Suomalainen koulu

[Patarouva]

Sisältövaroituksista tuli mieleen muisto kouluajoilta.Yhdeksännellä luokalla saatiin kirja koulusta omaksi ja luettavaksi, ja siitä kirjoitettiin aine.

En muista, kuinka monta vaihtoehtoista kirjaa oli. Minulla on edelleen hyllyssäni Juhani Peltosen Elmo.

Luokallani oleva lestadiolaistyttö valitsi Pirkko Saision romaanin Elämänmeno. Olin nähnyt kirjasta tehtyä TV-sarjaa, mutta en silti antanut hänelle sisältövaroitusta. Tyttö alkoi lukea kirjaa, mutta vähin äänin hän kävi keskustelemassa jotakin opettajan kanssa ja vaihtamassa kirjan johonkin toiseen.

 

[Snakster]

Nuoret | Jokin muuttui, ja nyt opiskelijat viljelevät sisältövaroituksia Kallion lukiossa

Kallion ilmaisutaidon lukiossa on vaalittu yhteisöllisyyttä ja itseilmaisuun rohkaisevaa ilmapiiriä, mutta koronaeristyksen ja Metoo-liikkeen jälkimainingeissa molempiin on tullut säröjä.

www.hs.fi

Vuosi tai pari sitten uutisoitiin medioissa yliopistoista, joissa oltiin törmätty samaan ongelmaan. Pakosti alkaa miettimään, kuinka nämä lapsukaiset olisivat pärjänneet esimerkiksi 1990-luvun koulussa (aiemmista vuosikymmenistä puhumattakaan), kun ovat noin herkkiä.

Miksi heidän olisi pitänyt pärjätä 90-luvun koulussa?

 

[alwahla]

Miksi heidän olisi pitänyt pärjätä 90-luvun koulussa?

Se nyt sattui tulemaan ensimmäisenä mieleen, koska olin itse yläasteikäinen niihin aikoihin. Tunnen aika huonosti nykyajan nuorten elämää, vaikka osa nykyisistä opiskelutovereistani onkin reilusti alle parikymppisiä, joten siksi esitin vertauksen noihin menneisiin aikoihin. Tarkoituksenani ei ollut pahoittaa mieltäsi tai kenenkään muunkaan mieltä.

 

[Snakster]

Se nyt sattui tulemaan ensimmäisenä mieleen, koska olin itse yläasteikäinen niihin aikoihin. Tunnen aika huonosti nykyajan nuorten elämää, vaikka osa nykyisistä opiskelutovereistani onkin reilusti alle parikymppisiä, joten siksi esitin vertauksen noihin menneisiin aikoihin. Tarkoituksenani ei ollut pahoittaa mieltäsi tai kenenkään muunkaan mieltä.

Itse olin yläasteikäinen jo 80-luvun lopussa, mutta ei tullut kyllä mieleen pohtia, miten olisin pärjännyt 50- tai 60-lukujen koulumaailmassa. Varmaan melko huonosti.

Kehityshän ei aina ole pelkästään huono juttu.

 

[Patarouva]

Itse olin yläasteikäinen jo 80-luvun lopussa, mutta ei tullut kyllä mieleen pohtia, miten olisin pärjännyt 50- tai 60-lukujen koulumaailmassa. Varmaan melko huonosti.

Kehityshän ei aina ole pelkästään huono juttu.

Samat sanat. Kilttinä ja sopeutuvaisena ihmisenä olisin luultavasti pärjännyt silloinkin. Nykyinen someaika olisi varmaan nujertanut minut koululaisena.

 

[OsmoK]

Itse olin yläasteikäinen jo 80-luvun lopussa, mutta ei tullut kyllä mieleen pohtia, miten olisin pärjännyt 50- tai 60-lukujen koulumaailmassa. Varmaan melko huonosti.

Kehityshän ei aina ole pelkästään huono juttu.

Ei olekaan. Voidaan toki kysyä, onko nykypäivän koulu kehityksen myötä muuttunut paremmaksi, kuin vaikkapa esimerkiksi 90-luvun koulu tai edes 2000-luvun koulu? Väitän, ettei välttämättä ole. Mutta taas varmasti on tultu eteenpäin sieltä 50-60-lukujen ajoista ja varmaan vielä 80-luvunkin ajoista.

Itsellä on kokemusta vain 2000 - ja 2010-luvun alun peruskoulusta, ja jonkinlainen pintaraapaisu nykypäivän koulumaailmasta joten sinänsä itse en pysty vertailemaan myöhempien aikojen koulumaailmaan. Mutta nykypäivän oppilaissa on havaittavissa todella suuria eroja vaikkapa tuonne 2010-luvun alun oppilaisiin. Ja ne erot eivät ole mitenkään positiivista. Valitettavasti.

 

[msg]

Kun varhaiskasvatukselle ei omaa ketjua taida olla ja taitaa kuulua nykyään opetustoimen alle, niin linkkaan mielipidekirjoituksen, jonka voisi otsikoida Normipäivä varhaiskasvatuksessa:

Lukijan mielipide | Päiväkotilapset sijoitettiin työntekijöiden taukotilaan: Lukijan mielipide | Päiväkotilapset sijoitettiin työntekijöiden taukotilaan

Tämähän on ihan tavallista toimintaa ainakin täällä pk-seudulla.
Olisi edes se tälläkin palstalla riittäväksi todettu kouluttamaton lapsenvahti, mutta eipä ole sitäkään.

 

[I am not Jesus]

Sadat opettajat kertovat arjesta, jossa opettajilta on viety valta: oppilas saa päättää, osallistuuko jälki-istuntoon

Moni opettaja kokee, että heidän kätensä on sidottu sääntöjä uhmaavien oppilaiden kanssa. Keskustelut eivät aina tehoa, ja kovien kurinpitokeinojen käyttöä jarruttaa byrokratia.

yle.fi

Kuka enää haluaa opettajaksi, kun meininki on mennyt aivan hulluksi?

 

[Nahkasohva]

Sadat opettajat kertovat arjesta, jossa opettajilta on viety valta: oppilas saa päättää, osallistuuko jälki-istuntoon

Moni opettaja kokee, että heidän kätensä on sidottu sääntöjä uhmaavien oppilaiden kanssa. Keskustelut eivät aina tehoa, ja kovien kurinpitokeinojen käyttöä jarruttaa byrokratia.

yle.fi

Kuka enää haluaa opettajaksi, kun meininki on mennyt aivan hulluksi?

Ei kovin moni.

Tämä näkyy paljon myös omassa työssäni. Työskentelen alalla, jolta vielä reilu kymmenen vuotta sitten siirryttiin usein opetusalalle. Nykyisin tilanne on täysin päinvastainen: käytännössä kaikilla alalleni tulevilla uusilla työntekijöillä on luokanopettajan tai aineenopettajan koulutus ja työkokemusta opetustyöstä. Harva heistä on kaivannut takaisin opetustyöhön.

 

[Ann Arbor]

Aleksis Salusjärven kolumni: Suomalaista koulua ei tarvitse uudistaa – riittää, kun palataan vanhaan

Vanha viisaus sanoo: älä korjaa sellaista, joka ei ole rikki. Mutta koululaitosta alettiin muuttaa, kun olimme huipulla.

yle.fi

Kenties järjen ääni? Vaikka perinteinen luokkaopetus pulpetteineen, liitutauluineen ja projektoreineen ei kaiketi tätä päivää olekaan, ehkä jotain voisimme vielä vuosituhannen vaihteen koulusta omaksua myös 2020-luvulle.

 

[sampio]

Aleksis Salusjärven kolumni: Suomalaista koulua ei tarvitse uudistaa – riittää, kun palataan vanhaan

Vanha viisaus sanoo: älä korjaa sellaista, joka ei ole rikki. Mutta koululaitosta alettiin muuttaa, kun olimme huipulla.

yle.fi

Kenties järjen ääni? Vaikka perinteinen luokkaopetus pulpetteineen, liitutauluineen ja projektoreineen ei kaiketi tätä päivää olekaan, ehkä jotain voisimme vielä vuosituhannen vaihteen koulusta omaksua myös 2020-luvulle.

Mitä voisimme omaksua 2000-luvun alun yhteiskunnasta tänne? Ja ennen kaikkea, kuinka? Niinpä. Yhtä helppoa on puuttua niihin ongelmiin, jotka koulua pohjimmiltaan vaivaa.

Kirjoitus on sinänsä hyvä, mutta syyllistyy aivan samaan kuin tässä muutaman vuoden aikana on tavattu tehdä, eli heitetään ilmoille pari helppoa syytä ja saadaan some sekaisin. Odotin vielä sitä klassista "opettajien auktoriteetti pitää palauttaa" heittoa, mutta se sentään oli jätetty pois.

Viroa usein markkinoidaan digipedagogiikan ykkösmaana, mutta näissä yhteyksissä se jotenkin unohtuu. Virolaisissa kouluissa mainitaan joskus opettajilla vielä olevan auktoriteettia, mutta harvemmin sitä, että edelleenkin siellä on myös kouluja, joissa oppilaat rankataan julkisesti koemenestyksen mukaan. Opettajille on myös mieluista, ettei inkluusiota harrasteta, ainakin niin pitkään, kun oma lapsi ei esim. autisminkirjolla ole.

Voisiko Viron menestyminen johtua kuitenkin vain siitä faktasta, että se on pieni ja homogeeninen kansa, jossa koulutus koetaan vielä steppinä parempaan elintasoon? Suomen koululaitoksen ongelmat tuskin sattumoisin osuvat saumaan, jossa koko yhteiskunta käy valtavaa murrosta läpi, varsinkin, kun olemme olleet hyvin samankaltaisessa tilanteessa 20-30 vuotta sitten kuin Viro nyt.

En nyt tällä tarkoita, ettei ongelmia olisi, ja etteikö esim. resursoimaton inkluusio tai huonosti johdettu digitalisaatio niitä aiheuttaisi. Se vain, että kyllä ne juurisyyt ovat edelleenkin syvemmällä.

 

[McTorso]

Sadat opettajat kertovat arjesta, jossa opettajilta on viety valta: oppilas saa päättää, osallistuuko jälki-istuntoon

Moni opettaja kokee, että heidän kätensä on sidottu sääntöjä uhmaavien oppilaiden kanssa. Keskustelut eivät aina tehoa, ja kovien kurinpitokeinojen käyttöä jarruttaa byrokratia.

yle.fi

Kuka enää haluaa opettajaksi, kun meininki on mennyt aivan hulluksi?

Tuossa artikkelissa oli paljon asiaa. Kouluihin tarvitaan lisää rahaa aikuisten määrän lisäämiseksi ja ryhmäkokojen pienentämiseksi. Samoin turhaa byrokratiaa oppilashuollossa pitää pystyä vähentämään.

Toisaalta paljon on tehtävissä työrauhan turvaamiseksi myös nykyisellä lainsäädännöllä. Työrauhan turvaaminen oppitunneilla on aivan ykkösjuttu ja olen perin ärsyyntynyt siitä, etteivät kaikki koulut pysty tähän. Opettajalla on oikeus tarvittavia voimakeinoja käyttämällä poistaa luokasta häiriköivä oppilas. (Opettaja soittaa tarvittaessa ennalta sovitun työparin avustamaan häiriköivän oppilaan luokasta poistamista.)Tämän jälkeen rehtori tekee hallintopäätöksen kyseisen oppilaan opinto-oikeuden eväämiseksi kyseisen ja sitä seuraavan päivän ajaksi. Tämä toistetaan niin usein, että häiriköinti loppuu tai lastensuojelu puuttuu asiaan.

 

[aquanqua]

Hesari on päästänyt opettajia avautumaan suomalaisen koulun rappiotilasta ja sen syistä; alla muutamia kohtia jutusta:

Opettajat kertovat joutuneensa laskemaan vaatimustasoa, koska uusien asioiden harjoittelulle jää niin vähän aikaa.

MUUTOS on tapahtunut hiljalleen. Se alkoi ehkä noin kymmenen tai viisitoista vuotta sitten, Seija Jäppilä sanoo.

Silloin suomalaisten koululaisten osaamistaso alkoi romahtaa, koulussa jokin muuttui.
…
ENSIMMÄISENÄ Jäppilä moittii opetussuunnitelmaa, josta on tullut ”ympäripyöreä”. Sisältöjä on paljon, mutta kokonaisuus on silppua. Se tekee asioiden syvällisestä oppimisesta vaikeaa.
…
Monen opettajan kokemus on, että uudet arvioinnin kriteerit ovat liian lepsuja. Niiden kuvataan herättäneen mykistystä ”kentällä”.

”Vaatimustaso tuntuu olevan, että kun oppilas ohjatusti tutustuu kynään ja kumiin, hänet päästetään läpi. Mitään ei tarvitse osata ja eri osa-alueet kompensoivat toisiaan, mikä on täysin järjetöntä”, kirjoittaa eräs äidinkielenopettaja.
…
Vantaalainen kieltenopettaja kertoo, että koulussa on luovuttu esimerkiksi teosarvioiden kirjoittamisesta.

”Koulussa ei enää vaadita lukemaan kokonaisia kirjoja tai katsota elokuvia vieraalla kielellä, koska sinnikkyys ei riitä keskittymiseen ja kännykkään tartutaan välittömästi.”

Yläkouluissa 28 vuotta työskennellyt äidinkielen- ja kirjallisuuden opettaja kertoo pitkien tekstien lukemisen muuttuneen monille ylivoimaiseksi.

”Olen joutunut alentamaan vaatimustasoa varsinkin kirjallisuudessa; mukaan ovat tulleet kokonaisten teosten rinnalle novellit, selkokirjat ja helpotetut kirjat. Myös pitkien tekstien kirjoittamisen kriteereitä olen joutunut höllentämään. Läpi pääsee lyhyemmälläkin tekstillä, kun ennen teksti olisi pitänyt uusia.”

KESKITTYMISKYVYN lisäksi muutos vaikuttaa tapahtuneen asenteissa. Vastaajat kuvaavat minäkeskeistä kulttuuria ja empatiakyvyn heikkenemistä.

”Oppilaiden käytös on muuttunut paljon. Kyky ottaa toiset huomioon on vähentynyt”, Jäppilä pohtii.

Hänestä tuntuu, ettei oppilailta saisi vaatia enää mitään. Opettajien auktoriteetti on murentunut. Läksyjen tekemistä pidetään liian työläänä ja kaikesta pitäisi voida suoriutua helposti ja nopeasti. Jos huonosta käytöksestä antaa palauttaa, vanhemmilta tulee heti moitteita.

Samanlainen asenne näkyy myös ylemmillä asteilla. Eräs ravintola-alan ammatin opettaja kertoo, että opiskelijat saattavat esimerkiksi kieltäytyä parityöskentelystä ja lähteä kotiin kesken kaiken.

Opettajan mukaan empatia toisia kohtaan on vähentynyt ja yhteisöllisyyden harjoittamisesta on tullut vaikeaa. Kotitehtäviä on hänen mukaansa turha edes yrittää teettää, sillä niitä ei kuitenkaan tehdä.

Ammattikoulun opettajan mukaan vaikeuksia katsotaan usein läpi sormien. Hänen mielestään opettajat pyrkivät miellyttämään oppilaita, jotta nämä eivät jättäisi koulua kesken.
…

Koulu | Opettajat kertovat koulujen vaatimustasosta: ”Mitään ei tarvitse osata”

Opettajat kertovat joutuneensa laskemaan vaatimustasoa, koska uusien asioiden harjoittelulle jää niin vähän aikaa.

www.hs.fi

Puutteet ja ongelmathan sitten kertaantuvat seuraavilla koulutusasteilla ja lopulta nuorten siirtyessä työelämään. Yliopistollakin huomaa, että oleellista on vain saada porukka mahdollisimman nopeasti eteenpäin valmistuneiksi, ja sen jälkeen ongelmat ovatkin työelämän toimijoiden ja työnantajien kannettavina. En tähän hätään juttua löydä, mutta Hesarissa oli muutama vuosi sitten juttua valmistuneista maistereista, joilla oli juttuun haastatellun asiantuntijan mukaan suuria puutteita ihan alan perusteiden kanssa.

 

[Snakster]

Kasvatustieteen professori kertoo Hesarissa näkemyksiään liittyen siihen, miten teknologia muuttaa opetusta ja miksi: Essee | Digilaitteet, sovellukset ja ohjelmistot muuttavat kouluopetuksen sisältöjä

 

[Hagi]

Poissaolot ovat kaksinkertaistuneet Oulun kouluissa eikä kukaan oikein tiedä, miksi – "Tavallinen koulunkäynti ei kerta kaikkiaan käy"

Koululaisten vakavat poissaolot kasvaneet Suomessa – Oulussa jopa kaksinkertaisesti. Syinä mm. mielenterveysongelmat ja sosiaalinen ahdistus.

www.kaleva.fi

Tästä puhutaan yllättävän vähän, vaikka ongelma on kasvussa. Vaikutus tulevaisuudessa lienee iso. Mikä mahtaa olla suurin syy tähän, ettei koulussa enää käydä ja tipahdetaan yhteiskunnan rattailta jo lapsena?

 

[kamik]

Poissaolot ovat kaksinkertaistuneet Oulun kouluissa eikä kukaan oikein tiedä, miksi – "Tavallinen koulunkäynti ei kerta kaikkiaan käy"

Koululaisten vakavat poissaolot kasvaneet Suomessa – Oulussa jopa kaksinkertaisesti. Syinä mm. mielenterveysongelmat ja sosiaalinen ahdistus.

www.kaleva.fi

Tästä puhutaan yllättävän vähän, vaikka ongelma on kasvussa. Vaikutus tulevaisuudessa lienee iso. Mikä mahtaa olla suurin syy tähän, ettei koulussa enää käydä ja tipahdetaan yhteiskunnan rattailta jo lapsena?

Yksi pahoinvointia aiheuttava ilmiö on sosiaalinen media ja sen tuomat paineet kasvavan lapsen/nuoren elämään. Erityisesti tytöillä on lisääntynyt ahdistuneisuus, masennusoireet ja jopa itsetuhoisuus. Tuossa linkin podcastissa n. 21 minuutin kohdalla väitöskirjatutkija avaa asiaa. Hyvä jakso älylaitteiden vaikutuksista ihmissuhteisiin.

Linkki: https://youtu.be/r-vHW1fssdY?si=vn0LXnGaeaseTblq&t=1260

 

[zet]

Kehityshän ei aina ole pelkästään huono juttu.

80-luvulla ja 90-luvullakin vielä oli kuitenkin sellainen juttu olemassa kun vanhempien ihmisten (ja auktoriteettien) kunnioitus ja käytöstapojakin arvostettiin. Toki silloinkin oli huonoa käytöstä, mutta siihen aikaan lapsilla oli myös velvollisuuksia ja jonkinlainen roti kuitenkin säilyi. Tässä suhteessa kehitys on mennyt pirun paljon väärään suuntaan.

Tänä päivänä lapsilla on vain oikeuksia, ei velvollisuuksia. Jos lapsi ei koulussa jotain halua tehdä, niin lapsen ei myöskään tarvitse tehdä. Etkä muuten opettajana/ohjaajana voi hirveästi vaatia tai pakottaa, muuten saat vanhemmat/kuraattorit/iltapäivälehdet/muut mahdolliset tahot kimppuusi.

 

[TosiFani]

80-luvulla ja 90-luvullakin vielä oli kuitenkin sellainen juttu olemassa kun vanhempien ihmisten (ja auktoriteettien) kunnioitus ja käytöstapojakin arvostettiin. Toki silloinkin oli huonoa käytöstä, mutta siihen aikaan lapsilla oli myös velvollisuuksia ja jonkinlainen roti kuitenkin säilyi. Tässä suhteessa kehitys on mennyt pirun paljon väärään suuntaan.

Tänä päivänä lapsilla on vain oikeuksia, ei velvollisuuksia. Jos lapsi ei koulussa jotain halua tehdä, niin lapsen ei myöskään tarvitse tehdä. Etkä muuten opettajana/ohjaajana voi hirveästi vaatia tai pakottaa, muuten saat vanhemmat/kuraattorit/iltapäivälehdet/muut mahdolliset tahot kimppuusi.

Tätä "totuutta" hoetaan aina näissä keskusteluissa. Täytyy nyt kuitenkin muistaa, että suurinosa lapsista ja nuorista sekä perheistä on tavallisia, hyvin hommansa hoitavia.

 

[zet]

Tätä "totuutta" hoetaan aina näissä keskusteluissa. Täytyy nyt kuitenkin muistaa, että suurinosa lapsista ja nuorista sekä perheistä on tavallisia, hyvin hommansa hoitavia.

Mitä tarkoitat tällä "totuudella"?

 

[TosiFani]

Mitä tarkoitat tällä "totuudella"?

Ettei lapset ja nuoret kunnioita aikuisia tai käytöstapoja, eikä lapsilla olisi velvollisuuksia ja vanhemmat kiukuttelevat kaikesta.

 

[zet]

Ettei lapset ja nuoret kunnioita aikuisia tai käytöstapoja, eikä lapsilla olisi velvollisuuksia ja vanhemmat kiukuttelevat kaikesta.

Hyvä, keksit pari uuttakin väitettä! Siinä olet toki oikeassa ettei kaikki lapset tietenkään ole huonotapaisia. Mutta tänä päivänä tuo joukko millä on auktoriteettiongelmia on paljon isompi mitä vaikkapa 30 vuotta sitten ja sen tiedät varsin hyvin opettajana itsekin.

 

[aquanqua]

Kaikki uutiset ja tutkimukset koulutuksen arvostuksen vähenemisestä suomalaisten (nuorten) parissa ovat aika hämmentäviä ja huolestuttavia. Päivän Hesarissa on juttu siitä, kuinka amerikkalaiset ovat menettäneet uskonsa korkeakoulutukseen, ja jutussa kuvataan (postimages.org) college-opintojen kulujen vauhdikasta kasvua suhteessa nuorten palkkojen kehitykseen. Suomalaiset nuoret ovat vielä hyvin onnekkaassa asemassa, ja toivottavasti mahdollisimman moni nuori (ja vanhempi) ymmärtää sen ja tiedostaa kaikki ne mahdollisuudet, joita suomalainen koulujärjestelmä tarjoaa henkilön tai perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta.

Yhdysvallat | Näin amerikkalaisen unelman peruspilari murentui – ”Olen vihainen, surullinen, petetty ja peloissani”, sanoo potkut saanut professori

Amerikkalaiset ovat lyhyessä ajassa menettäneet uskonsa korkeakoulutukseen. ”Kaikki sortuu”, sanoo 22-vuotias opiskelija Hunter Neel. Mitä oikein tapahtui?

www.hs.fi