Game 5 - 13.6.2015 Chicago @ Tampa Bay: 2–1
Totutun tiukka maalin erolla ratkennut ottelu, jossa ei taaskaan nähty yhden maalin johtoa suurempaa eroa joukkueiden välillä. Tällä kertaa Hawks ei jäänyt telineisiin, vaan otti alussa ohjat omiin käsiinsä. Bishop palasi tolppien väliin ja Bolts peluutti 12 hyökkääjää sekä 6 puolustajaa toista kertaa tässä finaalisarjassa. Kucherovin aikainen loukkaantuminen kuitenkin aiheutti Cooperille runsaasti päänvaivaa. Isäntien onni kuitenkin, että hyökkääjiä oli 12, eikä 11.
Lightning
(
ketjut vakiintuivat kolmanteen erään suurin piirtein tällaisiksi)
17 Killorn - 51 Filppula - 24 Callahan
18 Palat - 9 Johnson - 91 Stamkos
23 Brown - 13 Paquette - 27 Drouin /
kiertävä
10 Morrow - 11 Boyle - 27 Drouin /
kiertävä
86 Kucherov
(loukkaantui avauserässä)
77 Hedman (23:38) - 6 Strålman (21:13)
55 Coburn (20:10) - 5 Garrison (20:03)
25 Carle (18:43) - 62 Sustr (15:04)
30 Bishop 27/29 - 93,1%
(88 Vasilevskiy)
Blackhawks
10 Sharp - 19 Toews - 81 Hossa
20 Saad - 91 Richards - 88 Kane
23 Versteeg - 80 Vermette - 86 Teräväinen
11 Desjardins - 16 Krüger - 65 Shaw
2 Keith (29:23) - 4 Hjalmarsson (28:19)
27 Oduya (24:19) - 7 Seabrook (22:57)
44 Timonen (5:05) -
kiertävä
kiertävä - 57 Van Riemsdyk (8:01)
50 Crawford 31/32 - 96,9%
(33 Darling)
Peluutus tasakentällisin
Toews - Filppula (7:15), Paquette (4:13)
Richards - Filppula (7:04), Paquette (3:34), Johnson (3:01)
Vermette - Boyle (3:32), Johnson (3:00), Paquette (2:55)
Krüger - Johnson (6:46), Boyle (4:19)
Lisää tilastoja War on Ice -sivustolla
Avauserä lähti käyntiin Hawksilta paremmin kuin yhdessäkään finaalisarjan ottelussa aiemmin. Kuin kohtalon ivana Crawford oli lahjoittaa maalin kuitenkin Boltsille. Crow osui futismaisesti ensiksi kiekkoon ja sen jälkeen Kucherov kaatui Hawks-vahdin mailaan jatkaen ilmalentoa kohti Hawks-maalin tolppaa. Bolts-laiturin peli päättyi reilun viiden minuutin jälkeen. Kuinka sattuikaan kiekottomalle Oduyalle puun takaa jalkakampin tehneelle ja samalla ruotsalaispakin käden hajottaneelle pelaajalle? Jonkinlainen karman laki taisi ottaa roolia tilanteessa. Hetken päästä Bishop ryntäsi pitkälle kiekkoa vastaan ja korkealta karvaavaa Sharpia seurannut Hedman törmäsi omaan maalivahtiinsa. Kiekko lirui läpi ja Sharpilla oli helppo työ kuljettaa kumilätkä tyhjään maaliin. Ihan ansaittu avausmaali, mutta täysin lahjana syntyneestä tilanteesta. Bishop sanoi pelin jälkeen haastattelussa huutaneensa vastaantulostaan, mutta Hedman ei kuullut häntä hallissa olevan melun vuoksi. Laukaukset olivat kuuden minuutin pelin jälkeen 11-2 Hawksille. Tämän jälkeen peli tiukentui ja erän lopun aikana kumpikin joukkue sai vain kolme laukausta vastustajan maalivahdille asti.
Toinen erä oli pitkälti isäntien erä. Hawksille tuotti välillä suunnattomia vaikeuksia saada kiekko Bolts-päätyyn. Tämä oli kuluttava yhdistelmä pitkän vaihtomatkan ja Hawks-puolustuksen kärkiparien rankan kuormittamisen vuoksi. Erän ensimmäisen minuutin jälkeen nähtiin yli 8 minuuttia peliä ilman katkoja. Pitkän jakson aikana muun muassa Keith pelasi 1:22 ja 2:14 kestäneet peräkkäiset vaihdot. Niistä Hawks selvisi takaiskutta, mutta erän puolivälin jälkeen pari vaihtoa myöhemmin Keith epäonnistui avauksessa harmittoman pakki–pakki-syötön jälkeen. Kovalla kuormituksella ollut Hawks-puolustuksen kulmakivi avasi suoraan Filppulan lapaan ja hävisi vielä laitaväännönkin kiekosta. Kumilaatta jäi Boltsille, joka siirsi pelivälineen toiselle laidalle. Garrison palautti hienolla syötöllä kiekon takaisin takakulmalle, josta Filppula jatkoi kiekon puolityhjään Hawks-maaliin. Crawfordille ei jäänyt juuri mahdollisuuksia torjuntaan. Timonen pelasi pitkän vaihtomatkan toisessa erässä yhden vaihdon, van Riemsdyk kolme. Toiselle erätauolle lähdettiin kuitenkin 1–1-tasatilanteessa, vaikka Bolts sai pian tasoituksen jälkeen vielä ylivoimankin. Toisen erän laukaukset Boltsille 12-8.
Kolmannen erän alussa Hawksin kolmosketju otti jälleen isoa roolia. Vieraat lähtivät vastahyökkäykseen Boylen ketjun yrityksen jälkeen ja Bolts-pakkien ahdistaman Versteegin hieman epäonnistunut laukaus ajautui suoraan maalin eteen Vermettelle, jolla oli helppo työ siirtää Hawks jälleen johtoon. Seuraavien 18 minuutin aikana nähtiin molemmissa päissä hyviä maalipaikkoja, mutta ei kuitenkaan yhtään osumaa. Muun muassa Teräväinen pääsi kolmannen kerran hyvään maalipaikkaan, mutta tällä kertaa suomalaisnuorukaisen ruuti oli märkää. Muutamasta vaarallisesta maalipaikasta huolimatta Boltsin kiri ei ollut yhtä hurja kuin neljännen ottelun viimeisillä minuuteilla. Isännät joutuivat käyttämään paljon päätykiekkoja läpäistääkseen Hawksin keskialueen ja Crawford oli mies paikallaan viimeisenä lukkona. Viimeisen erän laukaukset Boltsille 15-7, mutta maalipaikat aika tasan. War-on-ice.comin tilastojen mukaan 11-10 Boltsille ja vaaralliset maalipaikat tasan 4-4.
Huomioita
Hawks-puolustuksessa peliaika jakautui tutun epätasaisesti. Sen sijaan Hawks-hyökkääjistä kukaan ei pelannut yli 17 minuuttia tai alle 12 minuuttia. Juuri tuon tasaisemmin ei neljää ketjua voine enää peluuttaa. Siinä oli varmasti yksi voiton salaisuuksista, kun finaalisarjaa pelattiin jo viidettä ottelua.
Bolts lähti onnekseen 12 hyökkääjällä otteluun, kun Kucherov tippui jo reilun viiden minuutin jälkeen sairastuvalle. Tosin loppujen Bolts-hyökkääjien peliaika jakautui silti joukkueista epätasaisemmin: kolme hyökkääjää pelasi yli 20 minuuttia, kun Kucherovin lisäksi kolme hyökkääjää jäi alle 11 minuutin.
Joku Tampan seuraaja voisi valaista miten ketjut lopulta muokkaantuivat Kucherovin loukkaantumisen jälkeen. Katselin alkuun että Drouin otti paikan ketjusta, mutta lopulta vaikutti siltä että siellä meni paletti peluutuksen suhteen aika sekaisin, tai no itselläni punainen lanka katosi sen suhteen ehkä pikemminkin.
En ole Bolts-fani, mutta viestini alussa on yritys kuvata Boltsin ketjukoostumuksia. Tarkempi peluutus löytyy liitetiedostona olevasta shiftchartista. Kyllähän tuolla ruletti pyöri lähes quennevillemäisillä kierroksilla. Oleellisin muutos oli Callahanin siirtäminen Filppulan vierelle ja Stamkosin siirtäminen Johnsonin ketjuun.