Stand up -komiikka

  • 207 807
  • 793

ZayWest

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Käännettävät rotsit, Ensisijainen kontakti
Voitto meni oikealle vaikkei Heikin tai Toninkaan voitto olisi nakertanut. Patronen kuitenkin edustaa mielestäni sitä mitä stand upin tuleekin olla, eli jutut edellä ilman mitään keinotekoista mölyapinointia. Olet yleisösi edessä "alasti" ja tulet joko selviytymään tai kuolemaan juttujesi perusteella. Tuollaisen stand upin tekeminen myös haastaa tekijäänsä parhaiten. Ilo huomata että jengi arvostaa ismoleikoloita, iikkakiviä ja mattipatrosia.

Vähemmän ilo onkin sitten siinä että stand upin Cheek dominoi kassavirtoja ja joistakin koloista kaivautuu esiin uusia pyrkyreitä jussivitunsimoloineen. Suvaitsevaisuuteni raja menee Hedbergissä ja wannabe-Hedbergeissä.
 

Dee Snider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jatkoaika Cancer Fighters
Kyllä Patronen oli meikäläisenkin suosikki. Tonin nousua Heikin edelle en kyllä ymmärtänyt ollenkaan.

Nyt sitten takki niskaan ja Promenadisaliin katsomaan, miten Tuomari Johansson hoitaa homman!
 

SergeiK

Jäsen
Suosikkijoukkue
pelaajamarkkinoiden varteenotettava vaihtoehto
Katsoin finaalin vasta boksilta (hämmentävästi onnistuin väistemään spoilaukset) ja tuo järjestys oli aivan oikea. Minusta Heikki oli selvästi huonompi kaksi muuta. Hänen ulosantinsa on liian huutavaa ja nuo vitsit olivat aivan liian ennalta-arvattavia.

Patrosen tyyli taas minua mielyttää. Jotenkin suomalaiseen makuun sopiva eikä mikään lokalisoitu billburr-kopio
 

#37

Jäsen
Patronen kuitenkin edustaa mielestäni sitä mitä stand upin tuleekin olla, eli jutut edellä ilman mitään keinotekoista mölyapinointia. Olet yleisösi edessä "alasti" ja tulet joko selviytymään tai kuolemaan juttujesi perusteella. Tuollaisen stand upin tekeminen myös haastaa tekijäänsä parhaiten. Ilo huomata että jengi arvostaa ismoleikoloita, iikkakiviä ja mattipatrosia.
Ihan totta, eniten ärsyttää juuri nämä huutajat. Kertovat juttunsa hirveällä sykkeellä, sitten huutavat punchin niin että mikki rätisee ja korostavat vielä jollain dramaattisella eleellä/ilmeellä. Heikki Viljalla oli mielestäni vähän tätä syndroomaa, mutta tietosanakirjassa tämän stand up -mölyapinan kohdalla on Jussi Simolan kuva. En tiedä mikä tuossa tyylissä on ideana, kertokaa joku jos olette hiffanneet. Onko se jotain wannabe-jenkkityyliä vai yritetäänkö siinä vain huutamalla korostaa jonkun jutun järjettömyyttä ja sitten lypsää naurut punchia alleviivaamalla?

Toni Jyvälän esiintymisessä taas näkyi mielestäni hänen teatteritaustansa aika karmealla tavalla. Jotenkin se vaan paistoi kilometrin päähän, että lavalla vedetään koomikon rooli päälle ja kerrotaan yleisölle ilmeitä myöten ulkoa opeteltu monologi. Patronen, paitsi että kertoi parhaat jutut, oli myös esiintyjänä omaa luokkaansa. Luonnollista, sujuvaa esiintymistä ja pystyi finalisteista selkeästi parhaiten häivyttämään käsikirjoituksen setistään.
 
Suosikkijoukkue
Steelborn, Ich bin ein mouhijärveläinen
Kun katseli Naurun tasapaino niin kyllä totaalisen läpitunkevana paradigmana ja tulokulmana voidaan pitää henkilökohtaisuutta ja arjen ongelmia. Ikään kuin kaikille olisi opetettu, että "jutut kannattaa sitten kertoa omasta näkökulmasta, sillä ne uppoavat yleisöön paremmin". Ja niin varmaan onkin, mutta kun se tehdään totaalisen tökerösti ja kaikki tekevät samaa, asetelmasta tulee väistämättä monotoninen ja tylsä.

