Kallistakin on mutta...
Kalleus on ehkäpä eniten isojen paikkakuntien ongelma, mikä näin maalaistollon näkökulmasta katsoen voisi johtua juuri niistä "ammattilaisvalmentajista", jotka tähtäävät isoina valmentajiksi. Heillehän usein korvataan ainakin kulut, kukapa sitä enää nykyaikana omalla ajalla viittä kertaa viikossa harjoituksia viitsii vetää omalla kustannuksella. (huomautettakoon että vielä on heitäkin paljon jotka todella käyttävät oman vapaa-aikansa nuorten ohjaamiseen tunteen palolla). Toisaalta työmies on palkkansa ansainnut.
Kulut koostuvat tietysti myös lisääntyneistä harjoitusmääristä kuin myös lisääntyneistä pelimääristä. Jollakin tavoinhan näitäkin pitää kustantaa. On aluealkuharjoitussarjaa, karsintaa SM ja div. sekä II-div. ym.ym. Ennen sitä on käyty ottamassa tuntumaa tuleviin vastustajiin kevään-, kesän- ja loppusyksyn turnauksissa. Tämä kaikki maksaa ja ehkäpä siitä johtuukin harrastesarjojen huima lisäys aina vain nuorempiin ikäluokkiin!? Alkujaanhan vain veteraanit "harrastivat".
No ehkäpä tuo "ammattilaisiin" viittaaminen oli hieman ilkeää, mutta tässä kehityksessä pilee monia muitakin vaaroja mikäli niistä ei keskustella joukkueessa niin johdon, valmentajien, pelaajien kuin myös maksajien eli vanhemppien kanssa ja tehdä selviä pelisääntöjä etukäteen. Se on reilua että kaikki osalliset tietävät jo etukäteen missä mennään ja mitä maksaa SEKÄ ennen kaikkea kuka saa pelata ja millä perusteella!