Suomalaisen iskelmämusiikin ketju....

[Stonecold]

Eikä unohdeta Muskaa, joka tosin veivaa enempi rokimpaa matskua. Kerran olen livenä nähnyt ja kovan keikan tempaisi.

 

[Roku]

Laittakaapas jonkinlaista listausta esim. malliin Suomi-iskelmän kaikkien aikojen Top 5.

1. Frederik: Simson (vuonna 1982 tai 1983 kun tämän kuulin ensimmäisen kerran, niin silloin meni koko yö kasettia soittaessa, sitten oli 20 vuoden tauko kunnes viime syksynä tämä julkaistiin Reetun cd:llä ja taas siinä meni yksi ilta ja yö tätä tarttuvaa jumputusta kuunnellessa. Junnu Vainion sanat)

2. Kake Randelin: Tarja (henk. koht. syyn takia kakkosena, vaikka olihan tämä kova hitti koko maassa 1982)

3. Irwin Goodman: Riemu ja ratto (jollei ole ilot isoja niin eipä ole surutkaan suuria)

4. Mikko Alatalo: Jolsa jätkä (inttipoikien uhoamista elokuvassa Ajolähtö)

5. Satu Pentikäinen: Matka tuntemattomaan (Kim Wilde teki alunperin nimellä Cambodia, mielestäni tässä on varsin onnistunut käännösbiisi)

Sitten on tietenkin paljon sellaisia esim. Veikko Lavin, Malin veljesten ja monien muiden kauniita ja herkkiä lauluja mutta tällä kertaa tällainen hiukan rennompaa musaa sisältävä lista, poikkeuksena tuo Sadun laulu.

 

[Olkku]

Mikko Alatalo: Jolsa jätkä

Jännä yhteensattuma. Tämänketjun innoittamana, tein itselleni tänään cd:n vanhemmasta kotimaisesta. Olisin tuon jolsa jätkän siihen ottanut, mutta eipä DC++ löytänyt kyseistä kappaletta. Otin sitten Mikolta "rikoo on riskkillä ruma", mikä ei sekään ole huono biisi, tuommoselle rennommalle cd:lle.

Olisi ehdotus näille kymmenille nimimerkeille, kun ovat kiinnostuneita kotimaisesta iskelmästä. Sopiiko Predator, että tässä ketjussa myös hieman syvällisemmin keskustelisimme artisteista ja sanoittajista? Esim. Artistin kotikylä, oikeanimi, muu historia ja kaikkea mikä aiheeseen liittyy.

 

[Olkku]

Tuli tuossa yönhämärässä kuunneltua vanhoja c-kasetteja. Löytyi todellisia helmiä. Jukka Raitanen; vangin toive, velkaa jäin, kuka on viaton jne..., sekä toinen "linnakundi" Jarno Sarjanen; Takkulan baari, pienenpojan haave, taksikuski jne... kulttikamaa, sanois teini:)

Onkos kenelläkään tietoa, kun muistaisin että Raitasella oli jotain sairautta (syöpä ?), onko vielä voimissaan, vai onko kohtalo korjannut. Googlesta koitin etsiä, mutta sieltä löysin vain levytyksiä. Jukka Raitanen oli muistaakseni ensimmäinen yli 8 viikkoa listaykkösenä Suomessa (vangin toive). Ei välttämättä faktaa, mutta on muistikuva asiasta?

 

[koo]

Onkos kenelläkään tietoa, kun muistaisin että Raitasella oli jotain sairautta (syöpä ?), onko vielä voimissaan, vai onko kohtalo korjannut.

Just noissa lavatansseissa joista kirjoitin aiemmin ketjussa tapasin tämän Jukka Raitasen.
Seisoin kahden naisen kanssa jotka molemmat olivat ns. lavatanssien veteraanikäviöitä ja noin muutenkin vielä veteraanimpia kuin minä. Meitä kohti lähti astelemaan mies joka käytti kävelykeppiä. Katsoi meistä jokaista ja valitsi minut. Kysyi "muistatko kun minä kävin tällä lavalla laulamassa ?" Koska olin ekakertaa yleensä millään lavalla enkä muutenkaan tunnistanut miestä vastasin jotain epämääräistä, mutta kylläkin ihan kohteliasta. Hän kuitenkin totesi, että muistan varmasti laulun Vangin toive ja koska minulla on kiusallisen hyvä muisti ja vielä osaan jotenkin yhdistellä asioitakin niin tajusin, että tämä mies oli Jukka Raitanen. Siinäpä sitten rupattelin itsensä maestron kanssa pienen hetken, ihan mukava mies.
Sairaudesta en tiedä, ihan mahdollista, ainakin jonkinlainen ajan hammas oli tehnyt tehtäviään, kehenpä ei tekisi. Jokatapauksessa hän oli iloinen ja hyväntuulinen ja mukana kulki ilmeisesti rouva tai naisystävä.
Terkkuja vaan jos Raitanen lukee jatkoaikaa.

