Nuo mielipiteet voivat olla mielestäsi paskaa, ei siinä mitään. Silti niiden selittäminen paskaksi siksi, että niiden takana ovat urheilusta itse leipänsä saavat ihmiset, on perusteena kestämätön. Jos vaikkapa HYKS:in aivokirurgi toteaa, että sairaanhoitojärjestelmän rakenne on Suomessa vinoutunut, tuskin kukaan tuomitsee tätä näkemystä (tai kirurgia) siksi, että ko. kirurgi tienaa leipänsä työllään kyseisessä rakenteessa.
No enhän mä tästä ole eri mieltä! Olettaen, että kyseinen kirurgi työskentelee perusduuninsa ohessa myös arvomaailmansa puolesta. Eli yrittää vaikuttaa sairaanhoitojärjestelmän rakenteeseen. Arvostaisin paljon enemmän kiekkovalmentajaa, joka toimii kuten puhuu. Eli jättäisi tuon arvottoman kilpaurheilumaailman ja siirtyisi esimerkiksi junioriurheilun puolelle. Vaikka palkka pienenisikin. Linkolaa on pakko ihailla, mies elää kuten puhuu. On helppoa vaan valittaa tekemättä mitään asioiden eteen. Politiikka on myös hyvä esimerkki tästä. Kun uusi kansanedustaja menee ihanteidensa kanssa ravistelemaan vanhaa valtaa, niin neljän vuoden päästä hän on jo osa vanhaa valtaa. Tällöin hän voi tämän huomattuaan jättää politiikan tai pyrkiä muina miehinä/naisina toiselle kaudelle ja kritisoida taas vähän ja varovaisesti kun on vaalitkin tulossa.
Tämä kaikki on mulle enemmän periaatteellista asiaa kuin henkilöihin liittyvää. Olen itse HIFK-fani ja kova valittamaan, varsinkin tällä kaudella. Valittamisen ohella yritän sitten vaikka omaksi ilokseni miettiä, kuinka HIFK:n toimintaa voisi parantaa; miten johto ja valmennus pitäisi uusia ynnä muuta. Toinen vaihtoehto on vain zombina tyytyä kaikkeen ja käydä matseissa valitukset niellen. Kolmas ja tekopyhin vaihtoehto on valittaa kuinka paskasti kaikki asiat ovat HIFKissä - mutta ottaa silti kaikki irti, jos saa jotenkin vaikka jalkaa organisaation oven väliin. Penan seurana aitiossa matseja katsomassa on monikin hänen selkäänpuukottajansa. Toisin sanoen vallan kanssa flirttailu on kuitenkin niin huumaavaa, että kritiikki jää tyhjiksi lauseiksi.
Jos joku sanoo täällä, että "en mene katsomaan yhtään HIFK-matsia ennenkuin Baxter ja Matikainen ovat ulkona" , kunnioitan suuresti häntä. Mutta en voi suhtautua hänen uhokritiikkiinsä vakavasti, jos kuitenkin näen häntä hallilla joka kerta. Tämä on se pointti - elää niinkuin sanoo ja kuitenkin yrittää tehdä jotain asioiden eteen. Tämän vuoksi en esimerkiksi itse uhkaa jäädä matseista pois, en pysty siihen käytännössä. Mutta ilmaisen kritiikkiäni muilla keinoilla. Alpo ei ole tietojeni mukaan tehnyt jääkiekkovalmentajana mitään juttuja ihanteidensa mukaan. Hän mankuu uusia vahvistuksia siinä missä muutkin. Ei hän halua nähdä oman seuran silkoposkisia junnuja edustusjoukkueessa.
Vielä tiivistettynä: Jos joku huippukirurgi sanoo julkisuudessa, että sairaanhoitojärjestelmä on mätä ja esimerkiksi sairaanhoitajia arvostetaan liian vähän, on hänen puheensa pelkkää sanahelinää, jos hänen työpäivänsä kuluvat vain omaa duunia tehden. Jonka yhteydessä sairaanhoitajat ovat hänelle ns. käkimassaa käytännön tasolla. Jos hän taas nostaa näitä asioita esille esimerkiksi omassa organisaatiossaan, hän on hyvä jätkä ja myös uskottava. Tiedän itse asiassa, että tällaisiakin lääkäreitä on olemassa.
Toleranssi talentin suhteenhan on nimenomaan suorastaan tyylipuhdas "double standards". Onko sellaisen hyväksyminen oikein vai väärin, on sitten kokonaan toinen keskustelunaihe.
On ja ei ole. Ymmärrän käsitteen "double standards" negatiivisena, esimerkiksi rasistisena ilmiönä; USA:ssa oikeuslaitos antaa langettavan tuomion useammin mustalle kuin valkoiselle ihmisille vastaavista rikkeistä. Tästä on näyttöä vuosikymmenien ajalta, katso esimerkiksi kuolemaantuomittuhjen tilastot. Tämä on minun oikeustajuni vastainen "double standards" -ilmiö. Vaikka en välttämättä osaa itsekään sitä käytännössä ohittaa. Sen sijaan ansaittu "double standards" on mielestäni aivan oikein. Lahjakkaiden suhteen pitää ollakin suurempi toleranssi. Myös jääkiekkoilijoiden palkkaus on "double standards" -käytännön alainen: oletusarvoltaan paremmilla pelaajilla on parempi palkka kuin huonommilla. Vaikka työ on sama. Tämäkin on mielestäni oikeudenmukaista.