Suomalainen juniorikiekko

[vetoo]

Joukkueen harjoitusmäärät mitä Raipella 10-14 vuotiaana oli, olivat reilusti pienemmät kuin mitä parhaat junnut harjoittelevat tänä päivänä.
Kun 13-vuotias vetäisee (koulun ohessa) viikossa 4 jäätä ja yhden pelin ja pari futistreeniä päälle niin käy siinä sitten ulkojäillä, jos niitä enää on missään.
Harjoitusmäärästä ei ole kiinni vaan laadusta. Enemmänkin olisin huolissani siitä että kun ollaan kokoajan ohjatussa valmennuksessa niin oma luovuus saattaa jäädä heikoksi.
Pelkästään kausi on jo nyt niin pitkä että pelejäkin tulee junnuilla lähes saman verran kuin 80-luvun alun SM-liigassa, jolloin pelaajat kävivät töissä.

Miksi Raipella on sitten aivan ylivertainen kiekkokosketus kuin nuorilla SM-liigapelaajilla? Onko tämä vain sattumaa? Miksi SM-liigapelaaja joutuu ottamaan kiekon haltuun, leipomaan muutaman kerran ja sitten pystyy vasta syöttämään? Jos viikossa on 5-6 tuntia jäätä, niin tuon saman ajan saa käytettyä tehokkaasti, kun menee ulkojäälle höntsäämään yhdeksi päiväksi.

 

[Creative]

Miksi Raipella on sitten aivan ylivertainen kiekkokosketus kuin nuorilla SM-liigapelaajilla? Onko tämä vain sattumaa?

Olisiko lahjakkuudella jotain tekemistä asian kanssa? Sellaisella lahjakkuudella, joka on saanut hyvää tukea jo junnuna. Eli hyvää ohjausta ja omaehtoista harjoittelua/pelailua oikeassa suhteessa. Kuten Maple Leaf kirjoitti tuolla ylempänä, lahjakkuutta joko on tai sitten ei.

 

[Glove]

Jääkiekko on oikeastaan matematiikkaa. Teet samaa asiaa tarpeeksi paljon niin homma on siinä, toki laatu pitää huomioida. Esimerkki: Pelaaja A vetää päivässä 50 rannelaukausta vasempaan yläkulmaan ja pelaaja B tekee saman homman, mutta on laiskempi ja tyytyy 25 laukaukseen. Suoritusten laatu on molemmilla sama. Tätä jatkuu 10 vuotta. Kumpi pelaajista todennäköisesti osaa kymmenen vuoden kuluttua rannelauksen vasempaa yläkulmaan paremmin?

 

[Black Adder]

Lahjat lahjat... Pelaaja B oppii saman 10:llä laukauksella kuin A 50:llä. Mutta kuten eräs suomalainen NHL-tähti sanoi: "Laukomaan oppii vain laukomalla.". Summa summarum...

 

[Joukkuepelaaja]

Kukanhan on tämän kirjoittanut,sanonut,koska ja pitääkö vielä paikkansa?

Jääkiekko on nopea ja vauhdikas peli, missä tilanteet vaihtelevat nopeasti. Usein ratkaisee pelaajien oma tekniikka tilanteet, mutta mitä enemmän pelaajat harjoittelevat perustilanteita sitä paremmin he pystyvät pelaamaan yksittäin tai yhdessä. Perustilanteiden harjoittelu kehittää pelaajien tekniikkaa, taktillista tajua ja yhteispelisilmää. Esimerkiksi yksi yhtä vastaan on yksinkertainen mutta tehokas harjoitus. Siinä opitaan lähes kaikki mitä puolustajat ja hyökkääjät tarvitsevat omassa pelissään.

 

[Glove]

Viime viikonlopun Tsekkiottelun erätauolla oli ilmeisesti puhuttu jotain junnukiekosta studiossa olleen vieraan kanssa. Voisiko joku haastattelun nähnyt referoida, mistä on puhuttu?

 

[vihtori]

Kummola moittii vanhempia.

Tämän aamun Keskisuomalaisessa oli artikkeli, jossa Kalervo Kummola moitti jääkiekkojunnujen vanhempia siitä, etteivät ne anna lastensa harrastaa jalkapalloa jääkiekon ohella. Kummola kertoo, että jääkiekon pitää olla hauskaa. Meinaakohan hän, että nuo vanhemmat vie sen hauskuudenkin kun asia mainitaan samassa yhteydessä.

Mielestäni vanhempien pitäisi antaa poikien harrastaa myös jakapalloa. Minä olen yksinkertaisuudessani luullut, että nuo jalkapallo kielto on peräisin joukkueista ja valmentajista. Ainakin niissä joukkueissa missä poikani ovat ollee mukana ovat kaikki vanhemmat olleet sita mieltä, että poikien pitäisi harrastaa muitakin lajeja varsinkin 10v kieppeillä olevat pojat.

Kummola jos moitit jotakin niin moiti silloin oikeaa kohdetta, minä nauroin makeat naurut kun luin lehdestä väittämäsi. Vanhuus ei tule yksin.....

 

[Glove]

SJL ja SPL ovat tehneet sopimuksenkin jääkiekon ja jalkapallon harrastamisen yhteensovittamisen pääperiaatteista. Jos jotain kiinnostaa, niin sopimus löytyy liiton sivuilta http://www.finhockey.fi/nuoret/sjl-spl_yhteistyo/

Kaunista tekstiä, mutta ei taida toimia käytännössä eikä sitä varmaan kukaan edes valvo. Mitä virkaa on ohjeilla ja säännöillä, joiden noudattamista kukaan ei valvo? Onhan maanteilläkin nopeusrajoitukset, mutta aika moni ajaa silti ylinopeutta...

 

[atomi]

Nyt päästiinkin minun lempiaiheeseeni.

Ensimmäinen ja tärkein asia: Sellainen koira, millainen isäntä eli jääkiekossa sellainen joukkue, millainen valmentaja. Valmentaja on siis kaiken A ja O.

Junioreiden kohdalla ei ole vuosikerta-ajattelua, jokainen ikäryhmä on alussa tasan tarkkaan yhtä hyvä. Oikealla valmennuksella saadaan ihmeitä aikaan ja kuten mm. Raimo Summanen ja Henrik Dettman ovat sanoneet, parhaat valmentajat pitäisi olla pienimmillä junioreilla, oli sitten kyse jääkiekosta, futiksesta tai koripallosta.

Oon samaa mieltä,parhaat valmentajat pikkujunnuille,mutta miten?Summanen ja Dettman vois näyttää esimerkkiä ja alkaa junnuvalmentajiks,no ei taida onnistua.Ainoa mikä auttaa on palkata päätoimisia valmentajia juniorelle,kuten esim.Saksassa,kyllä koulutettujen valmentajien kiinnostus herää takuu varmasti!Se vaan on niin että ammattitaito maksaa,ei tätä pitäis olla niin vaikeeta käsittää.

 

[Joukkuepelaaja]

Parhaat valmentajat juniorijoukkueille.Tätä on "hoettu" varmaan yhtä kauan kuin juniorijääkiekkoa on pelattu, mutta kun ne parhaat? eivät halua aloittaa sieltä F-D-junioreista.

Nyt on sitten mielenkiintoista nähdä, miten Summanen urheilutoimenjohtajana Espoossa hoitaa nämä parhaat juniorijoukkueille valmentajiksi.

Kyllä seuroissa tämä asia on tiedetty,mutta kun ne kustannukset alkavat jo nyt olla kohtuuttomat vanhemmille. Niitä kulujen lisääjiä kyllä riittä.

Juniorikiekon suurin ongelma alkaa olla sen kalleus vanhemmille ja tämä rajaa jääkiekosta "palloilulahjakkaita" pois.

 

[Kylkimyyryä]

Kallistakin on mutta...

Kalleus on ehkäpä eniten isojen paikkakuntien ongelma, mikä näin maalaistollon näkökulmasta katsoen voisi johtua juuri niistä "ammattilaisvalmentajista", jotka tähtäävät isoina valmentajiksi. Heillehän usein korvataan ainakin kulut, kukapa sitä enää nykyaikana omalla ajalla viittä kertaa viikossa harjoituksia viitsii vetää omalla kustannuksella. (huomautettakoon että vielä on heitäkin paljon jotka todella käyttävät oman vapaa-aikansa nuorten ohjaamiseen tunteen palolla). Toisaalta työmies on palkkansa ansainnut.
Kulut koostuvat tietysti myös lisääntyneistä harjoitusmääristä kuin myös lisääntyneistä pelimääristä. Jollakin tavoinhan näitäkin pitää kustantaa. On aluealkuharjoitussarjaa, karsintaa SM ja div. sekä II-div. ym.ym. Ennen sitä on käyty ottamassa tuntumaa tuleviin vastustajiin kevään-, kesän- ja loppusyksyn turnauksissa. Tämä kaikki maksaa ja ehkäpä siitä johtuukin harrastesarjojen huima lisäys aina vain nuorempiin ikäluokkiin!? Alkujaanhan vain veteraanit "harrastivat".
No ehkäpä tuo "ammattilaisiin" viittaaminen oli hieman ilkeää, mutta tässä kehityksessä pilee monia muitakin vaaroja mikäli niistä ei keskustella joukkueessa niin johdon, valmentajien, pelaajien kuin myös maksajien eli vanhemppien kanssa ja tehdä selviä pelisääntöjä etukäteen. Se on reilua että kaikki osalliset tietävät jo etukäteen missä mennään ja mitä maksaa SEKÄ ennen kaikkea kuka saa pelata ja millä perusteella!

 

[Black Adder]

Asiasta kolmanteen. Tässä ketjussa on ilmeisesti enemmänkin junnuvalmennuksen kanssa tekemisissä olevaa porukkaa. Ajattelinpa kysyä asiantuntijoilta mielipidettä, että mikä tulee olemaan seuraa huippuikäluokka? Nythän on ollut jo jonkin aikaa hiljaista. Oulussa ovat puhuneet 93-ikäluokasta, että olisi edeltäviä huomattavasti tasokkaampi.

 

[Glove]

Isommilla paikkakunnilla, joissa on useampia seuroja, on käytännössä valmentajien markkinat. Valmennetaan siellä, missä tarjotaan kunnon pelinappulat ja kohtuullinen korvaus menetetystä vapaa-ajasta. Hyviä valmentajia on kuitenkin aika vähän, loput ovat sitten valmentajia tai pelaajien isiä.

Harjoitusmäärät eivät mielestäni ole hirveästi lisääntyneet. Jäähallien kustannukset sen sijaan ovat nousseet. Monet kunnat ovat lopettaneet/vähentäneet jäähallien tukemisen ja tämä on näkynyt suoraan käyttäjilta perittävissä hinnoissa.

Liitto ainakin on pyrkinyt kustannuksien leikkaamiseen lisäämällä valtakunnallisten sarjojen joukkuemäärää, jolloin saadaan pelejä lähempää. Aiemmin Kärpät oli ainoa seura pohjoisesta, nykyään on monta muutakin mukana. Sarjojen taso taas on tosin tainnut laskea.