Suomalaiset NHL:ssä kaudella 2016–2017

  • 617 168
  • 1 478

ChosenTwo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalaiset NHL:ssä
Honka avasi yöllä NHL-maalitilinsä ihan mukavaan tyyliin jatkoajan voittomaalilla. Näyttäisi tuo 3vs3 ainakin onnistuvan kohtalaisen hyvin.

Tällä kertaa sitten puolestaan Rantanen on ollut poissa kokoonpanosta ja syynä on "alavartalovamma".
 

Naamavelli

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Nyt jos Armia saisi kahteen viimeiseen otteluun sen 2 pistettä, olisi ensimmäistä kertaa 18 suomalaispelaajaa ylittänyt yhdellä kaudella 20-pisteen rajan. Kai tässä täytyy vain toivoa Jetseille paljon alivoimaa.
 

rinne

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Jokisen Jussin kausi on ilmeisesti ohi:
George Richards twitterissä: Sounds like Jussi Jokinen joining Aaron Ekblad, Sasha Barkov and Roberto Luongo in the #FlaPanthers 'shut er down' club.

Saldona Jokiselle siis jäämässä 69 pelattua peliä, joissa 11+17=28, -15, 39 jäähyminuuttia. Ei mennyt ihan putkeen tämä kausi.

Kun Sashallakin on ilmeisesti kausi ohi (ilmeisesti selkä on ongelmana siellä, ainakin Hoffrén semmoista twiittaili jossain vaiheessa; ko. twiitti), niin laitetaan Sashankin kauden saldo:
61 pelattua peliä, joissa 21+31=52, + 13, sekä 10 jäähyminuuttia. Tehojen puolesta pätevä tahti halki kauden ja tuo +13 verrattuna joukkuekavereihin, vaikka edellä mainittuun Jokiseen nähden on jäätävä jopa. Toivottavasti jatkossa hieman terveenpänä...
 

Tikiti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Professori Aho, Dortmund ja Arsenal
The Hockey News -lehti on omistanut uusimman numeronsa suomalaisille pelaajille. Kannessa Selänne ja Laine, lisäksi listauksena Suomen 100 parasta nhl pelaajaa. Pitääpä lukea kunhan jostain löytää.
 
Jokisen Jussin kausi on ilmeisesti ohi:
George Richards twitterissä: Sounds like Jussi Jokinen joining Aaron Ekblad, Sasha Barkov and Roberto Luongo in the #FlaPanthers 'shut er down' club.

Saldona Jokiselle siis jäämässä 69 pelattua peliä, joissa 11+17=28, -15, 39 jäähyminuuttia. Ei mennyt ihan putkeen tämä kausi.

Kun Sashallakin on ilmeisesti kausi ohi (ilmeisesti selkä on ongelmana siellä, ainakin Hoffrén semmoista twiittaili jossain vaiheessa; ko. twiitti), niin laitetaan Sashankin kauden saldo:
61 pelattua peliä, joissa 21+31=52, + 13, sekä 10 jäähyminuuttia. Tehojen puolesta pätevä tahti halki kauden ja tuo +13 verrattuna joukkuekavereihin, vaikka edellä mainittuun Jokiseen nähden on jäätävä jopa. Toivottavasti jatkossa hieman terveenpänä...

Sashan kohdalla en olisi ihan varma tuosta selästä. HFBoardsin puolella batting1k, joka aika hyvin selvillä yleensä näistä kirjoitteli, ettei usko sen olevan selkä. Ja sitten arvaukset muilta menivät olkapäähän ja Kadrin taklaukseen.
 

rinne

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Sashan kohdalla en olisi ihan varma tuosta selästä. HFBoardsin puolella batting1k, joka aika hyvin selvillä yleensä näistä kirjoitteli, ettei usko sen olevan selkä. Ja sitten arvaukset muilta menivät olkapäähän ja Kadrin taklaukseen.
Eihän siitä varma olla voikaan. Ehkä joskus elämäkerrasta saadaan lukea, mikä siellä ongelmana oli. Batting1k on tosiaan melko luotettava, mutta mielestäni Hoffréninkin osumatarkkuus on ihan hyvää tasoa. (En jaksa lähteä tarkistamaan.) Muistelisin kuitenkin, ettei Hoffrénin tapoihin ole kuulunut huudella mitä sattuu, ilman jotain konkreettisempaa tietoa.