Erityisesti tässä kunnostautuu Heikki Vilja, joka kertoo juttunsa omansa itsensä kautta, mutta siten, että heti ensihenkäisystä tietää, että jutut eivät ole voineet hänelle tapahtua. Infantiilia niin infantiilia. Lähes oksetti Viljan tapa tuottaa puheensa, vaikka muutoin hänellä on sinällään mainiot peruseväät standariksi: rytmi, puhetyyli ja sensellaiset toimivat.

Ei tiestystikään voi vaatia, että puhuisi vain siitä, mitä itselle on oikeasti tapahtunut, mutta jos kuulijalle on ilmiselvää että ei ole tapahtunut niin se on sitten siinä. Yleisesti puhutaan, että yhteiskunnalliset ja poliittiset näkökulmat loistavat olemattomuudellaan suomalaisessa su-kentässä, ja tämä ohjelma kyllä tuki väitettä kiusallisella tavalla.
 
Yleisesti puhutaan, että yhteiskunnalliset ja poliittiset näkökulmat loistavat olemattomuudellaan suomalaisessa su-kentässä, ja tämä ohjelma kyllä tuki väitettä kiusallisella tavalla.

"Henkilökohtainen on poliittista", tietää vanha viisaus kertoa. Toki ei se aina ole mutta en mä silti ymmärrä, miksi Matti Patrosta kuunnellessa pitäisi miettiä juttujen epäpoliittisuutta, kun ne jutut ovat helvetin hauskoja.

Perussuomalaisten haukkuminen kyllä on komiikassa(kin) ihan trendikästä.
 

Dee Snider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jatkoaika Cancer Fighters
"Henkilökohtainen on poliittista", tietää vanha viisaus kertoa. Toki ei se aina ole mutta en mä silti ymmärrä, miksi Matti Patrosta kuunnellessa pitäisi murehtia juttujen epäpoliittisuutta, kun ne jutut ovat helvetin hauskoja.

Jep. Ilarin eilistä vetoa hallitsi politiikka ja yleisöstä
huomasi, että ei oikein lähtenyt. Kun hän veti ei-poliittisia juttuja, porukka veti välillä aika hysteeristäkin huutonaurua. Kai ainakin osa jengistä on aika kyllästynyt tähän pakolais ym.. tykitykseen, mitä tulee joka aparaatista tuutin täydeltä? Itse ainakin nauroin ihan helvetisti tälle mies synnytys-salissa läpälle, josta tunnistin kyllä itseni.

Muutenkin meni liikaa saarnaamisen puolelle ja jossain kohtaa tuntui, että hauskaa on kuin vasemmistoliiton kokouksessa. Kai tuolle Sipilä on tyhmä-hassuttelulle on sitten tilausta? Ei kokonaisuudessaan Johanssonin paras veto, mitä olen nähnyt, mutta silti minusta täysin omaa luokkaansa Suomen stand up-kaartista. Se vartalon vääntely on jotain hervotonta, mutta se ei ole sellainen itseisarvo kuin esim. Hedbergillä.

Patrosen keikalle aion kyllä suunnistaa pomminvarmasti. Katsotaan, koska lähistölle tulee?
 
Suosikkijoukkue
Steelborn, Ich bin ein mouhijärveläinen
"Henkilökohtainen on poliittista", tietää vanha viisaus kertoa. Toki ei se aina ole mutta en mä silti ymmärrä, miksi Matti Patrosta kuunnellessa pitäisi miettiä juttujen epäpoliittisuutta, kun ne jutut ovat helvetin hauskoja.

Minä puhuinkin paradigmasta, vallitsevasta koulukunnasta. Se on vähän sama kuin kaikki tekisivät action-leffoja; teattereihin ei tulisi mitään muuta elokuvallista ilmaisumuotoa.

Henkilökohtainen on poliittista, mutta on olemassa kognitiivinen ylätaso, esimerkiksi valtaapitävien diskurssit, joka on eri asia kuin arjen pikku ongelmat.

Toki voidaan pohtia, ketä tästä paradigmasta tulisi syyttää, kansaa vai koomikoita? Suomalaisethan ovat, ainakin vielä, matalaotsaisia, persjalkaisia lattaperseitä joihin uppoaa lähinnä rehupuntintuoksuinen puskakomedia. Ehkäpä koomikot ymmärtävät tämän ja tekevät juttuja, jotka tuulareihin uppoavat. On kuitenkin, ainakin teoriassa, edelläkävijöitä, jotka voisivat murtaa tämän ajattelutavan, mutta ilmeisesti standuppareissa heitä ei ole.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Minulla on ongelma melkeinpä kaikissa näissä suomalaisissa koomikoissa se, etteivät kerro sellaista pidempää "tarinaa", vaan jutut ovat sellaista lyhyempää kaskua... Mä tykkään jonkun CK Louisin tavasta kertoa noita juttuja, eli yksi teema - kaikkine sivupolkuineen toki - voi kestää helpostikin 20-30 minuuttia.