Sitten se toinen Jukka.
Jukka Kuoppamäki on tainnut unohtua, mikä sikäli ei kai ole ihme, kenenkään ei kai pitäisi tunnustaa...
Jokatapauksessa Kuoppamäen Paljon sanomatta jää, on kaunis ja puhutteleva biisi eikä sillä nyt niin hirveän huono äänikään ole.


Terveisin koo

 

[Olkku]

Tuosta Jarno Sarjasesta kiinnostuin sen verran, että etsin herrasta tietoja. Populaarimusiikin museosta kopioin seuraavan tekstin.

Biografia
Jarno Sarjanen syntyi Helsingissä 29.3.1945. Koska hänessä ilmeni jo lapsena musikaalisia taipumuksia, niin hänen isänsä pyrki kannustamaan häntä musiikillisiin opintoihin. Isän mieliksi Jarno-poika opettelikin sitten vähän aikaa viulun- ja sitten pianonsoittoa, jotka kuitenkin päättyivät lyhyeen. Tosin pianonsoiton opettaja huomasi Jarnon lahjakkuuden ja olisi halunnut tämän jatkavan opintoja kyseisen instrumentin parissa, mutta Jarno itse oli eri mieltä asiasta, varsinkin kun hänen olisi pitänyt opettajan mielestä näyttää soittotaitonsa julkisesti opettajien juhlissa.

Vaikka Jarno väheksyi kykyjään musiikin alalla niin isä kuitenkin uskoi poikansa lahjakkuuteen siinä määrin, että järjesti tämän Cantores Minores-kuoron laulukokeisiin. Muutaman teoriatunnin jälkeen hän pääsikin itse kuoroon. Kuorossa Jarno lauloikin sitten kaksi vuotta.


1960-luvun alun rautalankakaudella Jarno soitti soolokitaraa eri kokoonpanoissa. Tällöin hän tapasi Willy Wandersissa soittavan Kari Kuuvan. Musiikillisesti heillä 'synkkasi' sen verran hyvin yhteen, että he jo piankin perustivat oman yhtyeen, joka kuitenkin pian jouduttiin lopettamaan rahavaikeuksien takia. Rautalankakauden loputtua Kari Kuuva pääsi levyttämään Scandialle. Tuolloin levytetty Tango Pelargonia menestyi niin hyvin, että hän onnistui houkuttelemaan myös Jarno Sarjasen mukaan levylaulajaksi. Kari Kuuva alkoi tekemään Jarnolle levytettäväksi country-henkisiä kappaleita, koska ne tuntuivat sopivan hänen karheanmiehekkäälle lauluäänelleen. Vuonna 1968 Jarno Sarjanen sitten pääsi osallistumaan MTV:n Syksyn säveleen, kappale oli Kari Kuuvan sävellys ja sanoitus Parasta mielestäni. Menestys ei ollut päätä huimaava, seitsemäs sija, mutta Suomen kansa pääsi kuitenkin näin tutustumaan ensimmäiseen suomalaiseen countrylaulajaan, joka nimitys täydellä syyllä voidaan Jarno Sarjasen yhteyteen liittää. Jarnon ensimmäinen single Scandia-levymerkille ilmestyikin samana syksynä, B-puolella Parasta mielestäni ja A-puolella niin ikään Kari Kuuvan sävellys ja sanoitus Nukkekoti.

Seuraavan kerran Jarno Sarjanen oli mukana Syksyn sävelessä vuonna 1971, silloin hän esitti Kari Kuuvan kappaleen Pienen pojan haaveet. Tuo kappale onkin jäänyt elämään Suomi-countryn klassikkona ja saanut vuosien kuluessa muutaman uudenkin tulkinnan eri solistien esittämänä, heistä maininnan ansaitsevat Jukka Raitanen (1977) ja Yölintu (2000).

Jarnon ensimmäinen sooloalbumi Jarno Sarjanen ilmestyi vuonna 1971 Pohjoismaisen Sähkön Blue-Master -levymerkille. Sen jälkeen Sarjanen viettikin muutaman vuoden hiljaiseloa, hän levytti ainoastaan muutaman kappaleen kokoomalevyille ja yhden singlen (Vie mut pois / Hiljainen ranta) ennen seuraavaa albumia, joka ilmestyi Fonovox-yhtiön toimesta vuonna 1977 ja oli nimeltään Sarjastus. Tuon levyn kaikki kappaleet sävelsi ja sanoitti Jarno Sarjanen itse. Levyn sisältöä voitaneen kuvata iskelmätyyliseksi 'härmä-countryksi'. 1980-luvulla Jarno Sarjanen levytti vielä kaksi albumia JP-musiikille: Varjoelämää (1981), Mustat kaleerit (1985) sekä yhden Overdisc'lle: Keskikalja-cowboy (1988). Myös useilla 70- ja 80-luvun aikana JP-musiikin julkaisemilla kokoomaäänitteillä on kuultavissa hänen esityksiään. Näistä taltioinneista käy ilmi Jarno Sarjasen monipuolinen osaaminen myös perinteisen iskelmämusiikin vahvana, särmikkäänä tulkitsijana. Hän levytti tuolloin mm. 60-luvun suosikkeja (Vähän ennen kyyneleitä, Kesäkatu) ja päivän iskelmiä (Anna). Luonnollisesti syntyi levytyksiä myös Sarjasen ja Kuuvan omalla 'härmäkantri'-tyylillä (Turhan kylväjä, Piikki kaikkein pahin, Matkalaukkumies).

Jarno Sarjasesta puhuttaessa ei sovi myöskään unohtaa häntä säveltäjänä ja sanoittajana. Hänen nimissään on 50 sävellettyä kappaletta, joista suurin osa on myös hänen sanoituksiaan. Suurimman osan sävellyksistään hän on itse laulanut levylle, mutta myös muutamat muut laulajat ovat levyttäneet hänen sävellyksiään. Eräs heistä on Päivi Paunu, joka vuonna 1972 osallistui Syksyn säveleen Jarno Sarjasen säveltämällä ja sanoittamalla kappaleella Kuitenkin tiedän sen. Itse asiassa säveltäjä Jarno Sarjanen oli olemassa jo ennen laulaja Jarno Sarjasta. Hän nimittäin sävelteli oman kertomansa mukaan jo nuorena, heti soinnut opittuaan 'pöytälaatikkoon.' Robin (=Esa Simonen) levytti Jarno Sarjasen säveltämän ja Tuula Valkaman sanoittaman kappaleen Menneet päivät jo vuonna 1966. Päivi Paunun lisäksi Sarjasen sävellyksiä levyttivät 1970-luvulla mm. Jussi Raittinen (Tulkaa mukaan), Hanne (Krouvi Kahden Ankkurin, san. Vexi Salmi), Dave (Menee tässä järki) ja Kössi Härmä (Kerran paistoi päivä, säv. Kuuva & Sarjanen, san. Kari Kuuva).

Jarno Sarjasen kohdalle ei osunut koskaan ns. suurta hittiä, jolla hän olisi päässyt lyömään itsensä läpi kaikkien tuntemaksi laulajaksi. Myöskään hänen edustamansa country-tyyli ei koskaan kunnolla juurtunut Suomeen, joskin sitä meillä Suomessakin muutamat solistit, mm. Kari Tapio, ovat myöhemmin menestyksellisesti levyttäneet.

Jarno Sarjanen ei oman kertomansa mukaan luonteeltaan vaatimattomana ole koskaan halunnut kuuluisuutta tai julkisuutta. 1980-luvulla ilmestyneiden viimeisten levytystensä jälkeen hän ei juurikaan ole julkisuudessa esiintynyt eikä myöskään pyrkinyt levyttämään, vaikka tilaisuuksia ja kysyntää varmasti olisi ilmaantunutkin. Näin ollen 'come-back' on jäänyt tekemättä. Sarjasella ja hänen musiikillaan on kuitenkin Suomessa oma, joskin pieni harrastajakuntansa. Tätä kysyntää tyydyttämään hänen 1970- ja -80-lukujen levytyksiään onkin julkaistu peräti kahden CD-kokoelman verran (Parhaat, 1989 ja Kadun lait, 2000)

Korostan, että henkilökuva on kopioitu populaarimusiikin museon sivuilta.

 

[Paitselo]

Jukka Kuoppamäki on tainnut unohtua, mikä sikäli ei kai ole ihme, kenenkään ei kai pitäisi tunnustaa...

Olihan Jukalla aikoinaan ihan mukaansatempaava Syksyn Sävelelen voittanut biisi, nimeltään Kultaa tai kunniaa. Jukan veli Mikko oli noihin aikoihin myös bändissä mukana - hänen lempinimensä oli "Hyppykeppimies" - nääs kun hänen instrumenttinsa oli sellainen omituinen, omatekoinen, keihäältä näyttänyt pitkä sauva jonka varressa oli kaikenlaisia kilkuttimia ja varren päässä jostakin rumpusatsista pöllitty metallilautanen - tätä "lyömäsoitinta" Mikko sitten soitti.
Tämä Mikko Kuoppamäki muuten kuoli myös valitettavan nuorena.

Muuten, Junnu Vainiolta joskus joku toimittaja kysäisi Junnun mielipidettä Jukka Kuoppamäestä.
Junnu vastasi että "no, onhan se tehnyt paljon lapsia, mutta minä olen tehnyt enemmän biisejä".

 

[Sv veinikretski]

Mainitaan tänne vielä Kivikasvot ja Fredi, kyllähän pojat mainitsemisen arvoista musiikkia tekivät, + Fredin laulamana kolmattalinjaa takaisin, taisi olla Junnun sanat. Nuoremmat eivät taida muistaa Kivikasvojen tv,showta ym, juttuja. Kyllä herrat suomalaisen viihteen eteen kovasti hommia tekivät, sitä ei voi varmaankaan kiistää kukaan, tosin nykyään katsottuna vanhoja Kivikasvoja, naurattaa mutta eri syystä kuin ennen, aika tekee tehtävänsä.

Mainitaan vielä Eero ja Jussi, Rocn Rollin edelläkävijät, vanhat herrat stadista, ovat muuten pirun mukavia jätkiä.

 

[heikkik]

Mahtipontista

Itse en olisi osannut yhdistää Jukka Raitasta ja Vangin toivetta, mutta jos hän olisi sanonut Lumikenttien kutsun niin heti olisi välähtänyt. Tai Miksi löytyä miestä näin lyöt. Lumikenttien kutsu taisi olla jonkin TV-sarjan (italialaisen?) tunnusmusiikkia.

Ko. musiikkia kuuntelee kyllä kokoomina (Finnhits), mutta yhden kokonaisen pitkän levyn kuunteleminen samalta esittäjältä on tuskaisaa. Ja jos kyseessä on Charliesin kaltaisen lavatanssibändin levy, niin se on yhtä helvettiä.

Iskelmämusiikissa vetoavinta on jonkinlainen mahtipontisuuden ja liioittelun elementti, joka kuuluu parhaisiin iskelmäbiiseihin. Itselleni kolahti viimeksi Tomi Metsäkedon ja Johanna Kurkelan duetto "Tahdon tanssia kanssasi". Hemmetin vanhanaikainen (kuuskyt-seiskytlukulainen) kappale kaikessa paisuttelussaan, mutta vain tämän yhden biisin takia lainasin Metsäkedon levyn kirjastosta. Mahtikappale, mutta muuten levy ei ole erikoinen.

Niin, ja Anna Erikssonia pystyy kuuntelemaan jopa kolme kappaletta peräkkäin. Persoonallinen tyyli.

 

[Timbit]

Tapani Kansan varhaisimmat tuotokset Tulkaa tytöt takaisin, Äidin pikkupoika
, Hafanana, Kesän lapsi, Melina, Veikko Nieminen etc. kolahtavat nuoruusajan muistojen takia edelleen...