Sinänsä toki turhaa spekulointia. Ainoa tieto on, että ylävartalossa on Barkovilla jotain rikki ja kausi on ohi. Nyt vaan toivotaan, että kykenee itsensä kesän aikana saamaan kuntoon ja toivottavasti alkaisi saamaan niitä ehjiä kausia alle vaikka jo ensi kaudesta alkaen.
 
Eihän siitä varma olla voikaan. Ehkä joskus elämäkerrasta saadaan lukea, mikä siellä ongelmana oli. Batting1k on tosiaan melko luotettava, mutta mielestäni Hoffréninkin osumatarkkuus on ihan hyvää tasoa. (En jaksa lähteä tarkistamaan.) Muistelisin kuitenkin, ettei Hoffrénin tapoihin ole kuulunut huudella mitä sattuu, ilman jotain konkreettisempaa tietoa.

Sinänsä toki turhaa spekulointia. Ainoa tieto on, että ylävartalossa on Barkovilla jotain rikki ja kausi on ohi. Nyt vaan toivotaan, että kykenee itsensä kesän aikana saamaan kuntoon ja toivottavasti alkaisi saamaan niitä ehjiä kausia alle vaikka jo ensi kaudesta alkaen.

Juu, Hoffren kuuluu tosiaan kanssa niihin luotettavampiin kavereihin. Rikki on ja hyvä, että lepää, kun on rikki. Toivottavasti ensi kaudella nähdään 82 pelin ehjä Sasha.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Mistäköhän The Hockey Newssiä saa ostettua Helsingissä? Kiinnostais tuo Suomi-numero.
Eikös noita saanut lainattua e-kirjoina Helsingin kirjastoista? Toki varmaan Akateemisesta saattaa löytyä fyysinenkin kopio.
 
Suosikkijoukkue
SaiPa, LA Kings, KiPa-90, Brittifutis yleisesti
Artturi Lehkonen ollut nyt viimeisen kuukauden ajan aivan liekeissä. Se keskitalven hiljainen hetki on muisto vain. Viime yönäkin Boltseja vastaan 1+1. Laineen ja Ahon tykkikaudet ovat jättääneet Rantasen tavoin myös Lehkosen hieman unholaan. "Normaalina kautena" Lehkosen tehot olisivat olleet suomalaisittain aivan huippuja. Toki ovat nyttenkin, mutta Laine ja Aho pistäneet vielä paremmaksi, joten syystäkin huomio heihin on kiinnittynyt.
 
Suosikkijoukkue
SaiPa, LA Kings, KiPa-90, Brittifutis yleisesti
Kasperi Kapanen avasi viime yönä maalitilinsä. Rantasen loukkaantuminen ollut ilmeisesti mitätön, sillä pelasi viime yönä ja iski vielä häkinkin.
 

Noutolokku

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Kanen Pate ja Dominaattori
Lehkosen 17 maalia on kovin Canadiensin tulokkaan maalimäärä yli 10 vuoteen. Lähde: YLE
Lehkonen teki viime yönä jälleen maaliin ja nosti maalimääränsä jo 18. Tuota alkuvuoden slumppia kun ei olisi käynyt niin olisi voinut 20 mennä rikki hyvinkin. Muistaakseni oli pitkä kuiva jakso tuossa tammi-maaliskuun välillä. En kyllä itsekkään mieheltä ihan tämmöistä maalimäärää osannut odottaa.

Maalimääristä puhuen onhan tuolla moni tehnyt aika hävyttömiä määriä näin suomalaisiksi. Lehkosella tosiaan 18, Rantasella 19, Aholla 23. ja Laineella 36 maalia. Ihan ok kausi suomalaistulokkailta. Toki mainittava Granlundin veljekset vielä Ma. 19 ja Mi 26 maalia.

Barkov veti nyt oikeastaan sen mitä osasikin odottaa ja Mikko Koivu hyytyi Minnesodan kanssa tässä aivan viime metreillä. Oli saumat pitkään 20. maaliin ja +60 tehopisteeseen. Positiivisista nostettava vielä esille Lindelin Esa ja Nutivaaran Markus. Kukapa olisi kauden alla uskonut, että pojat pelaavat suurimman osan kaudesta ylhäällä? Tuskin kovin moni.

Ja koska tässä suomalaisia ollaan niin pitäähän sitä negaakin väkisin kaivaa:

"Flopeiksi" voisi ottaa no.. ehkä Jussi Jokisen. Loukkaantumisia ja muutenkin vähän heikompi alkukausi, paranti kyllä loppua kohden. Olisi voinut odottaa kuitenkin enemmän.
Sami Vatanen. Missä pelaa?
Joonas Donskoi. Ehkä tuo tulokaskausi meni liiankin hyvin niin nyt sitten tapahtui tuo "kakkoskauden kirous" tai sitten vain miestä vastaan on osattu jo hieman paremmin pelata.
Viimeisimpänä ja vähäisimpänä mainitsisin Jori Lehterän. Taisi miehellä käydä tuuri kun sai siihen aika nopeasti sen kalliin jatkosopparin. Sanoisin miestä suomalaisista kauden isoimmaksi flopiksi.

PPGllä mitattuna Patrik Laine on tämän kauden paras tulokas. (tähän joku sit kaivaa pelaajan jolla yksi peli/ yksi piste) Mutta koska tuo ei ole se ainut mittari niin selväähän se, että Matthews tuon viitan itselleen ansiostakin saa. Olisihan tuo ollut kova juttu jos suomalainen olisi vuoden tulokas ollut! Huikea kausi suomalaisittain joka tapauksessa
 

Mr. Smith

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Canucks
Lehkonen teki viime yönä jälleen maaliin ja nosti maalimääränsä jo 18. Tuota alkuvuoden slumppia kun ei olisi käynyt niin olisi voinut 20 mennä rikki hyvinkin. Muistaakseni oli pitkä kuiva jakso tuossa tammi-maaliskuun välillä. En kyllä itsekkään mieheltä ihan tämmöistä maalimäärää osannut odottaa.

Maalimääristä puhuen onhan tuolla moni tehnyt aika hävyttömiä määriä näin suomalaisiksi. Lehkosella tosiaan 18, Rantasella 19, Aholla 23. ja Laineella 36 maalia. Ihan ok kausi suomalaistulokkailta. Toki mainittava Granlundin veljekset vielä Ma. 19 ja Mi 26 maalia.

Kannattaa noiden tulokkaiden maalimääriä verrata myös heidän joukkueidensa maaleihin. Lehkonen on tuolla 18 maalilla joukkueensa TOP3-maalintekijä. Kuka olisi uskonut ennen kautta, että Radulov ja Lehkonen tekevät yhtä paljon maaleja? Toinen oli KHL:n paras pelaaja ja toinen lähti ensimmäistä kertaa rapakon taakse.

Rantanen nousee tulokaskaudella joukkueensa parhaaksi maalintekijäksi, vaikka kärsii loukkaantumisistakin. Landeskog, MacKinnon, Duchene - kaikki jäävät taakse. Myös Laine on oman tiiminsä maalipörssin ykkönen, vaikka sielläkin löytyy Scheifele, Wheeler ja Ehlers. Aho taas on oman tiiminsä kakkonen Skinnerin jälkeen.

Meillä on siis neljä suomalaista tulokasta, jotka kaikki ovat oman joukkueensa TOP3-maalintekijöitä. Vähintäänkin harvinaista jos koskaan tuota tapahtunut. Siihen kun lisätään vanhemmista pelaajista Mi Granlund (toinen), Ma Granlund (toinen) ja Barkov (kolmonen) niin saadaan seitsemän TOP3-maalintekijää.

Mikäli rajaksi laitetaan 15 maalia kaudessa niin tuon rajan ylittivät lisäksi Mikko Koivu, Teuvo Teräväinen ja Erik Haula. Näin ollen päästään kymmeneen pelaajaan, jotka tekivät vähintään 15 maalia.
 

viljelmo

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Habs
Kannattaa noiden tulokkaiden maalimääriä verrata myös heidän joukkueidensa maaleihin. Lehkonen on tuolla 18 maalilla joukkueensa TOP3-maalintekijä. Kuka olisi uskonut ennen kautta, että Radulov ja Lehkonen tekevät yhtä paljon maaleja? Toinen oli KHL:n paras pelaaja ja toinen lähti ensimmäistä kertaa rapakon taakse.

Todellakin hieno runkosarja Lehkoselta. Ennen kauden alkua spekuloitiin, että näinköhän Lehkonen palaa takaisin Ruotsiin, jos ei paikkaa Montrealista irtoa, vaikka tietenkin lähtökohdat olivat hyvät, kun Habsien laituriosasto nyt oli mitä oli. Eipä tarvinnut kauden aikana paljon enää miettiä Lehkosen lähtöä Ruotsiin. Kerran tai kaksi taisi Lehkonen istua poppareilla, sekin osittain siksi, että tulokas saa hieman huilata. Sitten oli tuo yksi loukkaantuminen, joka vei n. puolentusinaa peliä. Lopulta Lehkonen oli sivussa yhteensä 9 pelistä. Lisäksi Lehkonen sai erittäin paljon kiitosta kokonaisvaltaisesta pelistään, joten vaikka aina niitä maaleja ei tulisi, niin on hän hyödyllinen pelaaja joukkueelleen muilta osin. Nyt alkaa sitten tosipelit ja on mielenkiintoista nähdä miten Lehkonen niistä selviää. Toivottavasti hyvin.
 

Aunt Wang

Jäsen
Suosikkijoukkue
Brommapojkarna, John Eichel
Siinä vaiheessa kun luin, että Lehkonen lähtee takaisin Ruotsiin ellei pelipaikka Montrealista avaudu, mietin että perkele. Olin täysin varma, että tämä kaveri on veistetty samasta puusta kuin muuan Toni Rajala. Onneksi oli ihan syystäkin itsevarma, otti paikkansa kokoonpanosta ja tuloksena sitten vajaa parikymmentä häkkiä.
 
Suosikkijoukkue
SaiPa, LA Kings, KiPa-90, Brittifutis yleisesti
Nyt kun runkosarja alkaa olla viimeistä kierrosta vaille taputeltu, alkaa olla aika vedellä vähän suomalaisten kulunutta kautta yhteen. Vanha kikka ranskalaiset viivat lienee paras keino esittää mielipiteet.
Aloitetaan maalivahdeista:

Tuukka Rask: Teki paluun sille huipputasolle, jossa oli ennen paria viime kautta. Oli alkusyksyn kenties paras maalivahti ja kantoi joukkuetta ilta toisensa jälkeen napsimalla voittoja voiton perään. Talven mittaan vähän pelintaso laski, mutta sen ymmärtää jokainen. Tärkeimpänä asiana tietenkin se, että torjui Bruinsin kahden vuoden tauon jälkeen pudotuspeleihin. NHL:n TOP 5 kassareita edelleen.

Pekka Rinne: Kausi alkoi vaikeasti, kunnes koneet käynistyivät sitten toden teolla ja valittiin jopa Marraskuun kuukauden pelaajaksi. Tasaisen vahvaa suorittamista koko loppukausi ja voi toden teolla yllättää joukkueensa kanssa menemällä pitkälle keväällä.

Juuse Saros: Hieno läpimurto taalaliigaan. Erinomaista työtä Rinteen stunttina. Ensimmäiset pelit olivat erinomaisia niin pelillisesti, kun voittoprosenttiakin katsoen. Predatorsin tulevaisuus, mutta selkeä kakkonen siihen asti, jos ja kun Rinne lopettaa/treidataan joskus.

Kari Lehtonen: Sai taas valtavan paskasangon niskaansa. Selkeästi parempi Starsin kaksipäisestä maalivahtihirviöstä. Petrasi loppukaudella huomattavasti ja uskon tämän tasonnoston riittävän jopa paikkaan MM-kisoissa, jos haluaa tulla. Ura taalaliigassa ei missään nimessä ole vielä ohi.

Antti Niemi: Surkea kausi kaiken kaikkiaan. Ei saanut talvella edes silmiään kiinni ja tästä johtuen Ruff penkittikin Niemen pitemmäksi aikaa, Kärpän hoitaessa torjuntavastuun. Niemen kohdalla on erittäin mahdollista jopa paluu Eurooppaan, mutta vahvin usko on, että ensi kaudella hän pelaa Vegasissa.

Antti Raanta: Haastoi ja hetkeksi jopa veikin Lundgvistiltä torjuntavastuun. Hieno kausi ja osoitti pystyvänsä myös ykkösvahdin rooliin, kunhan saa mahdollisuuden.

Puolustajat:

Rasmus Ristolainen : Suomen ja Buffalon selkeä selkeä ykköspakki. Ilkeä, fyysinen ja kiekollinen tuo mieleen parhaiden päivien Chris Chelioksen. Upea läpimurto liigan puolustajien eliittiin.

Sami Vatanen: Pisteiden osalta selvä pettymys. Käsittääkseni ylivoima-aikaa on kuitenkin tullut, joten enemmän odotin. Kuulemma kokonaisvaltainen peli on parantunut ja pelaa alivoimaakin. Kaikesta huolimatta Vataselta odotin paljon enemmän.

Olli Määttä: Terveyshuolet jälleen riesana. Hälyttävän paljon ollut kaikkea nuoreen ikään nähden. Onneksi nyt kevään koittaessa on pelikunnossa. Pisteiden tuotanto romahti täydellisesti, mutta Määtästä on nyt parina viime kautena muodostunut enemmän omanpään luuta, joka tappaa alivoimaa, eikä niinkään kiekollinen puolustaja, kuin debyyttikaudella esimerkiksi.

Esa Lindell: Dallasin paras puolustaja. Kova temppu tulokkaalta. Yllättäen vakiinnutti paikkansa ylhäältä ja Starsin ykkösparista. pisteitäkin syntyi ihan kelpo määrä tulokkaaksi.

Jyrki Jokipakka: Jäi ilman peliaikaa Calgaryssa. Treidin myötä Ottawaan, jossa jäänyt ilman peliaikaa myöskin. Erittäin todennäköistä, että pelaa Euroopassa ensi syksynä. Alkukaudella teki pisteitä yllättävän paljon rooliinsa nähden.

Markus Nutivaara: Toinen kova puolustajapaukku. Onnistui vakiinuttaa paikka Blue Jacketsin riveissä. En ole hänen pelejään yhtään nähnyt, mutta käsittääkseni omassa päässä on vahvuudet.

Julius Honka: Farmista vasta aivan viimeisiin peleihin nostettiin ylös. Teki maalin. Syksyllä oli muutaman pelin ylhäällä, jossa syöttöpinnoja keräili kovaa tahtia. Potentiaalia löytyy.

Petteri Lindbohm: Kausi farmissa, kunnes vasta aivan runkosarjan viime hetkillä kävi ylöskutsu. En ole nähnyt yhtään peliä häneltä. Kello tikittää ja Eurooppaan paluu lähestyy, jos ei ensi syksynä pääse ylhäällä aloittaamaan.

Hyökkääjät:

Aleksander Barkov: Jatkoi siitä mihin viime kaudella jäi. Kokonaisvaltaisesti yksi liigan parhaista pelaajista. Kaikki sormet ja varpaat ristissä toivon että saisi ensi kauden pelata kokonaan terveenä. Pistetehtailu on kovaa ja varsinkin maalimäärät. Terveenä ollessaan se pistemäärä asettunee johonkin 70 - 85 pisteen kieppeille. Kaiken mennessä nappiin jopa niinkin kova luku kuin 90 olisi aivan mahdollista.

Mikko Koivu: Pelasi parhaan kautensa. Tehoja tuli kovaa tahtia, kunnes loppusuoralla hiipui pistetehtailun osalta. Vahva ehdokas Selke Trophyn voittajaksi. Hienoa olisi nähdä Mikon nappaavan sen pystin. Tänä keväänä tulosta täytyy tulla myös pudotuspeleissä.

Mikael Granlund: Siirto laidalle kannatti ja olisi pitänyt tehdä jo aiemmin. Puhkesi täyteen kukkaansa ja viimein teki sen suuren ja kauan kaivatun läpimurtonsa. Kultaveivimikke on nyt Mikael Granlund. Innolla odotellen ensi kautta hänen osaltaan.

Jussi Jokinen: Alku kausi loukkaantuneena. Ei saanut koneitaan käyntiin, kun vasta Helmikuun puolella, kriitisellä hetkellä, jolloin Panthers vielä taisteli tosissaan pudotuspelipaikasta. Erinomaiseen viime kauteen nähden tämä kausi oli valtava pettymys, mutta kahden suunnan työmyyränä ei varmasti lopeta vielä uraansa taalaliigassa.

Leo Komarov: Junnujen mentorina kiekkomekassa. Vastuu ymmärettävästi väheni viimekaudesta, mutta ei maalimäärältään hirveästi jäänyt edelliseen kauteen. Jokaisen joukkueen unelmapelaaja, joka pääsee nyt irti myös pudotuspeleissä.

Patrik Laine: Räjähtävä rookieseason on nyt takana. 36 maalia on kunnioitettava saavutus. Aivotärähdyksestä huolimatta palasi vielä taisteluun Calder Trophystä, mutta viimeisten viikkojen slumppi ja Matthewsin kukkaan puhkeaminen samaan aikaan, sitten sen veivät häneltä. Siitä huolimatta tästä kaudesta tullaan vielä puhumaan pitkään. Tulevaisuuden +50 maalin mies.

Sebastian Aho: En olisi uskonut Sepen tekevän tuollaista määrää pisteitä. Varsinkaan maaleja. Tässä kuitenkin nähdään taas se, miten poikkeuksellisen kehittyvä tietokonetta sisällään kantava pelaaja on kyseessä. Heikompana rookievuonna olisi ollut saumat napata pysti. Merkillepantava pointti oli se, että pisteet tuli aikamoisissa ryppäissä kauden mittaan.

Mikko Rantanen: Lisää tulokkaita. Rantanenkin pelasi kovan kauden, vaikkakin joukkue sukeltikin pahemmin, kun mikään joukkue työsulun jälkeisenä aikana. Hieno tulokaskausi kaiken kaikkiaan.

Artturi Lehkonen: Tämä on yksi kauden kovimmista tempuista. En millään uskonut Apen saavan paikkaa Montrealin rosterissa, mutta niin vain työllä ja hien vuodatuksella hän se otti ja näytti olevan sen arvoinen. 18 maalia on todella kova luku. Keskitalven hiljainen hetki vei mahdollisuudet päästä 20 maalin kerhoon.

Teuvo Teräväinen: Hyvä kausi, mutta jotenkin odotin enemmän. En osaa Teukasta oikein koskaan sanoa mitään.

Valtteri Filppula: Tuttua ja turvallista kahden suunnan peliä. Kausi alkoi pistetehtailun osalta hyvin, kuunes hyytyi ja jatkui suhtkoht tasaisena loppuun asti. Vallen pelissä pisteet on kuitenkin sivuseikka.

Lauri Korpikoski: Alkukaudesta teki maaleja, joilla löi epäilijöillensä luun kurkkuun. Dallasissa ollessaan teki jopa yllättävän paljon pisteitä, stuntattuaan loukkaantumisiaan. Traidin myötä Columbukseen, jossa en hänen otteistaan hirveästi tiedä. Ura NHL:ssä on erittäin lähellä päättyä, mutta niin sen piti olla viime kesänäkin.

Joel Armia: Tehnyt täydellisen muodonmuutoksen pelaajana. Alivoiman tappaja, jopa räppää maalin taikka pari tasakentällisin taikka alivoimalla. Yksi käuden hienoimmista tarinoista.

Markus Granlund: Toinenkin veljes teki läpimurtonsa. Maalia vaille 20 kaappia on kova suoritus. Vakiinnutti asemansa laiturina.

Jori Lehterä: Menee alaspäin, kun lehmänhäntä. Ollut loukkaantumisia, mutta siitä huolimatta tulokaskausi on pelkkä muisto vain.

Erik Haula: Vahvaa peruspeliä. Pisteitä taas yllättävän paljon. Roolissaan loistava.

Joonas Donskoi: Toisen kauden kirouksen uhri. Jonekin oli pitkään poissa loukkaantumisten takia. Jännä tilanne tulevaisuuden kannalta.

Iiro Pakarinen ja Miikka Salomäki olivat pitkään loukkaantunena, joten heistä ei pahemmin ole mielikuvaa tällä kaudella tullut. Pakarinen ilmeisesti täyttänyt ruutunsa hyvin. Pulkkinen, Puljujärvi, Kapanen, Kossila ja Hännikäinen ovat niin pienellä otanalla, että vaikea sanoa oikeastaan mitään. Puljusta sen verran, että McDavidin rinnalla syksyllä kulki ihan hyvin. Pulkkisen ura Atlantin takana oli sitten siinä. Ei saanut vastuuta edes Coyoteissa, joissa sen mahdollisen ässän olisi vielä voinut hihastaan antaa. Nyt suuntana on erittäin todennäköisesti Eurooppa, sillä AHL lienee jo loppuunkoluttu hänen osaltansa.

Hieno kausi suomalaisittain. Pitkästä aikaa paljon tehoilijoita ja ennen kaikkea tulokkaat löivät kovat näytöt tiskiin. Miken läpimurto lämmittää kovasti.
 
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, ManU, BM, RM, PuhtiPois
Nyt kun Kasperi Kapanen avasi NHL:ssä maalitilinsä, voinen kysyä: moniko suomalainen perhe on toisessa (tai kolmannessa) polvessa onnistunut maalinteossa NHL:ssä?! Kun en muista juuri muita. Hagmanit?!
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös