Olympiakulta on olympiakulta silloin kun maailman parhaat mittelevät toisiaan vastaan. Mikäli parhaat saatavilla olevat riittää joillekin niin hyvä niin. Itselle ei riitä. Tämä oli eurohockeyturnauksen voitto. Näitä höntsiä en ole ennenkään katsonut koska samaan aikaan pelataan jossain muualla korkeatasoisempaa jääkiekkoa.
Ai?
Mä vähän luulen, että noi molemmat finalistit olisi pieksänyt minkä tahansa änärijengin tänään.
Vaikea uskoa, että jossain pelataan parempaa lätkää jengeillä, joissa on pari tähteä ja loput stigaa.
Tästä ei niin kauhean kauaa ole, kun Liiga-rungolla pistettiin ne parhaat änäriäijjät nippuun. Ihan saman näköisiä tonnin seteleitä oli silloinkin kaukalo puolillaan, kun loppuvihellyksen jälkeen hieman hitaampikin lätkämiljonääri ymmärsi hävinneensä suomalaisille. Aika koville näytti venäläisiäkin ottavan. Änärin ykköskierroksen varaus Jaroslav Askarov ei edes mahtunut jengiin, kun euroopasta löytyi paljon kovempia pelimiehiä.
Mutta mikäs siinä, jos se pitkä päätyyn ja perään lätkä tuntuu kotoisammalta, niin nauti siitä. Mutta sillä kuralla on hieman heiveröistä ruveta dissaamaan olympialätkää. Se ratkotaan turnauksessa, jossa ei saa uusintoja hävittyjen pelien jälkeen.
Niitä kultamitallisteja on aika harvassa.