Hiljaista on iskelmärintamalla, jos minulta suosikkeja kysellään. Tuossa on kuitenkin mainittu muutama sellainen helmi, että hattu pois päästä. Etenkin tuo ensimmäinen, a vot. Vanhemmassa iskelmässä on muitakin harvoja timantteja, joita kuuntelee aina joskus joko nostalgia- tai huumorimielessä. Mutta yleisesti ottaen iskelmä on sellainen musiikkigenre, että jos sitä pidempään joudun kuuntelemaan, niin itku pääsee. Kuunnelkoon kuka haluaa, minulle se ei sovi.

 

[Mitchner]

Kertokaa oma mielipiteenne suomi-iskelmästä ja myös omat suosikinne tältä musiikin saralta....

Laulajia: Olavi Virta, Eino Grön, Paula Koivuniemi, Reijo Taipale, Irwin Goodman.

Lauluntekijöitä: Toivo Kärki-Reino Helismaa, Erik Lindström, George de Godzinsky, Irwin Goodman-Vexi Salmi, Juha Vainio.

Suomen iskelmäperinne on tuottanut melkoisesti hyvää musiikkia varsinkin 50-70 -luvuilta. Tosin jo 70-luvun loppupuolella homma alkoi mennä liikaa käännösiskelmän ja humpan suuntaan. Toki moni vanha laulajasuosikki on vielä tänäkin päivänä hyvässä vireessä, ja hyviä uusia kykyjäkin tulee aina silloin tällöin esille (Anna Erikson, Anne Mattila). Mutta itse kuuntelen mieluiten em. vanhojen mestareiden tuotoksia. Jukka Kuoppamäki ja Kassu Halonen ovat myös lahjakkaita, mutta heidän kappaleensa eivät jostain syystä innosta yhtä paljon. Rauli Somerjokea en tässä mainitse, koska hän kuuluu enemmän rockin puolelle.

Suosikkibiisejä on vaikea luetella, koska niitä on lukuisia. Muutamia: Siks oon mä suruinen, Sinun silmiesi tähden, Yö kerran unhoa annoit, Etkö uskalla mua rakastaa, Ranskalaiset korot, Kolmatta linjaa takaisin, Vanha salakuljettaja Laitinen, Kotkan poikii ilman siipii, Ryysyranta, Ei tippa tapa.

 

[Master God]

Turengissa vahvasti esillä olleista iskelmäbiiseistä voisin mainita ainakin seuraavat:
- Kake Randelinin Jannu huoleton ja Fiksut pärjää aina
- Teuvo Lomanin Helsinki City Boy
- Riki Sorsan Reggae OK
- Lasse Mårtensonin Myrskyluodon Maija sekä Kaikki paitsi purjehdus on turhaa
- sekä tietenkin Kirkan Leijat

 

[Arnold]

Top 5 tänäpe

Hmm, viisi kovinta iskelmää näin yhtäkkiä mitä tulee mieleeni. Lista tosin muuttuu päivittäin.. Nämä eivät ole missään paremmuusjärjestyksessä:

Taikakuu - Hiljainen on laulu rakkauden (Yö-rippaus melko selvä)
Jari Sillanpää - Valkeaa unelmaa (jäätävän komea melodia ja tuotanto)
Anneli Mattila - Tanssin päivät, tanssin yöt (se paremman näköisempi ja äänisempi Mattilan sisar)
Tommi Soidinmäki - Laulu joutsenien (hieno melodia tässäkin ja tarttuvuuspinta hyvä)
Tomi Markkola - Niin joki virtaa (sain synt.lahjaksi tämän levyn juuri, joten popitetaan sitä)

 

[Paitselo]

Hannele Suominen...

... joka laulajana tunnetaan paremmin nimellä TAISKA, täytti just kesäkuun alussa 50-vuotta.

Taiskasta piti alunperin tulla rokkari - hänen muusikon uransa alkoi rockyhtyeen rumpalina, mutta sitten vuonna 1975 "repesi" kun Taiska osallistui ihan vaan "ohimennen huvikseen" iskelmälaulukilpailuun. Tyttö voitti yllätyksekseen tuon kisan ja huomasi ällistyneenä pitelevänsä pienessä kätösessään levytyssopimusta. Loppu onkin sitten suomalaisen iskelmän historiaa. Syntyi Mombasa-biisi, jonka ansiosta Taiskasta tuli nopeasti yksi 70-luvun suosituimmista naisartisteista.

Kuitenkin Taiska koko ajan haikaili takaisin rock-piireihin ja tämä onnistuikin sitten 80-luvun alussa, kun Taiska levytti suositun rokibiisin Tahdon rakastella sinua.

Tämä monipuolinen naislaulaja on jälleen tänä kesänä kiertueella. Taiska muuten on kouluttautunut myös teatteriohjaajaksi ja yksi hänen suurista rakkauksistaan on aina ollut moottoripyöräily.

 

[Paitselo]

... on paljon helpompaa lähtee reissuu jatkamaan,
kun kahvin kera sulta hymyn aina saan...

Tämä on näitä uusimpia Suomi-iskelmän helmiä.

Vaan kukas on biisin miehekäs laulaja? Nimittäin tämä veteraanivokalisti tunnetaan todellakin paremmin erään suomalaisen rokkibändin laulajana?

 

[Master God]

... on paljon helpompaa lähtee reissuu jatkamaan,
kun kahvin kera sulta hymyn aina saan...

Tämä on näitä uusimpia Suomi-iskelmän helmiä.

Vaan kukas on biisin miehekäs laulaja? Nimittäin tämä veteraanivokalisti tunnetaan todellakin paremmin erään suomalaisen rokkibändin laulajana?

Sinänsä alentavaa edes joutua vastailemaan tällaisiin kysymyksiin.

Pate Mustajärvihän tuo artisti on.

 

[Paitselo]

Sinänsä alentavaa edes joutua vastailemaan tällaisiin kysymyksiin.

Pate Mustajärvihän tuo artisti on.

Mitä alentavaa tässä nyt oli?

Pate on tullut miehen ikään... ensi kesänä se varmaan Nokialla Tapsan tahdeissa vetäisee duettona Anneli Mattilan kaa tähän tapaan...

... perutaan häät, perutaan yhteinen hautapaikka...

 

[Olkku]

Mitä alentavaa tässä nyt oli?

Ei mitään. Paten uusi aluevaltaus, eikä ollenkaan huono. Allekirjoitus ainesta, katso vaikka.

 

[Olkku]

Tuli mieleen, kun aiemmin kirjoittelin noista n.yhden hitin tähdenlennoista. Sellaiset iskelmätähdet tulevat mieleen, kun Päivi Paunu (oi niitä aikoja) ja Aikamiehet (iltatuulen viesti). Aikamiehethän levytti yhdessä Dannyn kanssa -90 luvulla kappaleen "tämätaivas, tämämaa", mutta muuten en kyseisen artistin ja kuoron kappaleita muista.

 

[costi]

Taikakuu - Hiljainen on laulu rakkauden (Yö-rippaus melko selvä)

Nyt on pakko osallistua tähän keskusteluun, ja painottaa noita lihavoituja sanoja, siis kappalehan on niin selvä kopio kuin olla ja voi, sanat vaan tehty uudestaan. Tämän huomasivat myös Yön miehet, jos ko. kappale olisi ollut "sinne päin", niin en usko, että alkuperäisen kappaleen(Rakkaus on lumivalkoinen) tekijä Jussi Hakulinen, ja Yö basisti Jukka Lewis olisivat käyneet antamassa omat "kommenttinsa", taikakuun(huom. pienellä) sivuilla.

Eksyin aika kauaksi aiheesta, mutta oli pakko puuttua.

Edit. Yö ei ole iskelmää.

 

[Paitselo]

Top 5 muuttuu koko ajan....

... tällä hetkellä tänään on hieman surullinen olo... tässäpä meikäläisen Top 5 tänään 28.7.2005...


1. Sininen sointu / SAMULI EDELMAN
2. Jäävalssi / HECTOR
3. Taivas sinivalkoinen / BABLO
4. Kylmä ilman sua / KAIJA KOO
5. Mä elän vieläkin / JORMA KÄÄRIÄINEN & AGENTS

... pai tö vei... Topi Sorsakoski & Reijo Taipale ovat tehneet yhdessä pitkäsoiton! Tämä alunperin tapahtui kylläkin jo vuonna 1998, mutta nyt nykyään tätä hienoa levyä saa edullisesti. Suosittelen!

Niin ja siis levyn nimi kokonaisuudessaan on:

TOPI SORSAKOSKI & REIJO TAIPALE - KULKUKOIRAT

... löytyy ainakin Helsingistä Tunnelin Levystä ... jos on myyty loppuun, niin tilausta vaan sisään.

