Suomalainen kaupunkikulttuuri (tai sen puute)

[olkikuukkeli]

Kaupunkikulttuurille ei taida olla mitään ihan yleispätevää määritelmää. Helsingin Sanomissa kaupunkikulttuuri-hakusana tuottaa tuloksia paitsi erilaisista tapahtumista myös kesäkaduista ja vastaavasta. Yleensä kun käsitteeseen viitataan, puhutaan yksinkertaisesti asioista, joita kaupungeissa yleensä tehdään - niin arkisista kuin vähemmänkin arkisista festareista ja vastaavista. Siihen kuuluvat tekemiset, jotka tapahtuvat lähinnä vain kaupungeissa, kuten ulkona syöminen, konsertit, muut kuin huoltoasemakahvilat ja kenties nykyään erikoisliikkeissä käyminenkin, ne tosin ovat kaupungeistakin häviämässä.

Suomessa on tiettyjä erityislaatuisia haasteita kaupunkikulttuurin kehittämisessä. Kaupungit ovat muuhun Eurooppaan ja Pohjoismaihinkin verrattuna kasvaneet varsin myöhään, vasta toisen maailmansodan jälkeen. Siinä missä Ruotsissa kaupunkiväestöä oli reilusti yli 80% jo 90-luvun puolivälissä, Suomessa vastaava lukema oli 64%. Käytännössä 2010-luvulla on kuitenkin käynnistynyt toinen kaupungistumisen aalto, mutta edelleen verrokkejamme paljon myöhemmin. Koska tällä on paljon vaikutusta myös taloudelliseen toimeliaisuuteen, puhutaan siitä minusta liian vähän Suomen tulevaisuudesta puhuttaessa, mutta sille on jo oma ketjunsa. Tämä ketju pyhitettäköön tuolle vaikeasti määriteltävälle kaupunkikulttuurille.

Suomalaiseen kaupunkikulttuuriin tai sen kehittymättömyyteen tylsät tilastot kuitenkin vaikuttavat. Ensinnäkin suomalaisten paikkakuntien arkkitehtuuri on hämmentävän samankaltaista. Rumaksikin niitä voisi sanoa ja tässä sarjassa on sanottukin, joskin se on itseltäni vielä katsomatta. Kaupunkien ja kylien ulkonäköä tärkeämpää on tietenkin se, mitä niissä tapahtuu. Mutta tapahtuuko suomalaisissa kaupungeissa mitään? Asun itse Oulussa ja olen jo pitkään ollut tuskastunut kaupunkini hitaaseen elämään, jota suurin osa suomalaisista tuntuu rakastavan. Suomalaisten asumistoiveet ovat jonkin verran urbanisoituneet 2000-luvulla, mutta suurin osa haluaa elää omassa rauhassa omakotitalossa. Etenkään perheellisten ei oleteta jäävän kaupunkien vilskeeseen.

Miksi Oulu on niin kuollut? Selitys on nähdäkseni lopulta kaupunkirakenteessa. Oulun keskustan suuralueella asuu vain 22 000 ihmistä 210 000 asukkaan kokonaislukemasta ja tuossakin on mukana reilusti alueita ruutukaavan (jossa n. 15 000 asukasta) ulkopuolelta. Tämä on suomalaiselle kaupungille tyypillistä. Olen pähkäillyt sen johtuvat mainitsemastani myöhäisestä kaupungistumisesta - pakosta maalta muuttaneet ihmiset halusivat töitä, eivät kaupunkielämää. 1950-70-lukujen metsälähiöihanteet eivät myöskään kannustaneet tiiviiseen rakentamiseen, päinvastoin. Vaikka ihmisiä olisi kaupungissa paljonkin, väljä rakenne vähentää palveluita ja synnyttää pelloille monitoimimarketteja, jotka vähentävät keskustoissa käymisen tarvetta. Suomessa on käsittääkseni kolme oikeasti kaupunkimaista kaupunkia: Helsinki, Tampere ja Turku, joista jälkimmäinen on asukasluvultaan Oulun luokkaa, mutta keskustaltaan käytännössä n. 3 kertaa suurempi.

Kaupunkikulttuurin edistämistä hidastaa myös Suomen ilmasto. Meillä on jotakuinkin 9 kuukautta vuodesta sellaisia säitä, että ihmiset liikkuvat paikasta A paikkaan B ulkona hengailematta. Tämä vähentää ihmisten välisiä yhteyksiä ja ulkona tapaamisen kulttuuria ja kun joukkoliikennettäkin on vaikea harvaan asutuilla alueilla järjestää, suomalaiset tykkäävät olla kotonaan. Tällä on nähdäkseni perustavanlaatuinen vaikutus miellyttäväksi miellettyyn elämäntapaan. Sosiaalista elämää tai sitä tukevia palveluja ei pidetä rahan arvoisena. Miksi söisin monella kympillä ulkona tai kävisin kahvilla kun kotona on halvempaa?

Tästä päästään yhteen esimerkkiini, kaupunkikulttuurille olennaiseen ravintolatarjontaan. Tripadvisor lähteenä on epäluotettava, koska siellä on paljon toimintansa lopettaneita ravintoloita, mutta suuntaa-antavat lukemat ovat tällaisia:

Helsinki ~1600 ravintolaa
Tampere ~500 ravintolaa
Turku ~340 ravintolaa
Oulu ~180 ravintolaa (suurin osa tuntemistani oululaisista luulee, että Oulussahan on paljon ravintoloita!)

Verrokkina itselläni mieleen jäänyt esimerkiksi Italian Verona (250k asukasta), jossa on yli 1000 ravintolaa. Turismi auttaa, mutta ennen kaikkea paikallisten oma ulkona syömisen kulttuuri. Ravintolat ovat asia, johon ollaan valmiita laittamaan rahaa. Kaupunkirakenne on oman kodin laajennusosa ja sitä hyödynnetään aktiivisesti, toisin kuin yleisesti Suomessa, jossa lasketaan puhtaasti oman kämpän neliöitä. Käytännössä myös kaikenlaiset kahvilat, leipomot ja muut palvelut kärsivät tästä myös. Alkoholipolitiikka ei tietenkään helpota asiaa kun tuopin kiskaisu omassa olkkarissa se vasta halpaa onkin pubissa käymiseen verrattuna.

