Palsta keskustelu pyörii kovasti pelin kirjan ympärillä ja mitä vaihtoaitiossa tapahtuu pelin aikana. Kyllähän noissa Jalosen ja Marjamäen mestaruus joukkueissa mentiin samalla systeemillä, luotettiin omaan systeemiin ja niin teki viime kauden mestari Tapparakin. Mielesätni hyvä liigajoukkue ei tule parissa kuukaudessa eikä puolessa vuodessakaan. Usein pistepörssin voittaja ja kenttä on edellseltä kaudelta tuttu koostumus, joka saa pyörittää pidemmältä ajalta tuttuja juttuja.Ei riitä, että hyvät systeemit piirretään fläpille, ne saatava harjoitultua kuntoon. Yksinkertaisellla saadaan ehkä perusjuttuja kuntoon, mutta varman päälle peruspelaamisella ei mestaruuksia voiteta. Mestaruudet tulee sillä, että joukkue, peli ja yksilöt menee eteenpäin koko kauden, usein useita kausia. Marjamäen mestaruudet tuli pitkälle sillä, että yksilöt menivät eteenpäin hänen harjoittelussaan.
Suikkasen pelimerkit eivät ole näitä lähtökohtia ajatellen parhaat mahdolliset. Joukkueen vaihtuvuus oli niin suuri, että viime kauden pelitavan päälle ei voinut lähteä rakentamaan kvoin kaan paljoa. Jos on raknenettu niin yli puolelle sitä on pitänyt opettaa. Sitä osaavat junnut on ehkä sitten vielä liian raakileita liigaan. Sen päälle aika mittavat loukkantumiset. Miten eri joukkueista tulevat yksilöt voivat oppia pelaamaan keskenään, jos miehet vaihtuu rinnalla kokoajan?
Mielestäni Kärppien peli on mennyt kauden alusta eteenpäin, puolustus on tiivistynyt, maalivahti peli on parantunut ja kiekollinen peli on mennyt eteenpäin. Kärpät on hallinnut viimeisiä pelejä lukkunottamatta JYP, jossa Jyp onnistui huyvin peinestamaan Kärppäpuolustuksen. Kärpät siinä mielestäni lähti nojaamaan vaikeuksissa selkäytimessä monelle puolustajalle olevaan viive lähtöön Marjamäen ajalta. Kukkonen, Hakanpää, Niemelä ja Ronkainen pelasivat Marjaen alaisuudessa. Vastaavasti oikeat laidat eivät pelaaneet senttereistä vain Humaloja loppukaudesta, Kalapudas vähän. Tämä johti siihen, että viiskolla ei selvästi ollut ratkaisumallia selkäytimessä tulla ylös paineesta. Sentteri muodosti kolmion vain ajoittain pakiston kanssa.
Viimeisten pelien laukaisukarttoja katsellessa pääosa laukauksista tulee laidasta, Kärppä logon ja maalin välissä on aika tyhjää. Vastustajan logon luona on mukana haulikko rykelmä lukuunottamatta Lukko peliä. Mielestäni heikkoa Kärpillä on ollut maalinedusta pelaaminen oman maalin edessä on tullut unohduksia ja vastustajan maalin edestä ei ole saatu maaleja poislukien Pyörälä. Minusta voitot on jääneet tulematta lähinnä pienten nukahdusten johdosta oman maalin edessä ja toisaalta vastustajaa heikomman viimeistelyn vuoksi. Mallivahti peli ei ole ollut niin loistokasta kuin voisi olla, mutta hörpyistä on pikkuhiljaa päästy.
Suikkasen suoritusta arvioitaessa niin kuka siellä on sitten pelaajana selkeästi flopannut? Mielestäni seuraavasti onnistumista jonkilainen järjestys
Erinomaisia
Pyörälä
Olausson
Kukkonen
Heshka
Sailio
Kähkönen
Vartiainen
Omalla tasolla
Ruohomaa
Hakanpää
Niemelä
Ronkainen
Mäkelä
Aittokallio
Kalapudas
Leskinen
Mäkelä
Koblizek
Metsävainoi
Saarinen
Rynnäs
Kestilä
Pieniä pettymyksiä
Hagman
Lehtonen
Mikkola
En ainakaan itse löydä oike4in selkeitä floppeja. Enemmän tässä on ongelma, että Olausson, Albert, Saarinen on niin vähän pelejä.
Vertaillessa sitten vaikka sarjakärki tappaaraan kokoonpanoja nyt 29.10 peleissä niin muutama huomio:
Kolmossentterit: Kalapudas -Jan-Mikael Järvinen, edellinen kausi 3 pts vs. 36 pts, tulokas vs. yli 100 pinnaa liigassa tehnyt. (tähän on Albert toki, mutta.....
Kolmos oikea laita: Tuomas Vartiainen vs. Jukka Peltola, Vartiainen 8 liigaottelua, Peltola 6 maaottelua, 11 liigakautta
Nelosen oikea laita: Tommi Välimaa vs. Martin Roymark, 19 liigamaalia vs. 18 maaottelu maalia
Nyt katsellessa Kärppien miinus kunkut löytyy 3-4 kentistä. Jokainen voi miettiä miksi näin. Fakta vain on, että viime pelin 3-4 neloskentän hyökkääjistä Sailio, Humaloja, Vartiainen, Metsävainio, Kalapudas ja Välimaa vain Sailio on selkeästi vakiinnattanut pelipauikkansa liigajoukkueen pelaavassa kokoonpanossa. Kalapudas, Humaloja ja Välimaa on pelanneet paljon, mutta ovat sellaisella statuksella, että ei kyllä mene heittämällä esimerkkinä HIFK:n Tapparan tai Jypin pelaavaan kokoonpanoon. Vastaavasti väittäisin Röymarkille, Peltolalle ja Järviselle löytyvän pelipaikan Kärppien kokoonpanosta.
Lopuksi tähän sitten näitä Kärppien kopastuskiviä on ollut maalinteko ja viimeistely. Kyllä noilla tilanteilla olisi enemmän maaleja voinut tehdä. Samoin ei ne rankkarit ole sisään kovin hyvällä prossalla mennyt. Näihin on reagoitu, hankittu Hagman ja Tlusty. Minusta juna puksuttelee eteenpäin valitettavan hiljaa, mutta varmasti. Maaottelutauolla jää aikaa harjoitteluun.
Suikkasen valmentamisesta ja joukkueista. Hän on saanut kaksi kertaa potkut joukkueesta ja se tapahtunut TPS ja Jaroslavissa syksyllä. Kolmea Suikkasen joukkuetta on tullut tarkemmin seurattua keväällä. Hokki, TPS ja Pelicans. Kaksi noista päätyi mestariksi ja Pelicans voitti Kärpät playoffeissa. Materiaaliylivoima oli toisella puolella, mutta Suikkasen suojatit liikkui väkevästi. Hodgman esimerkkinä ei tuntunut kummoiselta pelimieheltä syksyllä, mutta keväällä mies oli lennossa. TPS ruoriin Suikkanen tuli kesken kauden. Alku oli muistini mukaan hankala ja sitten nousujohteinen käyrä kauden loppua kohti. Muistaakseni ponnisti mestariksi sijalta kymmenen ja oli sarjan viimeinen Suikkkasen tullessa ruoriin. Itselläni on käsitys, että hänen joukkueet harjoittelevat kovaa "Jortikan perimällä". Edellinen Jortikan perimä oli Kari Jalonen. Itse haluan katsella tätä kortti nyt vähän pidempään.