakanpää) - Nashville (Juuse Saros, Pekka Rinne, Mikael Granlund, Erik Haula, Eeli Tolvanen [Kasimir Kaskisuo])
Florida (Aleksander Barkov, Markus Nutivaara [Juho Lammikko, Eetu Luostarinen, Aleksi Heponiemi]) - Tampa Bay (ei ketään [Christopher Gibson])

Kellähän noista nyt ois parhaat mahikset voittaa Stanley Cup, oisko Coloradon veijoilla? Itse toivoisin että Carolina voittaisi, ja Sebastian Aho saisi ensimmäisen Stanley Cupinsa vyölleen, sehän on selvää että mies tulee vielä ottamaan Jari Kurrin kiinni noissa voitoissa kuitenkin.

Sit taas saatana sentään tuolla on liian paljon kyllä noita hyviä jengejä joissa ei oo yhtään suomalaista. Kuivaa on kyllä ollut suomalaisten Stanley Cup -voittajien kanssa, edellinen on vuodelta 2017, Olli Määttä, ja sitä edellinenkin on Olli Määttä, vuodelta 2016. Ville Husso nimellisesti kuului 2019 St. Louisin voittajajengiin, mutta ei se kai tainnu saada ees nimeään pystiin?

Carolina - Nashville parista tulee väkisinkin paljon suomalaisia ruumiita, mutta onneksi myös paljon seuraavalle kiekalle jatkajia.

Floridan suomalaislegioona on huvennut taistelupariin Barkov-Nutivaara, ja ihmekös tuo ettei Florida ole pärjännytkään. Suomalaiset kentälle niin tulee voittoja!

Ideaalimaailmassa tästä ekalta kiekalta tippuu pois Vegas, Toronto, Winnipeg, Washington ja Tampa Bay. Sitten tulee ainakin yksi suomalaisnimi pystiin. Mutta paskamaailmassa tietty noi kaikki pääsee jatkoon - kai se ois myös melko realistista, tai no oisko Edmonton jonkinlainen ennakkosuosikki Winnipegiä vastaan, Boston ja Washingtonkin kai on aika tasavahvoja. En tajua miten homma tästä seuraaville kierroksille sitten jatkuukaan, katotaan sitä sitten kun teksti-tv:llä on tästä tietoa.

Jere Lehtinen on yhä ainoa suomalainen, jolla on taskussaan sekä MM-kultamitali että Stanley Cup -voitto. Tällä kaudella tuohon ryhmään voisi päästä Leo Komarov, Jani Hakanpää, Niko Mikkola, tsägällä myös Eetu Luostarinen ja Juho Lammikko. Ja toki myös Olli Määttä, mutta se ei ole NHL:n asia.

Pleijareissa mukana olevista suomalaisista Stanley Cup -voitto on jo Tuukka Raskilla ja Teuvo Teräväisellä. Stanley Cup -finaaleissa turpaan on ennättänyt aiemmin ottamaan Joonas Donskoi, Pekka Rinne, Juuse Saros ja Erik Haula. Niin ja Tuukka Rask, kahdestikin, mutta kun se on voittanutkin jo niin ei surra miehen tappioita.
 
RAPORTOI

Rara

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Jokerit Suomessa, Jymyjussit
Paljon ja kovia suomalaisia tässä on kyllä vielä jäljellä. Kokonaisuutena myös positiivinen runkosarja suomalaisten osalta. Lopulta nämä ovat kuitenkin lähes yksi hailee, sillä Stanley cupia sitä suomalaisille eniten toivoo. Runkosarjan tilastot ovat sitten vain plussaa. Tuo edellinen voittaja Määttäkin oli vähän kaksipiippuinen juttu kun vastapuolella oli Rinne, Saros ja Salomäki. Edellinen suomalaisnäkökulmasta hyvin päättynyt finaali oli 2015 kun Timonen ja Teräväinen nostelivat kannua. Tätä aiempi onkin sitten jo 2007 ja Selänteen voitto. Toki muitakin suomalaisvoittoja on tuossa välissä ollut, mutta olivat suomalaisnäkökulmasta ns. neutraaleja tuloksia kuten vaikkapa vuonna 2011 Rask vs Salo.