No, pohjustaa voisi tietysti paljon pidempäänkin, mutta kun tätäkään tuskin moni jaksaa alusta loppuun lukea, niin aloitetaan keskustelu vajavaisista lähtökohdista. Oletko sinä tyytyväinen oman kotikaupunkisi palvelukulttuuriin? Onko se näivettymässä vai kehittymässä? Onko kaupunkikulttuurilla väliä ja miten sitä edes voisi kehittää? Itse pidän urbaanista elämästä ja huolimatta eläkevirasta asumiskustannuksiltaan edullisessa Oulussa haen tällä hetkellä aktiivisesti töitä pääkaupunkiseudulta tarkoituksena muuttaa kantakaupunkiin asumaan. Ihan vain elämäntapasyistä. Tämä on minun iässäni (30-40-vuotiaat) käsittääkseni aika harvinaista Suomessa.

 

[Oles]

Loistava avaus. Olen jotain samansuuntaista miettinyt, että onko täällä keskustelua kaupunkikulttuurista, vaan en ole saanut vielä aikaiseksi etsiä keskustelua. Nythän tämä suorastaan pongahti eteen.

Helsinkiläisenä vähän yli kolmekymppisenä kaupunkielämästä kiinnostuneena ihmisenä kiinnitän monesti huomiota kaupunkien eläväisyyteen. Seuraan aktiivisesti Helsingin, etenkin kantakaupungin kehittymistä ja rakentamisprojekteja, sekä siinä sivussa myös vähän ympäri Suomea, joskin tietouteni muista Suomen kaupungeista on varsin rajallista. On jännittävää seurata ja pohtia, miksi jokin alue on eläväisempi kuin toinen ja miten tämä kehitys tapahtuu. Helsingistä löytyy hyvin erilaisia asuinalueita, joten vaihtelua löytyy ja niitä voikin vertailla hyvin keskenään. On selvää, minkälaisille alueille syntyy elämää ja mille ei.

Syy suomalaisen kaupunkielämän vähyyteen on varmasti moninainen ja uskon, että kävit monet isoimmista ongelmista läpi avauksessa. Suomi kaupungistui aika myöhään ja suurin osa kaupungeista on edelleen pieniä. Lisäksi ne on monesti rakennettu hyvin lähiömäisiksi, jolloin asukastiheys ei ole päässyt kasvamaan kovin suureksi. Harvoille alueille tulee sen takia mitään kummoisempia palveluita ja toimintaa. Kaupassa käydään ajamalla johonkin automarkettiin eikä autolla matkatessa synny kaupunkikulttuuria, toisin kuin kävellen kulkiessa voi jäädä ihmettelemään jotain katuesiintyjää. Suomalaisissa kaupungeissa on se keskustori, jonka ympärille keskittyy lähes kaikki toiminta ja mihin kokoonnutaan. Muualla sitten asutaan eikä siellä parane sitten rettelöidä tai mitenkään häiritä muita ihmisiä. Ehkä Suomessa on tuommoinen funktionaalisuus kaupunkikulttuurin vaivana.

Ilmasto on varmasti myös yksi vaikuttava tekijä. Ulkona kokoontuminen on hyvin luonnollinen paikka tavata ensi kertaa ihmisiä ja järjestää tapahtumia. Lämpimissä maissa vietetään paljon aikaa puistoissa ja rannoilla, jolloin tulee luontaisesti kohtaamisia. Joku muusikko soittaa puistossa ja porukka kerääntyy ympärille kuuntelemaan, tanssimaan ja pitämään hauskaa. Suomessa kiirehditään läpi räntäsateen kotiin, jonne ei varmasti ilmesty ketään kutsumatonta eikä tapahdu mitään kohtaamisia, mitä ei haluta tapahtuvan. Ei varmasti jäädä viettämään aikaa mihinkään puistoon.

Varmaan suomalaisessa persoonassa on myös osasyynsä. Ollaan tuppisuita ja omakotitalon aidan yli kurkitaan epäileväisesti, että mitä se naapuri oikein puuhaa. Kerrostaloissa varotaan liikkumasta samaan aikaan kuin naapuri, jotta ei jouduta hissiin samaan aikaan tai edes moikkaamaan toista. Ja kun sää on 9 kuukautta vuodesta epämiellyttävä, niin asukkaat eivät vietä hirveästi aikaa talon pihalla mahdollisesti tutustuen toisiinsa ja järjestäen vaikka pihajuhlia. Ehkä on joku kevätsiivous, johon tunnetaan pakkoa osallistua. Uusiin ihmisiin tutustuminen on monesti vaiva.

Kaupunkikulttuuri vaatii yleensä nuoria sosiaalisesti aktiivisia ihmisiä ollakseen menestyvä. Suomessa nuoret aikuiset keskittyvät tiettyihin opiskelupaikkakuntiin imien muut paikat tyhjiksi. Lisäksi niitä opiskelijapaikkakuntia verottaa pari isompaa kaupunkia, jonne sitten muutetaan, jolloin keskisuurella kaupungilla ei ole mahdollisuutta kasvaa isommaksi eikä siten kaupunkikulttuurin määräkään pääse kasvamaan. Suomessa on myös pitkään ollut se tilanne, että nuorisoa ei ole niin paljoa muutenkaan, vaan väestö on vanhentunut. Eli potentiaali kaupunkikulttuurille on ylipäätänsä varsin rajallista.

Tässä muuten tuore ja mielenkiintoinen Hesarin juttu, että Helsinkiin suunnitellaan yökaupunginosan perustamista koronan heikentämän yöelämän takia. Kaupunkikulttuuri on ottanut kovaa osumaa viime vuosina, kun paikat ovat olleet kiinni, jolloin ollaan vaan oltu kotona eikä ole ollut mahdollisuutta mennä baariin tai keikalle tai mitä ikinä. Helsingin keskustassa on viime vuosina tapahtunut muutosta huonompaan suuntaan, kun keskustan keikkapaikkoja on suljettu ja muutettu johonkin toiseen käyttöön, mikä on vaikuttanut kaupunkikulttuuriin. Hyviä tempauksia ovat olleet kahtena viime kesänä järjestetyt kesäterassit, jotka ovat tuoneet Keski-Eurooppalaista tunnelmaa Helsinkiin. Tulevana kesänä tämä järjestetään jälleen.

Helsingin keskustan vetovoiman heikkenemisestä on muutenkin ollut juttua viime aikoina ja mietin, että kuinkakohan paljon digitaalisuus vaikuttaa kaupunkielämään, kun pelataan vaan kotona jotain tietokonepeliä ja ollaan siten yhteydessä kavereihin. Lisäksi vaatteet ja muut voidaan tilata netitse, jolloin ei tarvitse mennä kaupoille tai minnekään, ja suosikkiravintolasta voi tilata safkat suoraan kotiin. Sitten vielä suoratoistopalvelut tarjoavat uusia leffoja ja sarjoja, joiden parissa viihtyä. Kaupunkielämää ei synny kotisohvalta käsin. Etätyöskentelykin on nykyään mahdollista ja ruokaostokset voi tilata kotiovelle. Ihmisestä on tehty kotikuluttaja, mikä uhkaa näivettää kaupunkielämää. Ihminen on mukavuudenhaluinen otus ja mahdollisuus tehdä asiat kotoa käsin on hyvin vetoavaa ja myös passivoivaa. Jaksaako sitä mennä johonkin, jos asiat saa tilattua kotiin?

Tässäpä omaa ajatusvirtaa aiheesta. Jännä aihe ja toivottavasti kuullaan monipuolisesti mielipiteitä aiheesta.

 

[Kälvis]

Eläväisiä kaupunkeja yhdistää se, että ne ovat olleet kaupunkeja jo ennen autoilun yleistymistä. Esimerkiksi Helsingissä kantakaupunki on pitkälti rakennettu jo silloin kun ihmisten pääasiallinen liikkumistapa kaupungissa oli kävely ja tästä syystä asunnot, työpaikat ja palvelut oli käytännössä pakko sijoittaa tiiviisti lähelle toisiaan. Vasta autoilun yleistymisen jälkeen alettiin rakentaa lähiöitä sillä ajatuksella, että ihmiset voivat asua yhdessä paikassa ja käydä autolla töissä toisessa. Autoiluihanne oli aikanaan jonkinlainen kaupunkisuunnittelun sokea piste ja autoistunutta yhteiskuntaa pidettiin ihanteena - nyt sitten kipuillaan sen kanssa, että jopa pääkaupunkiseudulta löytyy alueita, joissa elämäntapa on kaupunkirakenteesta johtuen autoriippuvaista ja palvelut löytyvät kadunvarren sijaan suurista kauppakeskuksista.

Syytän itsekin aloittajan tavoin suomalaisen kaupunkikulttuurin puutteesta verrattain myöhäistä kaupungistumista, jonka vuoksi kaupunkeja lähdettiin rakentamaan edellä mainitsemani autoiluihanteen pohjalta. Toisaalta monet suomalaiset tuntuvat edelleen pitävän elämäntavasta, jossa asutaan vaikkapa Nurmijärvellä ja pendelöidään kehätien varrelle, bensan hinta vain saisi olla halvempi kun muuten mielletään, että valtio haluaa rangaista tyypillisestä lapsiperheen elämäntavasta.

 

[Denverin Munasyndi]

Erinomainen ketju. Kiitos aloittajalle ja tähän mennessä kirjoittaneille. Jos Helsinkiä miettii, löytyy täältä tällä hetkellä seuraavat erilaista kaupunkikulttuuria henkivät alueet:

- Keskusta (Kluuvi&Kamppi, Kaartinkaupunki): paljon kaikkea, usein älyttömän kallista ja joidenkin mielestä hengetöntä. Kluuvissa ja Kaartinkaupungissa hengettömyyttä lisää asuntojen puute, mutta Kluuviin elämää tuo yliopisto. Kamppi taasen on ihan kunnolla asutettu, mikä tekee Uudenmaankadun ja "varsinaisen Kampin" välimaastosta omalla tavallaan eläväisemmän.

- Rannat (Kruununhaka, Katajanokka, Ullanlinna, Eira, Punavuori, Länsisatama): Pääasiassa luksusasumiselle pyhitettyjä seutuja hienoilla ja kalliilla ravintoloilla höystettynä. Punavuoressa ja Kruununhaassa löytyy onneksi edelleen myös "karheampaa" baaritarjontaa.

- Kahden edellisen väliin putoaa Ison Roobertinkadun seutu, joka on hieman keskustasta sivussa sijaitsevana huomattavana baarikeskittymänä ja kävelykatuna omanlaisensa outolintu Helsingissä. Ja kärsinyt myös siitä, että välillä kadun olemassaolo "unohdetaan" ja välillä se "löydetään" uudelleen.

- Töölö: Urheilupyhättöjen ja isojen lähestymisteiden ansiosta "yläluokkaisuudestaan" huolimatta dynaamisempi kuin esimerkiksi Kruununhaka. Tunnelmat vaihtuvat myös hienosti Etu-Töölön myöhäisklassismista ja Taka-Töölön funkikseen.

- Itäinen kantakaupunki (Kallio, Alppiharju, Vallila): Kliseisesti näistä se boheemein ja rouhein vaihtoehto. Ja pitäähän tuo edelleen paikkansa, vaikka kaduilta löytyy nykyään fine diningia, viinibaareja ja trendikahviloita. Hyvin laaja ja heterogeeninen kokonaisuus. Tunnelma on aivan erilainen Porvoonkadun loppupäässä kuin esimerkiksi Hakaniemessä.

Kärjistetysti tarvitaan siis raitiovaunu, ravintoloita&baareja, muita kivijalkaliikkeitä ja tiheä asutus.

Näiden ohella kaupunginosakulttuuria löytyy muualtakin, mutta varsinaista tiiviisti rakennettua kivikaupunkia (ja kaupunkikulttuuria) ne eivät edusta.

Tulevaisuudessa on mielenkiintoista nähdä, millaiseksi Kalasataman, Kyläsaaren ja Verkkosaaren alue muodostuu. Asukkaiden määrä ja tiheys saattaa pystyä takaamaan sen, että alueesta ei tule Jätkäsaaren kaltaista reppanaa varsinaisten kaupunkikulttuurialueiden kylkeen. REDI:n näen sekä ongelmana että mahdollisuutena tämän osalta. Tulokset tiedämme vasta aikaisintaan reilun kymmenen vuoden päästä.

 

[olkikuukkeli]

Kärjistetysti tarvitaan siis raitiovaunu, ravintoloita&baareja, muita kivijalkaliikkeitä ja tiheä asutus.

Boldaamaani ei voi liikaa korostaa. Varsinkaan meidän keskimääräisillä säätiloilla kaupunkikulttuurilla ei ole mahdollisuutta, ellei sitä pääse nauttimaan about suoraan omalta kotiovelta. Joitain muitakin vaihtoehtoja on, paljon on esimerkkejä kaupungeista, joissa yliopistot ja niiden ympärille muodostuvat kaupunginosat ovat niin eläväisiä, että sinne alkaa hakeutumaan kaikenlaisia ihmisiä. Esimerkiksi Roomassa San Lorenzo on ihan oma ekosysteeminsä.

Ärsyttävästi esim. Oulussa kepulaisuus ja yleinen kaiken vastustamisen ilmapiiri on niin syvällä, että keskustaa aidosti laajentava kilometrien päässä sijaitsevan yliopistokampuksen siirtäminen osittain Raksilaan on synnyttänyt sitä vastustavan kansanliikkeen. Tällaisella hankkeella muutaman korttelin keskusta-alue voisi aidosti laajentua, mutta ei...

Samanlainen muutosvastarinta on Suomessa todella yleistä. Olisivatko Tampere ja Helsinki Suomen kehitysmyönteisimmät kaupungit ja ainoat, joissa nimenomaan kaupunkikulttuurin kehitykselle annetaan valtuustoissakin iso painoarvo? Turku ei ole itselleni niin tuttu paikka, mutta esim. keikkapaikkana se jää pahasti noiden kahden jalkoihin.

 

[Denverin Munasyndi]

Boldaamaani ei voi liikaa korostaa. Varsinkaan meidän keskimääräisillä säätiloilla kaupunkikulttuurilla ei ole mahdollisuutta, ellei sitä pääse nauttimaan about suoraan omalta kotiovelta.

Helsingissä ollaan tämän osalta "lähellä" esimerkiksi Munkkiniemessä (Laajalahdentien ja Munkkiniemen Puistotien risteys) sekä Käpylässä (ykkösen päättäri), mutta molemmissa ongelma on juuri siinä, että jos kävelet kulman taakse, ei mitään muuta tule vastaan. Lauttasaari olisi myös pienellä tiivistämisellä erittäin potentiaalinen alue, mutta korjaavia toimenpiteitä ei tältä osin voi valitettaavasti tehdä jälkikäteen.

 

[UnenNukkuja]

Ketju sopii jotenkin tähän hetkeeni.

Turku ei ole itselleni niin tuttu paikka, mutta esim. keikkapaikkana se jää pahasti noiden kahden jalkoihin.

Tämähän täällä mättää. Jos millään haluaa ylpeillä, Logomo on järjettömän hieno keikkapaikka. En ymmärrä aivan kaikkia esiintyjiä, jotka haluaa kokeilla Gatorade Centeriä, kun meillä on Logomo. Taannoin kova kitaristi Tuomas Wäinölä nosti tuon jopa valtakunnan ykköseksi hänen näkökulmastaan. Mutta ei, Logomokaan ei pelasta kaikelta. Keskustassa oli erään ravintolan tiloihin juuri avautunut Rax ja Sale. Eli ei edes haluttu yrittää enää ravintolaa/keikkapaikkaa tuohon.

Ja jääkiekko, on se katsojalle kulttuuria. Itse pidän hienona sitä kansanvaellusta futismatsin tai vaikka Paavo Nurmi Gamesin jälkeen. Tämä on mahdollista, kun ollaan kaupungin välittömässä läheisyydessä, ei pellolla.

Äsken bongasin Puskaradio Turussa kuvan, jossa tuskailtiin autoilta suljettua rantakadun pätkää. Ohoh, opiskelijat valtaavat alueen hetkeksi. Ketkä? He, jotka tuovat esiin tämän päivän yhteisöllisyyttä järjestämällä suurtapahtuman. Ei ei ei, Turussa pitää saada liikkua vain niiden peltikoppien suojassa, ei ihmisten seassa. Ja tuo sama rantabaana. Onhan siitä lähtenyt maratoneja ja järjestetty festareita, miksi paniikki nyt?

Pohdin todella paljolti samaa mitä @Oles.

Turku on hieno, vanha kaupunki, mutta täällä halutaan jotenkin sulkeutua tuohon vanhojen asioiden ylpeyteen. Niihin ei voi yhdistää mitään uutta. Kun Tuomiokirkon edustalla halutaan kokeilla terassia, kansa hysterisoituu ihan siitä, ettei voi kyseiseltä paikalta kuvata kirkkoa. Kun terassilla istui, tuli oikeasti eurooppalainen fiilis. Miksi hienon vanhan alueen edustan pitäisi olla autio ja pyhä? Onhan Brinkkalan edustallakin jouluisin iso rypäs joulurauhan julistuksen kuulijoita (normaalioloissa siis). Ehkä eurooppalaisimmalta näyttää Vähätori, jota reunustaa hienosti kirjastomme ja terasseilta näkymät ovat joelle ja vanhaan Turkuun.

Autoilu ja ympäristö on aihe, josta saisin erittäin pitkän mietinnän, mutta aika nyt vähän kortilla. Katson, palaanko tähän vielä.

Jotenkin katson vanhemmankin väen suuntaan. Älkää äänestäkö enää kuntiin niitä samoja jarruja. Miettikäähän seuraavia sukupolvianne ja heidän tarpeita. Totutelkaa ajatukseen, että tarpeet voi olla hyvin erilaisia.

 

[Radiopää]

Erinomainen ketju. Kiitos aloittajalle ja tähän mennessä kirjoittaneille. Jos Helsinkiä miettii, löytyy täältä tällä hetkellä seuraavat erilaista kaupunkikulttuuria henkivät alueet:

- Tulevaisuudessa on mielenkiintoista nähdä, millaiseksi Kalasataman, Kyläsaaren ja Verkkosaaren alue muodostuu.

Helsingissähän on vireillä aloite perustaa yöelämälle keskittynyt kaupunginosa.

Ajatuksena on, että Helsinkiin perustettaisiin alue, jossa myöhäisten tapahtumien järjestämistä helpotettaisiin kevyemmillä rajoituksilla. Elokuussa 2021 jätetty valtuustoaloite tuli maanantaina kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Tarvetta yökaupunginosalle perustellaan koronan aiheuttamalla yöelämän hiljentymisellä, jonka nähdään vaikuttaneen suoraan kaupungin henkeen.

Ravintoloita, taidetta ja kulttuuria halutaan elvyttää keskittämällä yölliset aktiviteetit esimerkiksi keskustan tyhjeneviin kortteleihin tai entisille teollisuusalueille.

Yöelämä | Helsinki harkitsee erityisen yökaupunginosan perustamista

Neljätoista kaupunginvaltuutettua eri puolueista on allekirjoittanut aloitteen, jossa esitetään Helsinkiin perustettavaksi yökaupunginosaa tai -korttelia.

www.hs.fi

 

[Glove]

Helsinki ~1600 ravintolaa

Tampere ~500 ravintolaa
Turku ~340 ravintolaa
Oulu ~180 ravintolaa (suurin osa tuntemistani oululaisista luulee, että Oulussahan on paljon ravintoloita!)

Pieni on näköjään Oulun ravintoloiden määrä. Mutta pienihän tuo on meidän keskustakin, ei sinne määräänsä enempää mahdu. Lisäksi Oulun on rakennettu pitkin metsiä niin tuonne keskustaan on monella matkaakin. Ja kun kaiken saa täältä keskustan ulkopuoleltakin niin helposti käy niin kuin minulla, etten nyt ole ainakaan kolmeen viikkoon käynyt keskustassa. Elävöitä siinä nyt sitten kaupunki elämää.

 

[olkikuukkeli]

Helsinki ~1600 ravintolaa

Pieni on näköjään Oulun ravintoloiden määrä. Mutta pienihän tuo on meidän keskustakin, ei sinne määräänsä enempää mahdu. Lisäksi Oulun on rakennettu pitkin metsiä niin tuonne keskustaan on monella matkaakin. Ja kun kaiken saa täältä keskustan ulkopuoleltakin niin helposti käy niin kuin minulla, etten nyt ole ainakaan kolmeen viikkoon käynyt keskustassa. Elävöitä siinä nyt sitten kaupunki elämää.

Juurikin tätä tarkoitin sillä, että on todellakin väliä miten kaupunki kaavoitetaan. On se melkoista, että Oulun kokoisessa kaupungissa on kirjaimellisesti kourallinen ns. pöytäliinaravintoloita. Onneksi osa on sentään ihan hyviä!

@UnenNukkuja Sentään Rax ja Sale, Oulussa ei ruutukaavan taloihin välttämättä rakenneta liiketiloja ollenkaan. Esim. Rautatienkadulle rakennettiin kadulle päin autoilijoita varten virtuaalinäyteikkunat mainoksille, mutta ei oikeaa liiketilaa. Siinä on kyllä melkoinen osoitus kaupungin vireydestä! Turussa tosiaan ravintolatoiminta on Oulua selkeästi edellä noin muuten, mutta keikoissa mitattuna laahaamme aika samaa hidasta tahtia. Turusta sentään pääsee aika nopeaa Helsinkiin, itse jouduin ottamaan töistä vapaapäiviä Nick Masonin keikkaa varten toukokuussa, ties monettako kertaa...

 

[sampio]

Suomalaisten maakuntakaupunkien asukastiheyttä vääristää kuntaliitokset, ja samalla se vaikuttaa vireyteen. Oulu oli mielestäni 90-luvun alussa n. 90000 asukkaan kaupunki, Jyväskylä vajaan 80000 ja Kuopio rapian 80000. Nyt asukasluvut ovat Jykylässä ja Oulussa tuplat, mutta pinta-alat moninkertaiset. Vaikuttaahan se keskustojen kehittymiseen väkisin.

Lohja on vajaan 50000 asukkaan kaupunki, mutta keskusta on käytännössä 15000 asukkaan pikkukunnan ja popula on levittäytynyt pelloille, kuten me täällä vanhan maalaiskunnan puolella. Ja hyvä näin yksilön kannalta. Aina voi mennä Helsinkiin päiväksi tai lentää Berliiniin.

 

[mekabyte]

Ärsyttävästi esim. Oulussa kepulaisuus ja yleinen kaiken vastustamisen ilmapiiri on niin syvällä, että keskustaa aidosti laajentava kilometrien päässä sijaitsevan yliopistokampuksen siirtäminen osittain Raksilaan on synnyttänyt sitä vastustavan kansanliikkeen. Tällaisella hankkeella muutaman korttelin keskusta-alue voisi aidosti laajentua, mutta ei...

Ehkä ns kaupunkikuvallisesti tuo keskustakampus olisi ehkä voinut toimia, mutta kustannusmielessä ihan järjetön hanke. Samoin ihan käyttömielessä. Juhlapuheissa se olisi ollut hieno yliopiston esittelytila, mutta kun siellä oikeasti pitäisi tehdäkkin jotain pönötyksen lisäksi. Siis ihan oikeaa tutkimusta, opetuksen lisäksi. Onhan ne varmaan kauheat nykyään. En ole L1:ssä tai vastaavissa käyny about 15 vuoteen, mutta onhan sinne rakennettu vaikka kuinka paljon uutta tilaa viereen ja juuri saatiin OAMK muutettua remontoituihin tiloihin.

Mutta joo, keskustalle pitäisi tehdä joitain. Esim matkakeskusta on haaveiltu vaikka kuinka kauan ja taas vissiin suunnitellaan. Toimiva matkakeskus kauppoineen ja ravintoloineen toisi vähän eloa kaupunkiin. Arinan ylivaltaa pitäisi pystyä vastustamaan. Stockan lähtö haittasi aikalailla keskustan ns tasapainoa ja Valkean dominointi entisestään lisäsi sitä. Kallioparkki on mainio juttu, mutta pitää olla hyvä syy tulla keskustaan olemaan ja kuluttamaan palveluita.

 

[Denverin Munasyndi]

Suomalaisten maakuntakaupunkien asukastiheyttä vääristää kuntaliitokset, ja samalla se vaikuttaa vireyteen. Oulu oli mielestäni 90-luvun alussa n. 90000 asukkaan kaupunki, Jyväskylä vajaan 80000 ja Kuopio rapian 80000. Nyt asukasluvut ovat Jykylässä ja Oulussa tuplat, mutta pinta-alat moninkertaiset. Vaikuttaahan se keskustojen kehittymiseen väkisin.

Tämän huomaa hyvin siinä, että esimerkiksi Jyväskylän "keskusta" on pinta-alaltaan pienempi kuin esimerkiksi Porin ja Vaasan vastaavat. Toki kaikki ovat suhteellisen lähellä toisiaan.

Helsingin, Turun ja Tampereen jälkeen selkeimmin suurin kaupunkikeskusta on Suomessa Kuopiolla, joka on itse asiassa yllättävän paljon seuraavina tulevia Oulua, Poria ja Vaasaa edellä.

Väkilukuunsa suhteutettuna esimerkiksi Pietarsaari omaa yllättävän suuren ja kaupunkimaisen keskustan.

Ja loppuun vielä sellainen huomautus, että nämä vertailut ovat omiani ja tehty satelliittikuvien perusteella. Eivät siis pohjaudu kaupunginosien tarkkoihin rajoihin. Paikalliset voivat valistaa tarkemmin, jos arvioni ovat täysin pielessä. Kaikissa mainituissa paikoissa olen siis käynyt myös paikan päällä aikuisiällä, eli mukana myös kokemusperäistä mutua.

 

[vanukas]

Väkilukuunsa suhteutettuna esimerkiksi Pietarsaari omaa yllättävän suuren ja kaupunkimaisen keskustan.

Vähän saman tyyppinen iso keskusta on Kemillä. Se kaupunki on suunniteltu paljon isommaksi kuin se sitten sitten kasvoikaan. Oulu ja Rovaniemi (ja myöhemmin myös Tornio) saivat pelattua korttinsa paremmin ja Kemi jäi pikku hiljaa kuihtuvaksi tehdaspaikkakunnaksi.

 

[Denverin Munasyndi]

Vähän saman tyyppinen iso keskusta on Kemillä. Se kaupunki on suunniteltu paljon isommaksi kuin se sitten sitten kasvoikaan. Oulu ja Rovaniemi (ja myöhemmin myös Tornio) saivat pelattua korttinsa paremmin ja Kemi jäi pikku hiljaa kuihtuvaksi tehdaspaikkakunnaksi.

Itse asiassa katselin myös Kemiä edellistä viestiä kirjoittaessani, mutta valitsin lopulta esimerkiksi Pietarsaaren. Hyvä nosto ja Kemissä on ehdottomasti kokoaan suuremman kaupungin tuntua, jos arviota tekee pelkän keskustan perusteella.

 

[Kälvis]

Vähän saman tyyppinen iso keskusta on Kemillä. Se kaupunki on suunniteltu paljon isommaksi kuin se sitten sitten kasvoikaan. Oulu ja Rovaniemi (ja myöhemmin myös Tornio) saivat pelattua korttinsa paremmin ja Kemi jäi pikku hiljaa kuihtuvaksi tehdaspaikkakunnaksi.

Nykyistä asukaslukuaan reilusti isommaksi on suunniteltu muuten myös Imatra - Alvar Aallon suunnitelmissa varauduttiin siihen, että asukasluvuksi tulisi 100 000. Imatralla pikkukaupungiksi jääminen ei tosin jättänyt kaupunkiin ylisuurta keskustaa vaan asukasluvultaan alle 30 000 asukkaan kaupungissa on kolme erillistä keskustaa ja jokseenkin sekava ja yksityisautoiluun kannustava kaupunkirakenne. Jos asukasluku olisi kehittynyt sinne 100 000 suuntaan niin kai nuo nykyisten keskustojen väliin jäävät alueet olisivat täyttyneet lähiötyyppisellä asumisella.

 

[sampio]

Mutta joo, keskustalle pitäisi tehdä joitain. Esim matkakeskusta on haaveiltu vaikka kuinka kauan ja taas vissiin suunnitellaan. Toimiva matkakeskus kauppoineen ja ravintoloineen toisi vähän eloa kaupunkiin. Arinan ylivaltaa pitäisi pystyä vastustamaan. Stockan lähtö haittasi aikalailla keskustan ns tasapainoa ja Valkean dominointi entisestään lisäsi sitä. Kallioparkki on mainio juttu, mutta pitää olla hyvä syy tulla keskustaan olemaan ja kuluttamaan palveluita.

Oulun bussiasema on kyllä surullinen. Tai koko asemakokonaisuus, jos vertaa muihin isoihin kaupunkeihin. Pieksämäkikin vie Oulua tältä osin. Varsinkin se bussiasema on enemmän vitsi.

 

[mekabyte]

Oulun bussiasema on kyllä surullinen. Tai koko asemakokonaisuus, jos vertaa muihin isoihin kaupunkeihin. Pieksämäkikin vie Oulua tältä osin. Varsinkin se bussiasema on enemmän vitsi.

Sehän on homeessa lattiasta kattoon ja ei siellä taida olla enää mitään palveluita. Tarttis tehrä jotain.

 

[sampio]

Itse asiassa katselin myös Kemiä edellistä viestiä kirjoittaessani, mutta valitsin lopulta esimerkiksi Pietarsaaren. Hyvä nosto ja Kemissä on ehdottomasti kokoaan suuremman kaupungin tuntua, jos arviota tekee pelkän keskustan perusteella.

Kemissähän on kunnon paraatikadut siinä keskustassa. Ei jotenkin sovi siihen peräpohjolan kansanluonteeseen.

 

[sampio]

Sehän on homeessa lattiasta kattoon ja ei siellä taida olla enää mitään palveluita. Tarttis tehrä jotain.

Oli siellä joku kioski ja odotustilat, kun poikkesin kusella junalta taksia noukkimaan siirtyessäni. Mutta joo, näytti kyllä siltä, että odottaa lähinnä pommia.

 

[friikki otus]

Joensuu on viime vuosikymmenen aikana kehittänyt keskustan seutua huomattavasti positiiviseen suuntaan. Se on toisin elinehto, mikäli kaupunki haluaa pysyä kehityksen kyydissä syrjäisen sijaintinsa johdosta.

Vielä 2000-luvun alussa kaupunki koostui harmaista tasakattoisista liiketiloista ja kaupungissa ei ollut oikeastaan mitään kaunista, saati tekemistä. Nyt on saatu toriparkkia, uusia liikerakennuksia, rempattu torin yläpuolikin ja matkakeskusta rakennellaan. Lisäksi on vihdoin panostettu myös joen rannan palveluihin. Ja varsinkin kesällä siellä on mukavasti sakkia viettämässä aikaansa ja nauttimassa keleistä.

Ravintolatarjontakin on laajentunut mukavasti. Ei täältä paljoa mitään fine diningiä saa. Mutta vaihtoehtoja on kuitenkin. Toisin varmaan 60% paikallisista valitsee kuitenkin ensimmäisenä sen Amarillon. Muutenkin aika moni ravintola on vihreän kortin alla.

Keskustassa ainakin kesäisin löytyy monenlaista tapahtumaa mikä kerää ihmisiä paikalle. Silloin tuntee ainakin olevansa kaupunkielämässä kiinni ja siinä menisi helposti koko päivä. Vastaavasti talvella ei ole yhtikäs mitään. Viikonloppuaamuna torin alue on aika karun näköinen. Talvella ihmiset kokoontuu enemmän sitten sisätapahtumiin. Keikkoja löytyy lähes joka viikonloppu ja urheiluelämäkin on monipuolista.

Närääkin tämä tietysti herättää, koska ihmiset on vuosikausia tottuneet ajamaan autolla liikkeen oven eteen. Nykyään nekin kadut on pyöräkatuja, joissa ihmiset eivät osaa tai uskalla ajaa. Keskustaan ei pääse sujuvasti ja parkkimaksut on kuulemma kalliita. Toriparkin sisäänajon suunnitelma kyllä epäonnistui täysin. Koska jos kaupungilla on tapahtuma niin sieltä ei pääse pois alle tunnissa jos viimeisten joukkoon jää.

Kaikesta huolimatta eteenpäin on menty.

 

[olkikuukkeli]

Suomalaisten maakuntakaupunkien asukastiheyttä vääristää kuntaliitokset, ja samalla se vaikuttaa vireyteen. Oulu oli mielestäni 90-luvun alussa n. 90000 asukkaan kaupunki, Jyväskylä vajaan 80000 ja Kuopio rapian 80000. Nyt asukasluvut ovat Jykylässä ja Oulussa tuplat, mutta pinta-alat moninkertaiset. Vaikuttaahan se keskustojen kehittymiseen väkisin.

Lohja on vajaan 50000 asukkaan kaupunki, mutta keskusta on käytännössä 15000 asukkaan pikkukunnan ja popula on levittäytynyt pelloille, kuten me täällä vanhan maalaiskunnan puolella. Ja hyvä näin yksilön kannalta. Aina voi mennä Helsinkiin päiväksi tai lentää Berliiniin.

Kuntaliitokset vaikuttavat nykyään esim. kaavoitukseen intressiristiriitojen lisääntymisen myötä, mutta syyt Oulun keskustan mitättömyyteen löytyvät enemmän historiasta. Oulun "base kaupunki" oli n. 130 000 asukkaan kokoluokkaa ennen tuoreimpia kuntaliitoksia. Sillekin olisi pitänyt rakentaa isompi keskusta.

Tilannetta tosin yritetään nyt paikata. Helpoiten saa luvan asuinkerrostalojen rakentamiseen ja niitä Oulun keskustaan on tullut/tulossa melko paljon. Viiden vuoden aikajänteellä keskusta on saanut varmaan viitisensataa uutta asukasta ja lisää on tulossa. Rakenteilla olevaan Plaanatorniin tulee yli 90 asuntoa Valkean viereen ja uutta on koko ajan vireillä. Lisääntynyt asukasmäärä tulee pitkällä aikavälillä lisäämään myös keskustan palvelutuotantoa. Nythän Oulussa taitaa olla Suomen suurin tyhjien liiketilojen suhteellinen osuus kaupunkikuvassa.

Ehkä ns kaupunkikuvallisesti tuo keskustakampus olisi ehkä voinut toimia, mutta kustannusmielessä ihan järjetön hanke. Samoin ihan käyttömielessä. Juhlapuheissa se olisi ollut hieno yliopiston esittelytila, mutta kun siellä oikeasti pitäisi tehdäkkin jotain pönötyksen lisäksi. Siis ihan oikeaa tutkimusta, opetuksen lisäksi. Onhan ne varmaan kauheat nykyään. En ole L1:ssä tai vastaavissa käyny about 15 vuoteen, mutta onhan sinne rakennettu vaikka kuinka paljon uutta tilaa viereen ja juuri saatiin OAMK muutettua remontoituihin tiloihin.

Miksi se olisi kustannusmielessä järjetön hanke? Upotettuja kustannuksia on toki paljon, mutta ei niitä yksityinen sektorikaan laske. Todellisuudessa nykyisessä Linnanmaan kampuksessa on valtavasti korjattavaa ja ylläpidettävää tulevaisuudessa ja sekin maksaa. Oulun kaupungin näkökulmasta yliopiston oma muuttohalu pitäisi olla taivaan lahja. Yhtäkkiä kaupunki on saamassa kymmenien miljoonien ulkopuolisen rahoituksen suurimman ongelmansa korjaamiseen.

Raksila on a) lähellä keskustaa ja b) uudelle rakennuskannalle raivataan joka tapauksessa tilaa ja c) vieressä on paljon julkisia rakennuksia, eli yliopistolla on siinä luonnolliset laajenemisen mahdollisuudet. Esim. oikeustalo tullaan joka tapauksessa purkamaan ja Raksilan uimahallikin vetelee viimeisiään. Lisäksi kun asemahanke viimein nytkähtää eteenpäin, olisi Oululla ainutlaatuinen mahdollisuus laajentaa kaupunkia radan toiselle puolellekin. Mitään muuta yksittäistä hanketta ei ole olemassakaan kuin yliopistokampuksen siirto, joka toisi yhtä paljon päivittäistä liikennettä lisää keskustan alueelle. Ja tämä kaikki lähinnä perusinfrakustannuksin.

 

[mekabyte]

Miksi se olisi kustannusmielessä järjetön hanke? Upotettuja kustannuksia on toki paljon, mutta ei niitä yksityinen sektorikaan laske. Todellisuudessa nykyisessä Linnanmaan kampuksessa on valtavasti korjattavaa ja ylläpidettävää tulevaisuudessa ja sekin maksaa. Oulun kaupungin näkökulmasta yliopiston oma muuttohalu pitäisi olla taivaan lahja. Yhtäkkiä kaupunki on saamassa kymmenien miljoonien ulkopuolisen rahoituksen suurimman ongelmansa korjaamiseen.

Raksila on a) lähellä keskustaa ja b) uudelle rakennuskannalle raivataan joka tapauksessa tilaa ja c) vieressä on paljon julkisia rakennuksia, eli yliopistolla on siinä luonnolliset laajenemisen mahdollisuudet. Esim. oikeustalo tullaan joka tapauksessa purkamaan ja Raksilan uimahallikin vetelee viimeisiään. Lisäksi kun asemahanke viimein nytkähtää eteenpäin, olisi Oululla ainutlaatuinen mahdollisuus laajentaa kaupunkia radan toiselle puolellekin. Mitään muuta yksittäistä hanketta ei ole olemassakaan kuin yliopistokampuksen siirto, joka toisi yhtä paljon päivittäistä liikennettä lisää keskustan alueelle. Ja tämä kaikki lähinnä perusinfrakustannuksin.

Sen mitä niitä kustannuslaskelmia lueskelin, niin oli aika toivotaan toivotaan laskelmia. Linnanmaalla on korjattavaa, mutta ei kai se uuden kampuksen ylläpito myöskään ilmaista ole. Osaa tutkimuksesta nyt vaan ei voi sijoittaa junanradan viereen ollenkaan, syynä tärinä. Siinä tullaan kampuksen hajauttamiseen ja sehän ei toimi ollenkaan. Ja heh asemahanke on nytkähdellyt vuosien varrella aika monta kertaa. Muutin Ouluun -97 ja sen jälkeen on ollut jos jonkinlaista kuviota matkakeskuksen yms nimillä.

 

[olkikuukkeli]

Sen mitä niitä kustannuslaskelmia lueskelin, niin oli aika toivotaan toivotaan laskelmia. Linnanmaalla on korjattavaa, mutta ei kai se uuden kampuksen ylläpito myöskään ilmaista ole. Osaa tutkimuksesta nyt vaan ei voi sijoittaa junanradan viereen ollenkaan, syynä tärinä. Siinä tullaan kampuksen hajauttamiseen ja sehän ei toimi ollenkaan. Ja heh asemahanke on nytkähdellyt vuosien varrella aika monta kertaa. Muutin Ouluun -97 ja sen jälkeen on ollut jos jonkinlaista kuviota matkakeskuksen yms nimillä.

Yhtenäiskampuksia on lopulta aika vähän ja ns. synergiaedut vaikkapa historiatieteiden ja tietoteekkareiden samassa rakennuksessa opiskelemisesta ovat täysin mitättömät. Todella kalliiksi Oululle tulee se, että väestökehityksessä mennään jo ennen vuosisadan puoliväliä miinukselle. Tällöin kaupungin vetovoima nimenomaan Oulun ulkopuolella asuville pitäisi olla kunnossa, mutta heikolta se näyttää: Oulu on jäämässä pahasti jälkeen houkuttelevana opiskelukaupunkina alle kolmikymppisten keskuudessa – vain 26 prosenttia suosittelee Oulua opiskelupaikkana, kertoo tuore tutkimus

Kun - ketjun aiheeseenkin palaten - kaupunkikulttuurin arvostus kaiken aikaa kasvaa ja veto- ja pitovoimatekijänä kaupungin dynaamisuus ja elävyys (jossa Oulu ei myöskään pärjää) nostavat merkitystään, olisi yliopiston siirtäminen lähemmäs keskustaa ja samalla liikulla sen elävyyden nostaminen hyvä tulevaisuusinvestointi. Mutta toki olen itse sekä Raksilan kampuksen että Oulun yhtäkkisen elävöitymisen suhteen ns. maani myynyt. Minun vireänä (eläkettä edeltävänä) elinaikanani sitä ei tule tapahtumaan, joten minun on syytä lähteä muuttamaan omaa elämänpiiriäni itse.

Onko täällä tamperelaisia? Tampere on outo anomalia suomalaisia kaupunkeja verratessa. Vaikka ratikkakeskustelu on jäänyt elämään ikuiseksi osaksi internet-perinteitä, kaupunki on todellisuudessa investoinut valtavasti nimenomaan tulevaisuuden veto- ja pitovoimatekijöiden kehittämiseen. Onko näillä investoinneilla kaupungin asukkaiden yleinen kannatus vai pyritäänkö kaikkea torppaamaan? Sen muistan, että radan vierellä jotain rakennusta siirrettiin helvetin kalliilla muutaman metrin matkan, ettei sitä purettaisi.

 

[Ann Arbor]

Tulevaisuudessa on mielenkiintoista nähdä, millaiseksi Kalasataman, Kyläsaaren ja Verkkosaaren alue muodostuu. Asukkaiden määrä ja tiheys saattaa pystyä takaamaan sen, että alueesta ei tule Jätkäsaaren kaltaista reppanaa varsinaisten kaupunkikulttuurialueiden kylkeen.

Jätkäsaaren suhteen en heittäisi pyyhettä täysin vielä kehään. Alueestahan melkein puolet on vielä rakentamatta ja vaikka suunnitelmat jatkavat aika pitkälti samaa kaavaa, ovat vielä tuhannet tulossa olevat asukkaat tuovan lisää katuvilinää ja kysyntää palveluille. Länsiterminaalin ja Verkkiksen viereen tuleva ison mittakaavan Royal Center tulee myös tuomaan alueelle ihmisiä.

Lahden toisella puolelle kohta rakentuvalla Hernesaarella uskon olevan myös potentiaalia. Alueellahan on jo nyt "pöhinää" Löylyn myötä ja kun ympärille rakentuu melkein 8000 asukkaan kaupunginosa venesatamineen, uskon Länsisatamasta puutteineenkin kehittyvän kohtuu-dynaaminen osa kantakaupunkia.