Suikkasen tarina on vielä pahasti kesken, mutta olen kyllä samaa mieltä, että edes pitkäjänteisen rakennusprojektinkaan vuoksi ei saada tinkiä kauden minimitavoitteesta eli playoffeihin pääsemisestä. Jos playoff-viiva alkaa karkaamaan, on Suikkasen aika väistyä. Siihen on kuitenkin vielä pitkä aika.
Organisaatiossa on epäonnistuttu mielestäni kaikilla tasoilla.
1. Päävalmentaja Suikkanen ja koko muu valmennustiimi. Pelillinen identiteetti kateissa, pelaajia väärissä rooleissa, liian kauan esimerkiksi on odotellut Lehtosen jyvän osumista kohdalleen, Ruohomaa odotellut maaleja tekevää laituria koko kauden jne. Suikkanen sanoo, että "ei ole pelaajia", mutta kyllä Kärppien tämäkin rosteri loukkaantumisineen on ihan vertailukelpoinen Liigakakkosen KalPan kanssa, monen mielestä varmasti merkittävästi parempi. Sielläkin on valmennustiimi muuttunut. Itse en keksi muuta syytä kuin valmentajan miksi KalPalla peli kulkee mutta Kärpillä ei jos rosteri on vähintäänkin samaa tasoa.
2. Pelaajat. Tämänhetkinen ykkösketju sekä Sailio, Rynnäs ja Aittokallio. Siinä herrat jotka pelaavat tällä hetkellä omalla tasollaan. Kaikkien muiden kohdalla voi puhua alisuorittamisesta odotuksiin nähden tai sitten he "makaavat" sairastuvalla. Leskinen, Ruohomaa, Lehtonen, Kalapudas varmasti pahimpina pettymyksinä. Mäenalanenkaan ei ennen loukkaantumistaan esittänyt mitään merkkejä läpimurtokaudesta. Ruohomaan kohdalla voi oven pitää vielä raollaan siinä suhteessa, että esimerkiksi ykköskentässä tai ykkösylivoimalla pistesaldo olisi jo nyt täysin eri luokkaa. Päivän Kalevassa oli ihan hyvä yhteenveto Joonas Hentilältä asiasta. Tässä valossa toki Suikkanen on oikeassa, että pelaajien tulisi kantaa suurempi vastuu siitä mitä kaukalossa tapahtuu. Valmentaja ei voi olla siellä pistämässä kiekkoja pussiin. Sen homman Suikkanen on lopettanut jo aikoja sitten. Kukkonen ja Pyörälä eivät kuitenkaan tuon enempää pysty tekemään kuin johtamaan omalla esimerkillään. Muut pelaajat niin sanotusti "tarvitsevat ohjausta" saadakseen itsestään enemmän irti.
3. Aho ja Junno. Huml, Keränen, Suoranta, Komulainen, Manninen jne. Ei tästä sen enempää. Esimerkiksi Jyp-pelin tunnepuolen puuttuminen menee suoraan minusta sen piikkiin, että Marjamäen ensimmäisten vuosien "omista pojista" kasattu runko pääsi hajoamaan. Peli on tällä hetkellä muukalaislegioonalle hyvin tyypillistä näennässuorittamista, samaa mitä nähtiin Aravirran vuosina. Ammattimaista tekemistä, mutta ilman tunnetta. Pelaamaan aletaan vasta kun maalin muodossa saadaan buusti itseluottamukselle ja on pakko alkaa yrittämään tosissaan vaikkapa kavennusmaalia. Ilman Hagmanin maalia eilenkin oltaisiin läpsytelty loppuun saakka, että päästään nopeasti kotiin Halloweenin viettoon eikä tarvitse taas vääntää pitkän kaavan kautta. Toinen virhe luonnollisesti on liian optimistiset hankinnat, vaikkapa oikean puolen laitureista Lehtonen ja Leskinen käytännössä tulivat paikkaamaan Ikosen ja Puljujärven. Nauranko vai itkenkö? Jos tarpeeksi hyviä paikkaajia ei löydy, niin jätetään sitten kokonaan hankkimatta. Vartiainenkin on mennyt heittämällä näiden herrojen ohi. Eli siinä menee se teoria että omilla junnuilla ei voi paikata.
Eli peiliin täytyy katsoa jokaisella tasolla. Sitten kun kaikki kolme osastoa ovat korjanneet virheensä ja parantaneet tekemistään, voidaan alkaa miettimään menestystä. Se joka siihen ei kykene tai ei voi myöntää virheitään, voi väistyä tehtävästään.