Pari vuotta sitten tämän Naurun tasapainon taisi jopa voittaa sellainen tyyppi, joka vain kertoo vitsejä tyyliin "mitä eroa on tällä ja tällä jutulla" ja "tiedättekö mitä gorilla sanoi ihmiselle" jne. Joidenkin mielestä hauskaa, mutta itse en jaksaisi tuollaista.
 
Toki voidaan pohtia, ketä tästä paradigmasta tulisi syyttää, kansaa vai koomikoita? Suomalaisethan ovat, ainakin vielä, matalaotsaisia, persjalkaisia lattaperseitä joihin uppoaa lähinnä rehupuntintuoksuinen puskakomedia. Ehkäpä koomikot ymmärtävät tämän ja tekevät juttuja, jotka tuulareihin uppoavat. On kuitenkin, ainakin teoriassa, edelläkävijöitä, jotka voisivat murtaa tämän ajattelutavan, mutta ilmeisesti standuppareissa heitä ei ole.

Eli suomeksi sanottuna ongelma on se, että sinä olet älykkyydessä liian monta valovuotta edellä muita suomalaisia, kun tiedät oikein tuollaisia tosi hienoja sanojakin kuin "paradigma" ja "infantiili" . Siksi ei suomalainen huumori uppoa.

Pari vuotta sitten tämän Naurun tasapainon taisi jopa voittaa sellainen tyyppi, joka vain kertoo vitsejä tyyliin "mitä eroa on tällä ja tällä jutulla" ja "tiedättekö mitä gorilla sanoi ihmiselle" jne. Joidenkin mielestä hauskaa, mutta itse en jaksaisi tuollaista.

Ihan samalla tyylillä Jimmy Carr tekee keikkoja täysille yleisöille Brittein saarilla, ja Pertti Jarla piirtää Hesariin sarjakuvaa ties kuinka monetta vuotta. Pettersson ja Carr ovat hauskoja, Louis C.K. lähinnä tylsä.

Oma suosikkini on tällä hetkellä Judah Friedlander:
Judah Friedlander Stand-up Bit About Columbus Day 8/10/15 - YouTube
Judah Friedlander - World Champion - YouTube
 
Viimeksi muokattu:

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
...
Ihan samalla tyylillä Jimmy Carr tekee keikkoja täysille yleisöille Brittein saarilla. Pettersson ja Carr ovat hauskoja, Louis C.K. lähinnä tylsä.

Niin, tämä lienee makuasia, nähdäkseni myös Louis esiintyy vähintään yhtä isoille yleisöille ja keikat ovat pitkiä. Makuasia tosiaan, mä tykkään standupissa tuollaisista pidemmistä ja usein myös elämänmakuisista tarinoista (avioliitto, lapset, asuminen, naisasiat...).

Carr on mielestäni hauska tyyppi, mutta en jaksaisi kuunnella noita onelinereita esimerkiksi täyttä puolentoista tunnin settiä, sopii hyvin johonkin näihin juontamiinsa tv-ohjelmiin, jossa pääsee silloin tällöin naljailemaan kisaajille.

Ymmärrän hyvin muuten juuri sinun mieltymyksesi Carriin, siis viestejäsi peilaten.

edit. Petterssonista en tykkää, hänen vitsinsä ovat luokkaa "kuolema kuittaa univelat".
 
Niin, tämä lienee makuasia, nähdäkseni myös Louis esiintyy vähintään yhtä isoille yleisöille ja keikat ovat pitkiä. Makuasia tosiaan, mä tykkään standupissa tuollaisista pidemmistä ja usein myös elämänmakuisista tarinoista (avioliitto, lapset, asuminen, naisasiat...).

