En tiedä, minun ei ole mikään häpeä sanoa että ei tämä nyt ihan tunnu siltä mitä se olisi voinut tuntua NHL-pelaajien mukana ollessa. Kyllä Iivon kulta lämmitti mieltäni ihan eri tavalla, siitä ei ollut herkistyminenkään kaukana. Nyt fiilis on lähinnä "ihan jepa". Tai sitten en vain tajua koko hommaa kunnolla.
Se ei poista sitä, että olen vilpittömän onnellinen kaikkien pelaajien puolesta, esimerkiksi vanhan Bluesilaisen Miro Aaltosen kultamitali lämmittää mieltä. Ja Jukka Jalonen, ihan käsittämättömän KOVA ÄIJÄ. Suomen kaikkien aikojen paras jääkiekkovalmentaja, piste. Enkä vähättele saavutusta tippaakaan, se ei ole pelaajien vika ja kaikki jotka tästä iloitsevat, saavat iloita täysin palkein. Ja minäkin kyllä iloitsen, ei siinä. Suomi on Olympiavoittaja, sitä faktaa ei kukaan vie pois. Kaksi kultaa samoissa olympiakisoissa, on Suomen nykyurheilun tilanteessa aika lähellä maksimisuoritusta.
Kunhan nyt vain halusin sanoa että ei se ole mitään katkeruutta välttämättä, jos tämä kulta ei nyt ihan hienoimmalta asialta koskaan satu tuntumaan. Itselleni se änärimiesten poisjäänti oli sen tason pettymys, että siitä ei vieläkään ole täysin päässyt yli.
Tälle kansakunnalle tällainen voi olla juuri tarvittava piristysruiske, kun tietää miten urheilu (ja ennen kaikkea menestys) hullua kansaa suomalaiset ovat. Nyt naatitaan!