Mielestäni nyt kyllä selkeästi aliarvostat Dadonovia ja Hoffmania. Molemmat selkeitä ykköskorin jätkiä mielestäni. Sen toki myönnän, että laitureiden osalta Barkov antaa silti jonkin verran tasoitusta Coloradolle ja Bostonille.
Mielestäni nyt kyllä selkeästi aliarvostat Dadonovia ja Hoffmania. Molemmat selkeitä ykköskorin jätkiä mielestäni. Sen toki myönnän, että laitureiden osalta Barkov antaa silti jonkin verran tasoitusta Coloradolle ja Bostonille.^ Siis Barkovhan juuri antaa muille ketjutovereilleen avut pelata hyökkäävämmin kun on niin loistava omassa päässään. Tätä samaa tapahtuu myös mainitsemiesi Coloradon ja Bostonin 1-ketjuissa.
Ja kyllä Dadonov ja Hoffman ovat lähemmäs 2-ketjun tasoa kuin ykkösen. Eli melko iso ero verrattuna noihin kahteen muuhun.
Miksi tuijotat yksittäisten pelaajien pisteitä? Ei se nyt edelleenkään ollut pointtini. Kun pelaaja on äärimmäisesti hyökkäyspelitaitojaan maksimoiva ja pelaa samalla mentaliteetilla pelaavien ketjukavereiden kanssa ja vieläpä oikein roolitettuina, niin silloin niitä maaleja vaan tehdään selkeästi enemmän kuin vastustaja tekee, vaikka niitä välillä päästettäisiinkin.
Vaan kun et kuitenkaan pysty sitä osoittamaan katsomalla pelkästään yksilön omia pisteitä. Siinäpä menet täysin metsään, kun niitä tuijotat.Jos keskustelun aiheena on yksittäisen pelaajan hyökkäys/puolustusorientoituneen ajatusmaailman vaikutus siihen, että saisi joukkueensa tekemään huomattavasti vastustajaa enemmän maaleja, on mielestäni validi argumentti osoittaa, että sellaista pelaajaa ei ole NHL-tasolla olemassakaan, jonka +merkkinen vaikutus joukkueen maalimäärään ottelukohtaisesti olisi useita maaleja.
Kyllä, Lehtisen Selke-vuosina 1998, 1999 ja 2003 pelattiin äärettömän offensiivista kiekkoa. Määritelmän kaltaisia "hyviä" Selke-voittajia lienevät myös esim. Michael Peca, John Madden ja Kris Draper viime vuosikymmenen alusta? Niissä vauhtiajoissa ja maalijuhlissa oli tosiaan ihan hyvä, että oli heidän kaltaisiaan tunnollisesti puolustavia pelaajia tasapainottamassa muuten täysin villiä offensiivista peliä. Maddenin Devils oli varmaan seksikkäimpiä menestysjoukkueita NHL:n historiassa. Onneksi oli Madden-Pandolfo, ettei meno täysin karannut käsistä.Selke oli hyvä juttu silloin kun pelattiin todella offensiivista kiekkoa, mutta tarvittiin kuitenkin Esa Tikkasen ja Jere Lehtisen kaltaisia tunnollisesti puolustavia kavereita tasapainottamaan ketjuja. Antoivat Gretzkyn ja muiden offensiivisien nerojen keskittyä siihen missä he olivat parhaimmillaan. Näin sen kuuluisi olla, jotta lätkässä olisi oikeasti enemmän kiinnostavuutta ja elämyksiä.
Nyt joku Selke on ällöttävä jääkiekon tappajien palkinto, jolla palkitaan usein 1. tai 2. ketjun senttereitä, jotka pelaavat ylipuolustavasti vastustajan ja omankin joukkueen hyökkäyspeliä tappaen tai ainakin laimentaen, sen sijasta että keskittyisivät olemaan ensisijaisesti joukkeensa hyökkäyspelaamisen ja pelinrakentamisen sieluna.
Montako tällaista pelaajaa on NHL:ssä, jotka tekevät selkeästi enemmän maaleja kuin päästävät? Ja puhutaan ilmeisesti sinun logiikallasi myös sellaisesta pelaajasta, joka tekee(/on edes mukana maalissa tehopisteellä) maaleja enemmän, kun vastustaja hänen kentällistään vastaan. Jos katsotaan vain +/- -tilastoa, niin kärjessä on Nick Boninoa, Jeff Skinneriä, Colton Sissonssia, Gabirel Landeskogia ja Ron Hainseyta. +/- -tilasto antaa jopa liian hyvän kuvan näistä pelaajista, koska +/- kehittyy paranee, vaikket olisi maalissa mukana varsinaisesti. Jos pelaaja varastaa puolustuksesta, niin todennäköisesti omaan päähän uppoaa myös aika kovalla prosentilla, vaikka varastava pelaaja iskisi edes ~15% laukaisuprosentilla maaleja.Et näköjään ymmärtänyt sitten lukemaasi lainkaan. Puhuin asennoitumisesta ja tasapainosta Barkovin pelissä, sekä siitä, että hänellä olisi niin erityislaatuiset taidot hyökkäyspäähän, että hän pystyisi auttamaan joukkueitaan enemmän ottamalla vielä selkeästi aktiivisemman otteen hyökkäyspeliinsä. Hänen pääfokuksensa pitäisi olla tehdä maaleja SELKEÄSTI enemmän kuin vastustaja tekee hänen kentällä ollessaan. Nythän näin ei tapahdu, koska Barkov keskittyy selkeästi enemmän siihen miten estää vastustajan maalinteko, kuin siihen, että maaleja tehtäisiin SELKEÄSTI enemmän kuin vastustaja. Siinä sinulle kerrointa. Tehdä paljon enemmän maaleja kuin itse päästää. Siihen pitäisi jokaisen hyökkäyspään pelaamisessa erityisen taitavan pelaajan loppujen lopuksi pyrkiä maksimaalisesti. Päästetyt maalit menettävät merkityksensä jos teet niitä helvetisti vielä enemmän kuin vastustaja.
Ja kyllä olen sitä mieltä, että maalien tekeminen on aina ollut ja sen pitäisi aina olla tärkeämpää kuin maalien estäminen. Filosofinen juttu loppujen lopuksi, mutta jokainen valitsee sen mitä arvostaa ja minkä uskoo olevan itse pelin kehittymisen kannalta parasta.
Bostonin 1. ketju on niin hyvä mitä se on täydellisen roolituksen sekä erinomaisen kemian takia, mikä ketjussa olevilla pelaajilla on keskenään. On myös hyökkäyspäähän erittäin aktiivinen ja aggressiivinen ketju, jonka tehokkuus maalien estämisessä perustuu kyllä vielä enemmän siihen, että hyökkäys on paras puolustus, kun ei vastustajalle anneta mahdollisuutta saada kiekkoa kovin usein, eikä myöskään anneta heille etulyöntiasemaa keskittymällä pelissään enemmän puolustamiseen kuin itse tärkeimpään, eli hyökkäämiseen.
Ja muuten Begeron on muuttanut peliään sen myötä kun on saanut pelata noiden itseään loistavasti täydentävien laitureiden kanssa. Hänen pelinsä on nykyään paljon tasapainoisemmin hyökkäävää ja rohkeaa peliä. Paljon parempi asenne Bergeronilla on hyökkäyspään pelaamisessa kuin Barkovilla nykyään, vaikkei toki Bergeronilla ole sinänsä läheskään yhtä hyviä taitoja hyökkäyspeliin, kuin Barkovilla olisi, jos lopettaisi tuon nossöilynsä. Toki Bergeronilla on itselleen ideaalit ketjukaverit. Tätä asetelmaa ei ainakaan samalla tavalla ole Barkovilla, vaikkakin olen kyllä sitä mieltä, että Dadonv ja Hoffman olisivat jo kyllä siihen suuntaan, kun vain Barkov saisi heidän molempien kanssa tasakentällisin myöskin pelata riittävästi.
Asenne pelata tiettyä peliä on aina hieman eri asia, kuin puhtaat taidot pelin eri osa-alueilla.
Mutta turhaanhan me tässä väittelemme, kun sinä selkeästi olet puolustus aina ensin-pelifilosofian kannattajan ja olet selvästi ostanut tuon massoille vuosien varrella hyvin läpi menneen peliä huonompaan suuntaan vieneen ajatusmaailman. Puolustuspelaamisen fanipoika siis.
Lätkähän on aivan helvetisti tylsempää katsottavaa, kuin mitä se oli 80- ja 90-luvuilla. Peli ei todellakaan ole kehittynyt, ainakaan hyvään suuntaan, vaikka tällaistakin ajatusta pelin ihanasta evoluutiosta on massoille kovasti haluttu esittää.
Lower body injury, day-to-dayMikäs Antilla muuten on, kun ei ole hetkeen pelannut? Jokin vamma?
Enimmillään yhdellä kierroksella pelanneita suomalaisia on ollut 31 kpl. Ennätystä sivuttiin jo aikaisemmin tällä kaudella (13.10.2018). Ensimmäisen kerran 31 meikäläistä pelasi kierroksella 2.12.2006.Seuraavana pe-la yönä pelaavat kaikki muut joukkueet paitsi Kings. Mikä on yhtenä päivänä pelanneiden suomalaisten ennätys?
Kiitos! Onko noihin laskettu luukulla olevat maalivahdit vai pelkästään pelaavat?Enimmillään yhdellä kierroksella pelanneita suomalaisia on ollut 31 kpl. Ennätystä sivuttiin jo aikaisemmin tällä kaudella (13.10.2018). Ensimmäisen kerran 31 meikäläistä pelasi kierroksella 2.12.2006.
Pelkästään pelaavat eli ne joille on merkattu jääaikaa.Kiitos! Onko noihin laskettu luukulla olevat maalivahdit vai pelkästään pelaavat?
Vaan kun et kuitenkaan pysty sitä osoittamaan katsomalla pelkästään yksilön omia pisteitä. Siinäpä menet täysin metsään, kun niitä tuijotat.
Ja minähän en ole varastamisesta puhunut puolustussuuntaan. Ainoastaan siitä, että nykyaikana moni erittäin taitava pelaaja hyökkäyspäähän keskittyy liikaa puolustamiseen hyökkäyspelaamisen kustannuksella. Lisäksi aivan liikaa pyritään tekemään kaikista ketjuista puolustavia, kun todellisuudessa parhaat ketjut syntyvät sillä, kun pelaajilla on rooleja erityisvahvuuksiensa mukaan. Nykyaikana kaikki ollaan tasapäistämässä. Pelifilosofia on yleisesti kieroutunut, ja ruokkii erittäin passiivista ja mielikuvituksetonta peliä. Sitä tekee Barkovkin siihen nähden mitä hyökkäyspeliä hänellä olisi potentiaalia pelata taitojensa puolesta.Siis yksilön pisteet kun ovat vain yksi niistä monista mittareista, jotka kaikki osoittavat saman asian: sellaista pelaajaa ei ole, joka kykenisi panoksellaan saamaan joukkueensa tekemään selkeästi vastustajaa enemmän maaleja ei ole olemassakaan.
Voidaan ehkä puhua pelaajista, joiden plus-merkkinen vaikutus oman joukkueen tekemiseen on maaleja monikossa ottelutasolla, mutta silloin puhutaan aina pelaajista, jotka eivät varasta puolustussuuntaan.
Ja minähän en ole varastamisesta puhunut puolustussuuntaan. Ainoastaan siitä, että nykyaikana moni erittäin taitava pelaaja hyökkäyspäähän keskittyy liikaa puolustamiseen hyökkäyspelaamisen kustannuksella. Lisäksi aivan liikaa pyritään tekemään kaikista ketjuista puolustavia, kun todellisuudessa parhaat ketjut syntyvät sillä, kun pelaajilla on rooleja erityisvahvuuksiensa mukaan. Nykyaikana kaikki ollaan tasapäistämässä. Pelifilosofia on yleisesti kieroutunut, ja ruokkii erittäin passiivista ja mielikuvituksetonta peliä. Sitä tekee Barkovkin siihen nähden mitä hyökkäyspeliä hänellä olisi potentiaalia pelata taitojensa puolesta.
Koko kansan Lammikko, siellähän se oli Barkovin ja Laineen kanssa kiittelemässä yleisöä Helsingin matsien jälkeen.Kuka hiton Lammikko?!
Kuka hiton Lammikko?! Nice, 0+4, +3 ja peliaikaa 15.50. Tuolla esityksellä luulisi peliaikaa lohkeavan.
Meidän miehiä, hyvä Suomi!Koko kansan Lammikko, siellähän se oli Barkovin ja Laineen kanssa kiittelemässä yleisöä Helsingin matsien jälkeen.