Louisin jutut ovat elämänmakuisia ja helvetin ennalta arvattavia. Ne eivät naurata, koska siellä on hyvin harvoin mitään yllättävää tulokulmaa asioihin. Hänen juttujaan kuunnellessa ei tule sellaista fiilistä, että "enpä olisi itse osannutkaan ajatella asiaa tuolta kantilta", ja se fiilis on minulle aika tärkeä huumorissa. Enemmän tarjoaa kiksejä tällainen läppä, jota joutuu kelaamaan pitkään ennen kuin hoksaa missä vitsi on (tämä on juuri samaa tyyliä, jota Pettersson ja Carr edustavat):
Fingerpori 9.2.2009 - Helsingin Sanomat
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Louisin jutut ovat elämänmakuisia ja helvetin ennalta arvattavia. Ne eivät naurata, koska siellä on hyvin harvoin mitään yllättävää tulokulmaa asioihin. Hänen juttujaan kuunnellessa ei tule sellaista fiilistä, että "enpä olisi itse osannutkaan ajatella asiaa tuolta kantilta", ja se fiilis on minulle aika tärkeä huumorissa. Enemmän tarjoaa kiksejä tällainen läppä, jota joutuu kelaamaan pitkään ennen kuin hoksaa missä vitsi on (tämä on juuri samaa tyyliä, jota Pettersson ja Carr edustavat):
Fingerpori 9.2.2009 - Helsingin Sanomat

Sä olet vaan sen verran sivistyneempi kuin minä. Muistan aikoinaan jollain laivareissulla, kun näin Sami Hedbergin ja kertoi sitä youtubestakin löytyvää tarinaa abiristeilystä. Nauroin kyllä ääneen.
 
Suomalaisethan ovat, ainakin vielä, matalaotsaisia, persjalkaisia lattaperseitä joihin uppoaa lähinnä rehupuntintuoksuinen puskakomedia.

Minusta on kyllä ihan mielenkiintoista, kun Krista Kosonen kertoo lehdessä, ettei tunne yhtään persujen äänestäjää. Putouksen tekijät eivät siis persuja äänestä, mutta minä rohkenisin väittää, että juuri perussuomalaisten äänestäjiin Putouksen huumori puree parhaiten ja he ovat siksi innokkaimpia ohjelman katselijoita. Vastaavasti vihreiden äänestäjät tuskin hirveästi munamiehistä ja harjakaisista innostuvat. Kai tästä voisi vetää sellaisenkin johtopäätöksen, että eivät nuo hirviniemenet, kososet ja rikuniemiset lauantain prime timeen väännä sellaista huumoria, jota itse haluaisivat telkkarista katsella.

Lisätään nyt vielä, että ei mulla ole mitään poliittista stand uppia vastaan. Olin itse toissa keväänä katsomassa tätä esitystä Westburyssä New Yorkissa (ei konkreettisesti sama esitys, mutta samat läpät tuli) ja tykkäsin:
Jim Jefferies -- Gun Control (Part 1) from BARE -- Netflix Special - YouTube

Ihan pelkästään sellainen havainto, että persujen äänestäjät ovat rumia ja tymiä ja kepulaiset maalaisia, ei kuitenkaan jaksa naurattaa. Pitäisi joku vitsikin noiden faktojen pohjalta keksiä ennen kuin kyseessä on mielestäni komiikka.
 
Viimeksi muokattu:

Vinyl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aravirran kovuus
Iikka Kivi muuten haastatteli (yle areena) Robert Pettersonia radioon juurikin ennen tätä Naurun tasapainon finaalia ja siinä sivutaan tuota Pettersonia tyyliä jonka @MustatKortit tuo esille. Pettersonin muutamankin kerran livenä nähneenä tykkään kyllä jutuista mutta tuollaisten lyhyiden pätkien kirjoittaminen on helvetin haastavaa mitä kauemmin ura kestää. Jutut alkavat väkistenkin toistaa itseään.
 
Iikka Kivi muuten haastatteli (yle areena) Robert Pettersonia radioon juurikin ennen tätä Naurun tasapainon finaalia ja siinä sivutaan tuota Pettersonia tyyliä jonka @MustatKortit tuo esille. Pettersonin muutamankin kerran livenä nähneenä tykkään kyllä jutuista mutta tuollaisten lyhyiden pätkien kirjoittaminen on helvetin haastavaa mitä kauemmin ura kestää. Jutut alkavat väkistenkin toistaa itseään.

Tuo ihan sama ongelma on Pertti Jarlalla. Hänelle ihmiset lähettävät sanaleikkejä sähköpostiin. Toimisiko sama Petterssonilla?
 

Vinyl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aravirran kovuus
Tuo ihan sama ongelma on Pertti Jarlalla. Hänelle ihmiset lähettävät sanaleikkejä sähköpostiin. Toimisiko sama Petterssonilla?

