Suomalainen koulu

[Patarouva]

Sisältövaroituksista tuli mieleen muisto kouluajoilta.Yhdeksännellä luokalla saatiin kirja koulusta omaksi ja luettavaksi, ja siitä kirjoitettiin aine.

En muista, kuinka monta vaihtoehtoista kirjaa oli. Minulla on edelleen hyllyssäni Juhani Peltosen Elmo.

Luokallani oleva lestadiolaistyttö valitsi Pirkko Saision romaanin Elämänmeno. Olin nähnyt kirjasta tehtyä TV-sarjaa, mutta en silti antanut hänelle sisältövaroitusta. Tyttö alkoi lukea kirjaa, mutta vähin äänin hän kävi keskustelemassa jotakin opettajan kanssa ja vaihtamassa kirjan johonkin toiseen.

 

[Snakster]

Nuoret | Jokin muuttui, ja nyt opiskelijat viljelevät sisältövaroituksia Kallion lukiossa

Kallion ilmaisutaidon lukiossa on vaalittu yhteisöllisyyttä ja itseilmaisuun rohkaisevaa ilmapiiriä, mutta koronaeristyksen ja Metoo-liikkeen jälkimainingeissa molempiin on tullut säröjä.

www.hs.fi

Vuosi tai pari sitten uutisoitiin medioissa yliopistoista, joissa oltiin törmätty samaan ongelmaan. Pakosti alkaa miettimään, kuinka nämä lapsukaiset olisivat pärjänneet esimerkiksi 1990-luvun koulussa (aiemmista vuosikymmenistä puhumattakaan), kun ovat noin herkkiä.

Miksi heidän olisi pitänyt pärjätä 90-luvun koulussa?

 

[alwahla]

Miksi heidän olisi pitänyt pärjätä 90-luvun koulussa?

Se nyt sattui tulemaan ensimmäisenä mieleen, koska olin itse yläasteikäinen niihin aikoihin. Tunnen aika huonosti nykyajan nuorten elämää, vaikka osa nykyisistä opiskelutovereistani onkin reilusti alle parikymppisiä, joten siksi esitin vertauksen noihin menneisiin aikoihin. Tarkoituksenani ei ollut pahoittaa mieltäsi tai kenenkään muunkaan mieltä.

 

[Snakster]

Se nyt sattui tulemaan ensimmäisenä mieleen, koska olin itse yläasteikäinen niihin aikoihin. Tunnen aika huonosti nykyajan nuorten elämää, vaikka osa nykyisistä opiskelutovereistani onkin reilusti alle parikymppisiä, joten siksi esitin vertauksen noihin menneisiin aikoihin. Tarkoituksenani ei ollut pahoittaa mieltäsi tai kenenkään muunkaan mieltä.

Itse olin yläasteikäinen jo 80-luvun lopussa, mutta ei tullut kyllä mieleen pohtia, miten olisin pärjännyt 50- tai 60-lukujen koulumaailmassa. Varmaan melko huonosti.

Kehityshän ei aina ole pelkästään huono juttu.

 

[Patarouva]

Itse olin yläasteikäinen jo 80-luvun lopussa, mutta ei tullut kyllä mieleen pohtia, miten olisin pärjännyt 50- tai 60-lukujen koulumaailmassa. Varmaan melko huonosti.

Kehityshän ei aina ole pelkästään huono juttu.

Samat sanat. Kilttinä ja sopeutuvaisena ihmisenä olisin luultavasti pärjännyt silloinkin. Nykyinen someaika olisi varmaan nujertanut minut koululaisena.

 

[OsmoK]

Itse olin yläasteikäinen jo 80-luvun lopussa, mutta ei tullut kyllä mieleen pohtia, miten olisin pärjännyt 50- tai 60-lukujen koulumaailmassa. Varmaan melko huonosti.

Kehityshän ei aina ole pelkästään huono juttu.

Ei olekaan. Voidaan toki kysyä, onko nykypäivän koulu kehityksen myötä muuttunut paremmaksi, kuin vaikkapa esimerkiksi 90-luvun koulu tai edes 2000-luvun koulu? Väitän, ettei välttämättä ole. Mutta taas varmasti on tultu eteenpäin sieltä 50-60-lukujen ajoista ja varmaan vielä 80-luvunkin ajoista.

Itsellä on kokemusta vain 2000 - ja 2010-luvun alun peruskoulusta, ja jonkinlainen pintaraapaisu nykypäivän koulumaailmasta joten sinänsä itse en pysty vertailemaan myöhempien aikojen koulumaailmaan. Mutta nykypäivän oppilaissa on havaittavissa todella suuria eroja vaikkapa tuonne 2010-luvun alun oppilaisiin. Ja ne erot eivät ole mitenkään positiivista. Valitettavasti.

 

[msg]

Kun varhaiskasvatukselle ei omaa ketjua taida olla ja taitaa kuulua nykyään opetustoimen alle, niin linkkaan mielipidekirjoituksen, jonka voisi otsikoida Normipäivä varhaiskasvatuksessa:

Lukijan mielipide | Päiväkotilapset sijoitettiin työntekijöiden taukotilaan: Lukijan mielipide | Päiväkotilapset sijoitettiin työntekijöiden taukotilaan

Tämähän on ihan tavallista toimintaa ainakin täällä pk-seudulla.
Olisi edes se tälläkin palstalla riittäväksi todettu kouluttamaton lapsenvahti, mutta eipä ole sitäkään.

 

[I am not Jesus]

Sadat opettajat kertovat arjesta, jossa opettajilta on viety valta: oppilas saa päättää, osallistuuko jälki-istuntoon

Moni opettaja kokee, että heidän kätensä on sidottu sääntöjä uhmaavien oppilaiden kanssa. Keskustelut eivät aina tehoa, ja kovien kurinpitokeinojen käyttöä jarruttaa byrokratia.

yle.fi

Kuka enää haluaa opettajaksi, kun meininki on mennyt aivan hulluksi?

 

[Nahkasohva]

Sadat opettajat kertovat arjesta, jossa opettajilta on viety valta: oppilas saa päättää, osallistuuko jälki-istuntoon

Moni opettaja kokee, että heidän kätensä on sidottu sääntöjä uhmaavien oppilaiden kanssa. Keskustelut eivät aina tehoa, ja kovien kurinpitokeinojen käyttöä jarruttaa byrokratia.

yle.fi

Kuka enää haluaa opettajaksi, kun meininki on mennyt aivan hulluksi?

Ei kovin moni.

Tämä näkyy paljon myös omassa työssäni. Työskentelen alalla, jolta vielä reilu kymmenen vuotta sitten siirryttiin usein opetusalalle. Nykyisin tilanne on täysin päinvastainen: käytännössä kaikilla alalleni tulevilla uusilla työntekijöillä on luokanopettajan tai aineenopettajan koulutus ja työkokemusta opetustyöstä. Harva heistä on kaivannut takaisin opetustyöhön.

 

[Ann Arbor]

Aleksis Salusjärven kolumni: Suomalaista koulua ei tarvitse uudistaa – riittää, kun palataan vanhaan

Vanha viisaus sanoo: älä korjaa sellaista, joka ei ole rikki. Mutta koululaitosta alettiin muuttaa, kun olimme huipulla.

yle.fi

Kenties järjen ääni? Vaikka perinteinen luokkaopetus pulpetteineen, liitutauluineen ja projektoreineen ei kaiketi tätä päivää olekaan, ehkä jotain voisimme vielä vuosituhannen vaihteen koulusta omaksua myös 2020-luvulle.

 

[sampio]

Aleksis Salusjärven kolumni: Suomalaista koulua ei tarvitse uudistaa – riittää, kun palataan vanhaan

Vanha viisaus sanoo: älä korjaa sellaista, joka ei ole rikki. Mutta koululaitosta alettiin muuttaa, kun olimme huipulla.

yle.fi

Kenties järjen ääni? Vaikka perinteinen luokkaopetus pulpetteineen, liitutauluineen ja projektoreineen ei kaiketi tätä päivää olekaan, ehkä jotain voisimme vielä vuosituhannen vaihteen koulusta omaksua myös 2020-luvulle.

Mitä voisimme omaksua 2000-luvun alun yhteiskunnasta tänne? Ja ennen kaikkea, kuinka? Niinpä. Yhtä helppoa on puuttua niihin ongelmiin, jotka koulua pohjimmiltaan vaivaa.

Kirjoitus on sinänsä hyvä, mutta syyllistyy aivan samaan kuin tässä muutaman vuoden aikana on tavattu tehdä, eli heitetään ilmoille pari helppoa syytä ja saadaan some sekaisin. Odotin vielä sitä klassista "opettajien auktoriteetti pitää palauttaa" heittoa, mutta se sentään oli jätetty pois.

Viroa usein markkinoidaan digipedagogiikan ykkösmaana, mutta näissä yhteyksissä se jotenkin unohtuu. Virolaisissa kouluissa mainitaan joskus opettajilla vielä olevan auktoriteettia, mutta harvemmin sitä, että edelleenkin siellä on myös kouluja, joissa oppilaat rankataan julkisesti koemenestyksen mukaan. Opettajille on myös mieluista, ettei inkluusiota harrasteta, ainakin niin pitkään, kun oma lapsi ei esim. autisminkirjolla ole.

Voisiko Viron menestyminen johtua kuitenkin vain siitä faktasta, että se on pieni ja homogeeninen kansa, jossa koulutus koetaan vielä steppinä parempaan elintasoon? Suomen koululaitoksen ongelmat tuskin sattumoisin osuvat saumaan, jossa koko yhteiskunta käy valtavaa murrosta läpi, varsinkin, kun olemme olleet hyvin samankaltaisessa tilanteessa 20-30 vuotta sitten kuin Viro nyt.

En nyt tällä tarkoita, ettei ongelmia olisi, ja etteikö esim. resursoimaton inkluusio tai huonosti johdettu digitalisaatio niitä aiheuttaisi. Se vain, että kyllä ne juurisyyt ovat edelleenkin syvemmällä.

 

[McTorso]

Sadat opettajat kertovat arjesta, jossa opettajilta on viety valta: oppilas saa päättää, osallistuuko jälki-istuntoon

Moni opettaja kokee, että heidän kätensä on sidottu sääntöjä uhmaavien oppilaiden kanssa. Keskustelut eivät aina tehoa, ja kovien kurinpitokeinojen käyttöä jarruttaa byrokratia.

yle.fi

Kuka enää haluaa opettajaksi, kun meininki on mennyt aivan hulluksi?

Tuossa artikkelissa oli paljon asiaa. Kouluihin tarvitaan lisää rahaa aikuisten määrän lisäämiseksi ja ryhmäkokojen pienentämiseksi. Samoin turhaa byrokratiaa oppilashuollossa pitää pystyä vähentämään.

Toisaalta paljon on tehtävissä työrauhan turvaamiseksi myös nykyisellä lainsäädännöllä. Työrauhan turvaaminen oppitunneilla on aivan ykkösjuttu ja olen perin ärsyyntynyt siitä, etteivät kaikki koulut pysty tähän. Opettajalla on oikeus tarvittavia voimakeinoja käyttämällä poistaa luokasta häiriköivä oppilas. (Opettaja soittaa tarvittaessa ennalta sovitun työparin avustamaan häiriköivän oppilaan luokasta poistamista.)Tämän jälkeen rehtori tekee hallintopäätöksen kyseisen oppilaan opinto-oikeuden eväämiseksi kyseisen ja sitä seuraavan päivän ajaksi. Tämä toistetaan niin usein, että häiriköinti loppuu tai lastensuojelu puuttuu asiaan.