Nyt kun sykekin on palannut jälleen hivenen normaalimpiin lukemiin ja untakin ne muutamat tunnit takana niin ajatuskin kulkee taas edes jollain tasolla.
Flyers otti siis upean voiton, mutta ei tuon lopun sentään noin jännittävä olisi tarvinnut olla. Hartnell ja Coburn hommasivat molemmat itsensä tyhmästi boksiin ja kas kummaa kiri olikin syntynyt. Se Hawksin kolmas olikin sitten samanlainen kimpoilu kuin Leinonkin tekele. Flyers kuitenkin kesti vaikka ei se kaukana ollut ettei kiekko olisi kimmonnut Coburnista maaliin.
Pelistä voisi sanoa sen verran että Flyers pelasi läpi matsin pirun tiivistä viisikkopelaamista, jonka seurauksena maalinedusta ja keskusta oli hyvin tukittuna ja Hawks ajautui pitkälti pyörimään kulmiin sen mitä nyt pääsivät ylipäätään pyörimään sillä Flyers hyökkääjien karvaus puri myös hienosti Hawks pakkeihin, jotka joutuivat hätäisesti roiskimaan varsin paljon eikä niitä kunnon rintamahyökkäyksiä hirveämmin tullut. Näin Hawks ei edes liiemmin saanut niitä pyörityksiään vaikka aina välillä kiekkoa kontorolloivatkin.
Leinoa todellakin ajettiin varsin surutta sekä Campbell että Eager myös osuivat varsin makoisasti. Täten Leinon peli katosi pariksi eräksi ja pitkälti senkin takia että oli sen 15 minuuttia ensimmäisestä sivussa, jonka jälkeenkään minuutteja ei tullut mitenkään liikaa kun sekä Giroux'n että Richardsin kentät toimivat oikestaan ensimmäistä kertaa sarjan aikana. Briere ja Hartnell pelasivat kuitenkin vahvat matsit mitä nyt Scott otti pari tyhmää jäähyä ja Leinokin nosti tasoaan jälleen kolmanteen, joten eipä niistä tööteistä sen vakavampaa seurannut. Richards pelasi siis sarjan parhaan ottelunsa ja oli hyvä kuten koko kenttäkin vaikka edelleen se Carter-Richards -akseli hivenen yskähtelee. Molemmille kuitenkin tärkeät maalit, joten josko se tästä. Gagne teki toisessa laidassa hyvää kahdensuunnan duunia. Giroux jatkoi oikeastaan siitä mihin viime pelissä jäi ja lisäksi JVR:n nostaminen takaisin pelaavaan kokoonpanoon toi kenttään niitä tärkeitä käsiä lisää. Asham oli jälleen oma hyvä itsensä mitäpä sitä muutakaan. Arron otti osaa myös mukavasti Hawksien pikku tökkimisiin mitä harrastivat oikeastaan läpi matsin ja osoitti että turha ruveta tuuppimaan jos ei kanttia kuitenkaan löydy. Nelonen oli oikestaan pirun vahva. Pelasivat ehkäpä parhaan pelinsä tässä sarjassa. Varsinkin se Carlen maalia edeltänyt vaihto oli komeaa katsottavaa ja jolla herättivät hivenen käsijarru päällä himmailleen Flyersin jälleen pelaamaan.
Top-4 oli siis jälleen loistava. Prongerista ja Timosesta nyt ei sen hirveämmin tarvitse sanoakkaan sillä loistavilla pelaajilla on systeemin toimiessa monesti tapana pelata loistavasti. Se Kimmon esityö Giroux'n maaliin oli sykähdyttävä. Itse kuitenkin nostan esiin Matt Carlen, joka pelasi ehkäpä vieläkin mahtavamman matsin. Eleetöntä ja upeaa pelaamista jälleen kerran. Kirsikkana kakun päällä se ehdottomasti ansaittu maali. Coburnia ei myöskään sovi haukkua vaikka sen yhden ajattelemattoman jäähyn kolmannessa ottikin. Putket kulkevat ja maisema vaihtuu. Lisäksi Braydon pelaa tällä herkellä kaiken muun lisäksi jopa todella fyysistäkin kiekkoa, joten me like. Krajicek pelasi myös sen lähemmäs kymppinsä varmasti. Bartulis puolestaan ei hirveämmin palannutkaan, mutta ei mokaillut.
Leightonkin jatkoi viime matsin hyviä otteitaan ja nyt mukaan mahtui myös koviakin koppeja mm. se Toewsin noston torjuminen. Lisäksi kun Hawksin kolmesta maalista yksikään ei mennyt miehen pikkiin niin ei todellakaan voi valittaa. Kaksi kimmoketta ja yksi komea YV kuvio minkä Bolland pääsi jatkamaan tyhjään maaliin. Tuota vain tarvitaan Windy Citynkin päässä, mutta se nähdään sitten. Toisessa päässä Niemikin muuten haparoi oikeastaan ensimmäistä kertaa tässä sarjassa. Richardsin maali oli todellakin ainoa mikä olisi ollut otettavissa, mutta kun niitä kiekkoja vain meni selän taakse vaikkakaan ei miehen itsensä takia niin se olemus muuttui ja kiekot alkoivat pomppimaan ja valumaan yllättävänkin helposti mm. se yksi tolppaan lirahtanut. No eiköhän seuraavassa matsissa nähdä jälleen kunnon muuri siellä maalillaan.
Kokonaisuudessaan Flyersilta siis hyvä ottelu ja ansaittu voitto vaikka lopussa meinasikin käydä kylmät. Ylivoima oli tällä kertaa melkoista shittä, joten sitä pitää jatkossa jälleen parantaa. Lisäksi nyt tuli varsinkin avauserässä aivan liikaa kaksinkamppailutappioita ja helppoja kiekonmenetyksiä. Tämä johtui osittain Hawksin hyvästä ja ärhäkkäästä fyysisestä pelaamisesta, mutta oli mukana sitä pikku huolimattomuuttakin.
Tuosta Hawksin viime yölle selvästi lisääntyneestä fyysisyydestä pitää sanoa sen verran että se meni hivenen ylikin eli hakivat turhankin yli-innokkaasti niitä kovia pusuja ja lisäksi keskittyivät aivan liikaa maalinedustan jälkipeleihin, joihin ei Flyersia vastaan vain kannatta lähteä sillä ne jos mitkä osataan Phillyssä. Jotenkin se Hawksin kova lataus siis kohdentui hivenen väärin ja keskittyminen itse peliin jäi jonnekkin. Ei siinä ole mitään ihmeellistä jos Eager ja muutama muu tökkivät siellä maalinedustalla, mutta kun tätä tekee muutamaa poikkeusta lukuunottamatta oikestaan koko joukkue ja nimenomaan niin että monesti se ensimmäisen poikkarin tai huitaisun jakaja oli juurikin Hawks pelaaja. Sen ymmärtää vielä että jos olisivat lähteneet mukaan Flyersin yllyttämänä, mutta nyt näin ei vain ollut. Quennenville varmasti halusi pelaamiseen lisää fyysisyyttä, josta kertoo jo Boyntonin mukaan nostaminen. Nykyisellään varsin samanlainen jämäpakki kuin Hendrykin sillä erotuksella että toinen on fyysinen ja toinen puolestaan liikkuvampi ja kiekollisempi. Selvä ideologinenvaihto ainakin itselleni sillä ei Hendry nyt mitenkään negatiivisesti erottunut kentältä vaikkei nyt erityisen hyvinkään pelannut. Toki jos Hendry on loukkaantunut niin sitten asia on hivenen erilainen. Quennenville lähti varmaankin hakemaan vastausta Lavin tekemään ja Flyersin fyysisyyttä sekä ärhäkkyyttä lisänneeseen "Carcillo-efektiin", mutta Lavi olikin kääntänyt jo uuden sivun kirjastaan ja vaihtoi Carcillon tilalle käsiä ja taitoa JVR:n muodossa.
Sarja on siis 2-2 ja suuntana Chicago. Mielenkiintoista nähdä millaiseen ryhtiliikkeeseen Hawks kykenee kotiyleisönsä edessä ja varsinkin se että tuleeko niitä pysyviäkin ketjumuutoksia sillä ne selvästi piristivät Hawksin peliä kolmannessa ainakin mitä siis muun temmellyksen seassa niitä olin huomaavinani.