Toisaalta miksei. Pettersonillehan riittäisi kuitenkin murto-osa siitä määrästä mitä Jarla saa juttuja koska ei sen setin tarvi joka päivä olla uusi. Mitään käryä mulla ei ole miten noita juttuja yleensä
 

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
Katsoin tuota kehuttua Patrosta hetken, tämä pätkä: https://www.youtube.com/watch?v=ayKfqy9KkEA

Voisi haukkua, kun ei Suomessa nämä ständärikomiikot (sic) osaa. Mutta pakko todeta että osaava kaveri, oikeastaan harvinainenkin talentti. Parasta oli juttujen taso ja jopa omintakeisuus. Tuli ihan hyvälle tuulelle, eikä tarvinnut edes säätää volumenapista.

Johansson on myös ollut näkemistäni hyvä ja Hedberg, vaikka toki pelleilijä onkin. Mutta nuo eivät siis mene ihan sieltä alimmasta rimasta, ehkä taso on muutenkin vähän jopa noussut kotimaassakin näissä, hävetti nimittäin melkoisesti joskus vuosikymmen sitten katsella ja epäilen toki tv-kisoissa olevankin mukana annos myötähäpeän ideaa..

Ei nuo pari muuta mainittua Heikki Vilja ja Toni Jyväläkään aivan luokattomia olleet nopeasti tarkasteltua, vaikka kliseitä mukaan helposti tuleekin.
 

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
Tuo ihan sama ongelma on Pertti Jarlalla. Hänelle ihmiset lähettävät sanaleikkejä sähköpostiin. Toimisiko sama Petterssonilla?

Kaikenlainen julkkisten häirintä on ok, mutta se että noita käyttää sitten oma valinta.
Itseäni hävettäisi melkoisesti luovana taiteilijana käyttää muiden juttuja.. Mutta tätähän tämä.
 
Viime vuoden Naurun tasapaino -voittaja Iikka Kivi on omien sanojensa mukaan antanut vihan tulla läpi keikalla. Viha pääsi läpi sen jälkeen, kun joku naiskatsoja eturivistä huusi "ei mitään homoilua", kun Kivi veisteli homoseksuaalisuuteen liittyvää, tai sitä sivuavaa huumoria. "Vittuunnuin oikeasti siitä, että joku oikeasti kehtaa huutaa homovastaisia lauseita komiikkaklubilla ja olin ilkeä." Tässä IS:n uutinen aiheesta.

Kiven suurin ongelma koomikkona taitaa olla tietynlainen paatos. Vaikka hänen tyylistään sinänsä pidänkin, on kyllä myönnettävä että miehestä on jäänyt kuva hieman yksipuolisena yhden asian julistajana. Tuollainen herättää luultavasti myötähäpeää jo niissä vähemmistöissäkin, joiden puolesta Kivi mouhoaa.
 

ZayWest

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Käännettävät rotsit, Ensisijainen kontakti
Viime vuoden Naurun tasapaino -voittaja Iikka Kivi on omien sanojensa mukaan antanut vihan tulla läpi keikalla. Viha pääsi läpi sen jälkeen, kun joku naiskatsoja eturivistä huusi "ei mitään homoilua", kun Kivi veisteli homoseksuaalisuuteen liittyvää, tai sitä sivuavaa huumoria. "Vittuunnuin oikeasti siitä, että joku oikeasti kehtaa huutaa homovastaisia lauseita komiikkaklubilla ja olin ilkeä." Tässä IS:n uutinen aiheesta.

Kiven suurin ongelma koomikkona taitaa olla tietynlainen paatos. Vaikka hänen tyylistään sinänsä pidänkin, on kyllä myönnettävä että miehestä on jäänyt kuva hieman yksipuolisena yhden asian julistajana. Tuollainen herättää luultavasti myötähäpeää jo niissä vähemmistöissäkin, joiden puolesta Kivi mouhoaa.

Jep. Tykkään koomikkona, mutta tuo toinen puoli melko perseestä. Samaa kamaa kuin moni muukin seksuaalivähemmistöjen puolesta meuhkaava hetero. Vaikea ottaa vakavana asiamiehenä kun kantavana teemana vittuilu ja syyllistäminen. Tietyllä tavalla samaa settiä kuin noin viikon uutisten hostin vinoilu kaikelle paitsi omiin tunteisiin meneville jutuille.
 
Minä tykkään kovasti siitä, että vittuillaan jeesushihhuleille ja puolustetaan homojen oikeuksia. Tämä on aivan huikea pariminuuttinen:
Jim Jefferies -- Gay Marriage -- Fully Functional - YouTube

Valitettavasti Kiven keikalle oli ilmeisesti eksynyt vähän liian iäkäs ihminen. Pitäisi siinä kai koomikonkin ymmärtää, että vanhuksia olisi hyvä yrittää kunnioittaa, vaikka näiden arvomaailma olisikin jumittunut johonkin 1800-luvulle.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös