Raadollinen on maalivahdin rooli tässä lajissa. Jos joukkue haluaa voittaa tasaisia ja kovia pelejä, tulee maalivahdin ottaa kiinni sellaisia vetoja, joiden maaliin sujahtaminen ei varsinaisesti olisi maalivahdin vika.
Galimov on mielestäni maalivahti, joka kuumana ollessaan on aivan ilmiömäinen. Toisaalta silti lähes joka pelissä lipsahtaa sisään se yksi helppo veto. Mutta ongelma on se, ettei kovin varmasti voida tietää, mitä sieltä milloinkin tulee. Jotenkin mieleen on jäänyt eräs kevään Lukko-ottelu, jonka lopussa lipsahti helpohkosti sisään ja Kärppien sinänsä ansiokas taistelu valui hukkaan.
Blomqvist on enemmän sen kategorian maalivahteja, joilla Kärpät on mestaruutensa vuosien saatossa ottanut. Eleetöntä, rauhallista ja tunteetonta torjuntatyöskentelyä. Itse muistelen lämmöllä esimerkiksi sellaisia torjujia kuin Tuomas Tarkki ja Tomi Karhunen (miksei myös Vehviläinen), jotka löysivät siinä kovassa paikassa itsestään parhaan suorituksen, ja ottivat sen laadukkaan peruspelin päälle vielä tasonnoston kovissa paikoissa. Toki kyseisillä herroilla oli myös laadukasta viisikkopeliä turvanaan, joten edellytykset sankariteoille olivat kunnossa.
Blomqvist saanee tänään näyttöpaikan ja on sen varmasti ansainnut. En silti ihmettelisi jos myös Galimov vielä tämän kevään aikana maalinsuulla nähdään.