Hyvä sauma on, että nyt tulee ainakin yksi ja kenties useampikin suomalaisvoittaja, mutta kyllähän tässä kaikki ainekset on siihen, että final fourissa pelaavat lopulta Tampa, Vegas, Toronto ja Washington. Ja kaikkia vituttaa.
 

Juuriskapää

Jäsen
Suosikkijoukkue
Buffalo, Leeds Rhinos, Lukko, TPS, TUTO, RNK
Minulle tuli täytenä yllätyksenä, että Mikko Rantanen voitti koko NHL:n +-tilaston runkosarjan osalta. Coloradon faneista HF:llä kun osa vinkuu Rantasen puolustuspelaamista niin voitti oman ketjussakin tilastot hyvällä erolla. Onkohan ensimmäinen kerta ikinä kun suomalainen voittaa tuon tilaston, jota itse kyllä arvostan suuresti. Ero Laineeseen oli vaivaiset 58.
 
Suomen hallitus - fantsua

vetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Wesa, CAR, IPA
Kellähän noista nyt ois parhaat mahikset voittaa Stanley Cup, oisko Coloradon veijoilla? Itse toivoisin että Carolina voittaisi, ja Sebastian Aho saisi ensimmäisen Stanley Cupinsa vyölleen, sehän on selvää että mies tulee vielä ottamaan Jari Kurrin kiinni noissa voitoissa kuitenkin.
Sama toki on toive. Mutta tuohan on ihan huumoria että Jarin ottaisi kiinni. Aloittaisi Teuvosta.
 
'Cause I'm kind of like Han Solo always stroking my own wookie

FASlapsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
4 pleijaripelin kierroksella suomalaisille tehot 5+4, ei huano. Kymppikin meni rikki jos lasketaan mukaan myös Välimäen syöttöpiste noista samaan aikaan pelattavista Calgary-Vancouver -hassuttelupeleistä.

Vesalainen oli Winnipegin paidassa ainakin tän ekan pelin, pidäpä Kristian ittes siellä nyt, niin sit ei harmittaisi niin paljon vaikka ilkeiden Patrik Laineen koulukiusaajien Winnipegkin voittaisi koko roskan. Tulisi suomalaisnimikin sitten sinne pystin kylkeen kaikkien kiusaajien joukkoon.
 
RAPORTOI

ChosenTwo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Washington Capitals & suomalaiset NHL:ssä
Vesalainen oli Winnipegin paidassa ainakin tän ekan pelin, pidäpä Kristian ittes siellä nyt, niin sit ei harmittaisi niin paljon vaikka ilkeiden Patrik Laineen koulukiusaajien Winnipegkin voittaisi koko roskan.
Vesalaisen keskimääräinen peliaika runkosarjassa oli 8:41. Yksittäisissä peleissä vastuuta annettiin esimerkiksi 5:55, 5:42 ja huikean 3:40 kellotuksen verran, maksimin ollessa 13:40. Siksipä nyt tulikin ihmeteltyä, kun pudotuspeleissä ensimmäiseen otteluun mies sai peliaikaa 15:22. Tässä on ollut kokoajan taustalla Winnipegin suuri suunnitelma säästellä Vesalaista pudotuspeleihin?
 