 

[krobbe]

Iskelmäradion tämän aamun "helmi".

Laitetaan nyt tähän kun en sopivampaa ketjua löytänyt, enkä mokoman takia uuttakaan ala aukomaan.

Islemäradiossa tulee aamuisin ½ 8 uutisten jälkeen visailuohjelma 333 euron minuutti. Onnekas läpi päässyt soittaja pääsee vastaamaan 10 kysymykseen, aikaa on minuutti ja heti jos vastaa väärin homma on ohi. Jos ei tiedä, voi kysymyksestä siirtyä seuraavan sanomalla ohi.

Tällä viikolla kysymykset ovat käsitelleet tuota Iskelmä-Finlandia kisaa. Aamuisessa kisassa vastaamaan pääsi rouva, no paikkakuntaa en muista. Apujoukkoinaan rouvalla oli innokas isäntänsä, jonka opastusta vaimolleen ei voinut olla kuulematta, sen verran selkeästi tarmokas opastus kantautui eetteriin.

Kisa eteni seuraavalla tavalla:

Juontaja: No niin ja siellä ollaan ilmeisesti valmiina kisaan?
Rouva: Kyllä.
Juontaja: Kuka voitti tämän vuoden Iskelmä-Finlandian yleisöäänestyksen?
Rouva: Sillanpää
Juontaja: Kuka voitti tänä vuonna Iskelmä-Finladia palkinnon?
Rouva: Jari Sillanpää
Juontaja: Kuinka paljon tuo palkinto on?
Rouva: Hhhmm
Herra kähisee taustalla: Ohi, sano ohi! Rouva: 10.000 euroa
Juontaja: Mikä Jari Sillanpään kappale alkaa sanoilla ..........
Rouva: Huoh, hhmh
Herra: Ohi, ohi, sano nyt ohi!
Rouva: hhmmh,
Herra: Sano ohi!
Rouva: Hhhmh, Satumaa!
Juontaja: Voi, voi siinä se meni...
Herra: Voi saatanan saatana, enks mä saatanan perkele sanonu, että ohi!

Näin se eteni tämän aamun 333 euron minuutti, oli pitkästä aikaa muuten hauskin minuutti meikäläisen työmatkalla!

 

[Olkku]

Islemäradiossa tulee aamuisin ½ 8 uutisten jälkeen visailuohjelma 333 euron minuutti. Onnekas läpi päässyt soittaja pääsee vastaamaan 10 kysymykseen, aikaa on minuutti ja heti jos vastaa väärin homma on ohi. Jos ei tiedä, voi kysymyksestä siirtyä seuraavan sanomalla ohi.

Juuh. On tullut kuunnelluksi, silloin tällöin. Siinä on 'krobbe' semmonen jännä juttu, kun saat ilman paineita autossa kuunnella, tulee olo "eikö toi saatanan pässi tiedä mitään". Ilmeisesti suorassa lähetyksessä tulee suorituspaineita ja ihminen menee Lukkoon (Lukko on pakko kirjoittaa isolla;) ). Kai tämä on sama, joka-ainoassa tietokisassa, mitä seuraa.

 

[krobbe]

Juuh. On tullut kuunnelluksi, silloin tällöin. Siinä on 'krobbe' semmonen jännä juttu, kun saat ilman paineita autossa kuunnella, tulee olo "eikö toi saatanan pässi tiedä mitään". Ilmeisesti suorassa lähetyksessä tulee suorituspaineita ja ihminen menee Lukkoon (Lukko on pakko kirjoittaa isolla;) ). Kai tämä on sama, joka-ainoassa tietokisassa, mitä seuraa.

Juurihan näin se on. Minua ei kylläkään naurattanut tuo virheellinen vastaus, vaan se ukko siellä taustalla saatanoineen.

 

[Olkku]

Juurihan näin se on. Minua ei kylläkään naurattanut tuo virheellinen vastaus, vaan se ukko siellä taustalla saatanoineen.

No juu. Se oli kyllä hulppea, mutta toisaalta, täytyyhän tyhmää akkaa ojentaa:), eikö? Tuhlasi huonolla vastauksellaan isänän budjetoimaa kaljakassaa, mahdollisesti. Pistää se kiroamaan, ...tana.