Noppa10

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Vesalaisen keskimääräinen peliaika runkosarjassa oli 8:41. Yksittäisissä peleissä vastuuta annettiin esimerkiksi 5:55, 5:42 ja huikean 3:40 kellotuksen verran, maksimin ollessa 13:40. Siksipä nyt tulikin ihmeteltyä, kun pudotuspeleissä ensimmäiseen otteluun mies sai peliaikaa 15:22. Tässä on ollut kokoajan taustalla Winnipegin suuri suunnitelma säästellä Vesalaista pudotuspeleihin?
Joo, se on periaatteessa sama homma kuin Tampan ja Nikita Kucherovin kohdalla. Nikitalle jouduttiin keksimään loukkaantuminen, mutta nuorempana (ja waiver-vapaana) poikana Kristian sujahti kätevästi farmin puolelle. Olosuhteiden pakosta joutuivat ottamaan sen mukaan 12 peliin, mutta minimoivat niissä mahdollisuuden, että tuleville playoff-vastustajille paljastuisi se salainen ase. Tähän astihan plääni on toiminut 100% varmuudella.
 

jalperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa,sympatiat Itä-Kaakkois-Suomi-Turku akselille
Ei oo tainnu olla näin montaa pelaajaa koskaan ennen taalajäillä? 10 vuoden takaiseen, jos vertaa niin tais olla 30 ja ei voi sanoa, että määrä olis korvannu laadun.
Juu. 49 oli aiempi ennätys. Meni siis 50 pelaajan lisäks 60:n raja rikki samal kaudella.
 

Bosco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Pittsburgh
Barkov piti loppuun saakka kiinni maalipörssin top-10 paikasta, joten siten historiallinen kausi suomalaisittain kun ensimmäistä kertaa samalla kaudella kaksi suomalaista maalipörssin top-10 sijoilla. Rantanen sijoittui viidenneksi ja Barkov jakoi yhdeksännen sijan.
 

Naamavelli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jets & Jellonat
Vesalaisen keskimääräinen peliaika runkosarjassa oli 8:41. Yksittäisissä peleissä vastuuta annettiin esimerkiksi 5:55, 5:42 ja huikean 3:40 kellotuksen verran, maksimin ollessa 13:40. Siksipä nyt tulikin ihmeteltyä, kun pudotuspeleissä ensimmäiseen otteluun mies sai peliaikaa 15:22. Tässä on ollut kokoajan taustalla Winnipegin suuri suunnitelma säästellä Vesalaista pudotuspeleihin?
Kyllä syy taisi ihan olla se, että nostettiin suoraa kakkosketjuun Stastnyn ja Copp:n kanssa, koska Ehlers ja Dubois ovat loukkaantuneena. Hänet nähtiin kumma kyllä parempana stunttina kuin Perreault, joka yleensä nousee ylempiin ketjuihin muiden loukkaannuttua. HF Boardsin kommenttien mukaan pelasivat ketjuna hyvin ja moni olikin sitä mieltä, että ketju voisi olla loistava kolmosketju, jos kaikki olisivat terveenä.
 
Viimeksi muokattu:

Rautapohkeet

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Rantasenkin kupla puhjennut? Mikko on matkustellut vain 2 pisteen keskiarvolla pinnoja pudotuspeleissä, kun samaan aikaan ketjukaverit ovat nakuttaneet 2,5 ja 3,5 pisteen keskiarvolla per peli.

Hienoa nähdä kyllä, että suomalaiset pitävät tasonsa myös playoffien puolella ja kenties nostavatkin sitä. Aho ja Teukka toki ennenkin pelanneet hyvin ja sama laulu taitaa jatkua, Barkov ei paljon näitä pelejä ole pelaillut ja hankalalta näyttää jo tilanne jatkon kannalta, toivotaan että vielä pelit jatkuu. Sitten tämä Rantanen pelailee "normipelejään" ja pari pinnaa täältä ja pari tuolta ja viime kevään Heiskanen oli aika uskomatonta seurattavaa. Hienoa nähdä, että nämä uuden sukupolven pelaajat ottavat vastuuta myös isommissa peleissä!
 
Suurin ongelma on se, että ei ole ongelmia, on vain ratkaisuja.

Jyyd

Jäsen
Suosikkijoukkue
♠, Flyers, Giroux
Rantasenkin kupla puhjennut? Mikko on matkustellut vain 2 pisteen keskiarvolla pinnoja pudotuspeleissä, kun samaan aikaan ketjukaverit ovat nakuttaneet 2,5 ja 3,5 pisteen keskiarvolla per peli.

Hienoa nähdä kyllä, että suomalaiset pitävät tasonsa myös playoffien puolella ja kenties nostavatkin sitä. Aho ja Teukka toki ennenkin pelanneet hyvin ja sama laulu taitaa jatkua, Barkov ei paljon näitä pelejä ole pelaillut ja hankalalta näyttää jo tilanne jatkon kannalta, toivotaan että vielä pelit jatkuu. Sitten tämä Rantanen pelailee "normipelejään" ja pari pinnaa täältä ja pari tuolta ja viime kevään Heiskanen oli aika uskomatonta seurattavaa. Hienoa nähdä, että nämä uuden sukupolven pelaajat ottavat vastuuta myös isommissa peleissä!
En tiedä onko tämä mun päähän lyöty stereotypia myös, mutta eihän suomalaiset ikinä ole ratkaisijan roolissa ollut oikein. Tyyliin kun ei ikinä voiteta mitään, ikuisia altavastaajia.

Mutta nyt tosiaan nämä herrat ovat huikeita, eivätkä varmasti sula tosipaikan tullen. Carolina-Colorado olisi unelmafinaali suomalaisittain, se kai voinee toteutua teoriassakin.
 
"Mene poika nukkumaan kun et kiekosta mitään ymmärrä."

rpeez

Jäsen
Mielenkiintoiset peliajat Hakanpäällä viime yönä.

Eka ja toka erä himpun yli 4 min per erä, mutta kun piti johtoa turvata Hakanpää pelasi 3. erässä melkein 9 minuuttia, eli silmäni ei valehdelleet kun tuntui että on koko ajan kentällä.

Luottoa siis löytyy, eikä ihme, Hakanpää ei ota turhia jäähyjä vaan pelaa kylmästi koollaan vastustajaa pois.
 
Suosikkijoukkue
⚠Vaadin, että löylyhuoneen voi ignorata
Rantasenkin kupla puhjennut? Mikko on matkustellut vain 2 pisteen keskiarvolla pinnoja pudotuspeleissä, kun samaan aikaan ketjukaverit ovat nakuttaneet 2,5 ja 3,5 pisteen keskiarvolla per peli.

Hienoa nähdä kyllä, että suomalaiset pitävät tasonsa myös playoffien puolella ja kenties nostavatkin sitä. Aho ja Teukka toki ennenkin pelanneet hyvin ja sama laulu taitaa jatkua, Barkov ei paljon näitä pelejä ole pelaillut ja hankalalta näyttää jo tilanne jatkon kannalta, toivotaan että vielä pelit jatkuu. Sitten tämä Rantanen pelailee "normipelejään" ja pari pinnaa täältä ja pari tuolta ja viime kevään Heiskanen oli aika uskomatonta seurattavaa. Hienoa nähdä, että nämä uuden sukupolven pelaajat ottavat vastuuta myös isommissa peleissä!
Kyllä nämä nykyajan suomalaispelaajat mättävät näissä helpoissa peleissä pisteitä. Sitten kun pitäisi 15 pelin runkosarjakierroksella tehdä 20 pinnaa, niin veljet tekevät ilta toisensa jälkeen itsensä pieniksi.
 
Liity yhteiseen rintamaan! Vaadimme, että löylyhuoneen voisi piilottaa! Osoita tukesi kopioimalla lihavoitu teksti allekirjoitukseesi.

he’s like a lizard, the way a lizard takes his tongue and sticks it as far as it does and retrieves what it was trying to do - Paul Fenton, 2019

Jippo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Koska suomalaisten on toistaiseksi turha haaveilla kolmen kullan kerhosta (kiitti vaan Saku Koivun maila), niin ajattelin, että voisi hän soveltaa. Tai ei se ole mitään soveltamista, neljän kullan kerho on ihan oikea juttu, mutta silti.

Eli jännityksellä odotan, kenestä tulee ensimmäinen nuorten (U20) maailmanmestari, aikuisten maailmanmestari ja Stanley Cup -voittaja samassa paketissa. Tällä lisäyksellä kahden kullan miehiä saadaan joitakin lisää ( Teräväinen ainakin, varmasti muitakin), mutta eipä taida kolme löytyä keneltäkään. Harmittavasti junnukulta kiersi Määtän, joten ei taida olla kandidaattejakaan kolmeen nyt keväällä.

Edit: Onhan siellä kandidaatti, Niko Mikkola.
 
Tsuba enker öm öm.

vanukas

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Sebastian Ahon kiekkokoulu
Kyllä nämä nykyajan suomalaispelaajat mättävät näissä helpoissa peleissä pisteitä. Sitten kun pitäisi 15 pelin runkosarjakierroksella tehdä 20 pinnaa, niin veljet tekevät ilta toisensa jälkeen itsensä pieniksi.
Onhan tämä surkeaa, että suomalaisveljien piti odotella 16 pelin kierroksia, että riittää. Jos riittää sittenkään.
 

Turha Kaukalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, RM, Hyvinkään Tahko, Leijonat
Koska suomalaisten on toistaiseksi turha haaveilla kolmen kullan kerhosta (kiitti vaan Saku Koivun maila), niin ajattelin, että voisi hän soveltaa. Tai ei se ole mitään soveltamista, neljän kullan kerho on ihan oikea juttu, mutta silti.

Eli jännityksellä odotan, kenestä tulee ensimmäinen nuorten (U20) maailmanmestari, aikuisten maailmanmestari ja Stanley Cup -voittaja samassa paketissa. Tällä lisäyksellä kahden kullan miehiä saadaan joitakin lisää ( Teräväinen ainakin, varmasti muitakin), mutta eipä taida kolme löytyä keneltäkään. Harmittavasti junnukulta kiersi Määtän, joten ei taida olla kandidaattejakaan kolmeen nyt keväällä.

Edit: Onhan siellä kandidaatti, Niko Mikkola.
Otetaan se 18-vuotiaiden kulta mukaan myös.

Onkohan kellään muuten koko sarjaa eli parit junnukullat, aikuisten kulta, olympiavoitto, Stanley Cup ja ehkä vielä World / Canada Cup päälle? No niin, tämähän jo kuuluu tilastokummallisuuksiin.

Eikö Tuomo Ruutu ole vähän sellainen useammankin hopean mies? On sillä yksi kultakin.
 
KIITOS
MODERAATTORIT
27.1.2021–6.2.2021
Suosikkijoukkue
Leijonat, U20
Otetaan se 18-vuotiaiden kulta mukaan myös.

Onkohan kellään muuten koko sarjaa eli parit junnukullat, aikuisten kulta, olympiavoitto, Stanley Cup ja ehkä vielä World / Canada Cup päälle? No niin, tämähän jo kuuluu tilastokummallisuuksiin.

Eikö Tuomo Ruutu ole vähän sellainen useammankin hopean mies? On sillä yksi kultakin.
Ekana tuli Crosby mieleen mutta U18 kultaa ei löydy.
 
Suosikkijoukkue
Leijonat, U20
Otetaan se 18-vuotiaiden kulta mukaan myös.

Onkohan kellään muuten koko sarjaa eli parit junnukullat, aikuisten kulta, olympiavoitto, Stanley Cup ja ehkä vielä World / Canada Cup päälle? No niin, tämähän jo kuuluu tilastokummallisuuksiin.

Eikö Tuomo Ruutu ole vähän sellainen useammankin hopean mies? On sillä yksi kultakin.
Jokiharju ja Kakko ovat Stanley Cupin päässä tästä missä ei olympialaisia/world cupia oteta mukaan eli U18 U20 ja aikuisten kullat löytyy.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy